Ero sivun ”Johan Bilmark” versioiden välillä

Bilmarkin vanhemmat olivat teologian lehtori Johan Bilmark ja Anna Maria Bierchenius. Bilmark toimi Turun Akatemian historian ja moraalin professorina. Hän valmistui ylioppilaaksi 1746 ja kirjoittautui Turun Akatemian opiskelijaksi samana vuonna.<ref>[http://runeberg.org/sbh/bilmarjo.html Svenskt biografiskt handlexikon]</ref> Hänet nimitettiin Akatemian käytännöllisen filosofian ja historian professoriksi vuonna 1763. Hän käsitteli julkaisuissaan siveys- ja lainopillisia aiheita sekä Ruotsin, Suomen ja Venäjän historiaa. Bilmarkin johdolla valmistui kaikkiaan 232 väitöskirjaa, ja hän oli tällä mittapuulla Kuninkaallisen Turun Yliopiston toimeliain tässä asiassa.<ref name=sofia/> Hänen tuotantonsa oli kuitenkin hajautunut monelle taholle ja oli usein keskeneräistä, joskin tieteellisen tarkkaa.

Bilmarkin kunniaksi on Turun [[Pohjola (Turku)|Pohjolan]] kaupunginosassa nimetty Bilmarkinkatu. Hän asui aikanaan Kuningattarenkadulla, joka on nykyinen [[Linnankatu (Turku)|Linnankatu]].<ref>[http://www05.turku.fi/museo/Arkisto/europa.html Turun maakuntamuseo]</ref> Kesäisin hän asui [[Raisio]]n [[Huhkon kartano]]ssa, jonka hän osti vuonna 1776. Bilmarkin hautamuistomerkki Raision hautausmaalla oli Suomen ensimmäinen julkisista varoista kustannettu, ja sen paljastamisjuhliin 1803 osallistui suuri joukko kunnianarvoisia kansalaisia.<ref>[http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=171&VID=default&SID=538473714121162&S=1&C=21804 Huhkon kartanon historia]</ref><ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1258</ref>

{{Viitteet}}|viitteet=