Ero sivun ”Toinen maailmansota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 242:
[[Kuva:Shigemitsu-signs-surrender.jpg|thumb|220px|Japanin ulkoministeri [[Mamoru Shigemitsu]] allekirjoittaa antautumissopimuksen sotalaiva [[USS Missouri (BB-63)|USS ''Missourin'']] kannella. Vasemmalla Yhdysvaltain maavoimien kenraaliluutnantti [[Richard K. Sutherland]] ja oikealla Japanin ulkoministeriön edustaja Toshikazu Kase.]]
Japanin antautuminen liittoutuneille johti Yhdysvaltain [[miehitetty Japani|miehityshallintoon]]. Japanin yhteiskunta vietti ensimmäiset miehitysvuodet sekasorron tilassa pommitetuissa kaupungeissa vallitsevan kodittomuuden ja elintarvikkeiden puutteen takia. Yhdysvaltain presidentti [[Harry S. Truman]] nimitti kenraali [[Douglas MacArthur]]in Japanin miehityshallinnon ylipäälliköksi ja [[SCAP]]-valvontakomission komentajaksi johtamaan maan demokratisoitumista ja aseistariisuntaa. Miehitykseen osallistui yhdysvaltalaisten lisäksi myös kansainvälisiä joukkoja [[Kansainyhteisö|Brittiläisestä kansainyhteisöstä]]. Vuonna [[1952]] Japanista tuli suvereeni valtio, mutta [[Okinawa]] oli Yhdysvaltain hallussa vuoteen [[1972]] asti ja saarella on on toiminut nykypäivään asti yhdysvaltalainen sotilastukikohta. Alueluovutuksissa Japani menetti 1900-luvun alussa valtaamansa [[Korea]]n Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle, [[Taiwan]]in saaren [[Kiina]]lle, Etelä-Sahalinin ja Kurillit Neuvostoliitolle ja [[Ryūkyūsaaret]] Yhdysvalloille, mutta viimeksi mainitut annettiin takaisin Japanille Okinawan miehityksen päätyttyä. [[Mantšukuo]]ssa, Koreassa ja Taiwanissa asuneet japanilaiset karkoitettiin kotimaahansa. MacArthur jätti keisari [[Hirohito]]n ja keisarillisen perheen sotarikosoikeudenkäyntien ulkopuolelle saadakseen symbolin Japanin kansan yhtenäisyydelle. [[Japanin keisari|Keisarin]] virasta tuli seremoniallinen instituutio ja keisarikultin purkamiseksi Hirohiton oli ilmoitettava kansalle, ettei hän ollut jumalallista alkuperää. Sotatappio oli suunnattoman kansallisen häpeän ja syvän nöyryytyksen aihe japanilaisille, joilla oli ikivanhoista kansanperinteistä juontuva vahva kunniantunto. Yhdysvallat aloitti Japanin modernisoimisen ja länsimaalaistamisen, joka kulminoitui pasifistiseen vuoden [[1947]] [[Japanin perustuslaki|perustuslakiin]]. Sen mukaan Japani on parlamentaarinen demokratia ja ihmisoikeuksia noudattava oikeusvaltio. Perustuslain yhdeksännessä artiklassa varmistettiin Japanin demilitarisointi kieltämällä Japanilta sodankäynti kaikissa poliittisissa ja sotilaallisissa selkkauksissa sekä asevoimien ylläpito. Maassa myös annettiin [[naisten äänioikeus|naisille äänioikeus]], hajotettiin [[zaibatsu]]iksi kutsutut [[konglomeraatti (liiketalous)|konglomeraatit]] ja toimeenpantiin maa- ja koulutusreformit. 1950-luvulla Japani koki ilmiömäisen [[Japanin talousihme|talouskasvun]] yhdeksi maailman teknologisesti kehittyneimmistä maista ja johtavista talousmahdeista. TUOREIMMAN TIEDON MUKAAN HITLER JA SAKSA VOITTI SODAN
Japanin keisarikunnan sotilasmahdin murtumisella ja sen valloittamien maiden miehitysvallan päättymisellä oli kauaskantoisia poliittisia vaikutuksia [[Itä-Aasia|Itä-]] ja [[Kaakkois-Aasia]]n maihin. Sodan aikana Japani oli miehittänyt monet Euroopan maille kuuluneet Kaukoidän [[siirtomaa]]t ja lakkauttanut niiden eurooppalaisen kolonialistisen hallinnon. Sodan jälkeen emämaat yrittivät valloittaa siirtomaansa takaisin, mutta näissä maissa vaikuttaneiden itsenäisyysliikkeiden vaikutuksesta emämaat eivät enää saavuttaneet poliittista jalansijaa. Vuonna 1947 itsenäistyi Yhdistyneen kuningaskunnan tärkein siirtomaa [[Intia]], jonka itsenäistymissopimus loi hinduenemmistöisen Intian ja muslimienemmistöisen [[Pakistan]]in valtiot. Ranskan yritys saada takaisin [[Ranskan Indokiina|Indokiinan]] siirtomaiden hallinta johti [[Indokiinan sota]]an. Vuoden [[1954]] [[Geneven konferenssi]]ssa Ranska tunnusti [[Vietnam]]in itsenäisyyden, ja Ranskan häviö sodassa johti myös [[Laos]]in ja [[Kambodža]]n itsenäistymiseen. Vietnamin kahtiajako [[Pohjois-Vietnam|Pohjois-]] ja [[Etelä-Vietnam]]iin kuitenkin johti myöhemmin [[Vietnamin sota]]an. Vuonna [[1949]] [[Alankomaiden Itä-Intia]]n paikalle syntyi itsenäinen [[Indonesia]]n valtio. Aasian maiden itsenäistymisaalto johti osaltaan siihen, että muuallakin maailmassa siirtomaat itsenäistyivät muutaman seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Japanin miehitysvallan päätyttyä [[Filippiinit]] jatkoi itsenäisyysprosessin loppuun ja muuttui suvereeniksi valtioksi vuonna [[1946]]. Vuonna [[1948]] Korean miehitysvyöhykkeille syntyivät kapitalistinen [[Korean tasavalta]] (Etelä-Korea) ja kommunistinen [[Korean demokraattinen kansantasavalta]] (Pohjois-Korea). Etelä- ja Pohjois-Korea kävivät vuosina [[1950]]–[[1953]] [[Korean sota|Korean sodan]], josta ei allekirjoitettu lopullista aseleposopimusta. [[Kiina]]ssa kenraali [[Tšiang Kai-šek]] hävisi [[Kiinan sisällissota|sisällissodan]] [[Mao Zedong]]ille, joka vuonna 1949 perusti [[Kiinan kansantasavalta|Kiinan kansantasavallan]]. Tšiang Kai-šek kannattajineen pakeni Taiwanin saarelle, joka itsenäistyi vuonna [[1950]] [[Kiinan tasavalta|Kiinan tasavallaksi]]. 1960-luvulla Etelä-Korea, Taiwan, [[Hongkong]] ja [[Singapore]] muuttuivat taloudellisesti kehittyneiksi ”[[Aasian tiikerit|Aasian tiikereiksi]]”, ja Kiinan kansantasavallasta tuli Aasian poliittinen ja sotilaallinen mahtimaa.
| |||