Ero sivun ”Belomorsk” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p f |
+ kuva Commonsista - toimimaton, epätäsmällinen viite |
||
Rivi 84:
Uikujoen suistossa kaupungin keskustassa on kaksi suurta koskea.<ref name="Suomalainen matkaopas">{{Kirjaviite | Tekijä = Lehtipuu, Markus | Nimeke = Karjala, suomalainen matkaopas | Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = 298-300 | Selite = Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001 | Julkaisija = Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy | Tunniste = ISBN 952-9715-13-7}}</ref>
== Historia ja nähtävyydet==▼
==Talous==▼
Belomorsk ympäristöineen muodosti ennen neuvostovaltaa Sorokan kunnan, joka kuului [[Kemin kihlakunta]]an. Naapurikuntina olivat pohjoisessa [[Suiku]], lännessä [[Suikujärvi]], etelässä [[Laapina]] sekä idässä [[Suma]]. Sorokan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin viiteen kyläneuvostoon jakaantuneeseen Sorokan piiriin, jonka hallinnollisena keskuksena oli Sorokan kylä. Siitä tuli Belomorskin kaupunki vuonna 1938, kun [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän neuvostotasavallan]] korkeimman neuvoston puhemiehistön asetuksella siihen yhdistettiin Sorokskajan, Soluninan ja Vodnikovin taajamat.<ref name="Belomorskin synty"/> ▼
===Liikenne===▼
[[Muurmannin rata]] kulkee Belomorskin kautta, jossa siitä erkanee rata [[Arkangeli]]n–[[Vologda]]n radalle. [[Vienanmeren–Itämeren kanava]]n toinen pää on Belomorskissa.▼
Belomorsk oli käytännössä [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan]] pääkaupunki [[jatkosota|jatkosodan]] aikana. [[Suomen puolustusvoimat|Suomalaisjoukkojen]] miehittäessä syksyllä 1941 suuren osan tasavallasta, mukaan lukien pääkaupungin Petroskoin, tasavallan hallitus sekä hallinto- ja puolue-elimet siirtyivät Belomorskiin, josta ne palasivat Petroskoihin kesällä 1944.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hyytiä Osmo | Nimeke = Karjalais-Suomalainen Neuvostotasavalta 1940-1956 – Kansallinen tasavalta? | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 67, 92 | Selite = | Julkaisija = Helsinki: Suomen Historiallinen Seura | Tunniste = ISBN 951-710-114-7}}</ref>▼
[[Belomorskin satama]]a on laajennettu rakentamalla 1980-luvulla rakennetun [[kalasatama]]n lisäksi vuoteen 2013 mennessä erityisesti kivihiilen kuljetukseen keskittyvyt syväsatama. Hankkeeseen liittyy kaksi bulkkilaituria [[Komin tasavalta|Komin tasavallassa]] sijaisevilta [[Inta]]n ja [[Vorkuta]]n kaivoksilta tuotavaa kivihiiltä varten. Mahdollisti seuraavassa toisessa laajennusvaiheessa satamaa laajennetaan puu- ja kappaletavaran konttiliikennettä varten.<ref>http://www.karjalansanomat.ru/Fin/indexF.htm</ref>▼
Belomorskista tehdään opastettuja retkiä kalliopiirroksille ja Vienanmeren saaressa sijaitsevaan [[Solovetskin luostari]]in.<ref name="Karjalan tasavalta 1997"/>▼
==Väestö==▼
▲==Väestö==
Belomorskin kaupunkiin kuuluu keskustaajaman lisäksi yhdeksän kylää tai taajamaa: [[Uiunsaari]], [[Zolotets]], [[Matinvaara]] (Matigora), [[Saliniemi]] (Salnavolok), [[Kuivaniemi (Sorokka)|Kuivaniemi]] ja [[Siisna]] sekä sulkukylät 16, 17 ja 18.<ref name="Karjalan tasavalta 1997">{{Kirjaviite | Tekijä = Yrityspalvelu Karelski | Nimeke = Karjalan tasavalta 1997 | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 56-57 | Selite = | Julkaisija = Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6}}</ref>
===Asukasluvun kehitys===
{| border=1 cellspacing=0 cellpadding=3 style="margin-left: 1em;"
|-
Rivi 112 ⟶ 111:
| 1974 || align=right | 17 000
|-
| 1994 || align=right | 17 000 ||{{lähde}}
|-
| 1996 || align=right | 16 600 ||<ref name="Karjalan tasavalta 1997"/>
Rivi 120 ⟶ 119:
| 2004 || align=right | 12 800
|-
| 2005 || align=right | 12 604 ||{{lähde}}
|}
Vuoden 1907 asukasluku on Sorokan kunnan asukasluku ja vuoden 1926 asukasluku on Sorokan kyläneuvoston asukasluku. Vuonna 1926 asukkaista oli [[venäläiset|venäläisiä]] 5 664, [[karjalaiset|karjalaisia]] 302, [[suomalaiset|suomalaisia]] kaksi ja muita 184.<ref name="Karjalan ASNT 1926"/>
▲==Talous==
[[Tiedosto:Belomorsk.jpg|thumb|270px|right|Kaupungin rautatieasema]]
Kaupungissa on saha-, kalanjalostus-, telakka ja metalliteollisuutta. Kaupungin lähellä on graniittilouhoksia.<ref name="Suomalainen matkaopas"/><ref name="Karjalan tasavalta 1997"/> Kaupungissa toimii hotelli Handvik (rak. 1986) ja kotiseutumuseo.<ref name="Suomalainen matkaopas"/>
▲===Liikenne===
▲== Historia ja nähtävyydet==
▲[[Muurmannin rata]] kulkee Belomorskin kautta, jossa siitä erkanee rata [[Arkangeli]]n–[[Vologda]]n radalle. [[Vienanmeren–Itämeren kanava]]n toinen pää on Belomorskissa.
▲[[Belomorskin satama]]a on laajennettu rakentamalla 1980-luvulla rakennetun [[kalasatama]]n lisäksi vuoteen 2013 mennessä erityisesti kivihiilen kuljetukseen keskittyvyt syväsatama. Hankkeeseen liittyy kaksi bulkkilaituria [[Komin tasavalta|Komin tasavallassa]] sijaisevilta [[Inta]]n ja [[Vorkuta]]n kaivoksilta tuotavaa kivihiiltä varten. Mahdollisti seuraavassa toisessa laajennusvaiheessa satamaa laajennetaan puu- ja kappaletavaran konttiliikennettä varten.
▲Belomorsk ympäristöineen muodosti ennen neuvostovaltaa Sorokan kunnan, joka kuului [[Kemin kihlakunta]]an. Naapurikuntina olivat pohjoisessa [[Suiku]], lännessä [[Suikujärvi]], etelässä [[Laapina]] sekä idässä [[Suma]]. Sorokan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin viiteen kyläneuvostoon jakaantuneeseen Sorokan piiriin, jonka hallinnollisena keskuksena oli Sorokan kylä. Siitä tuli Belomorskin kaupunki vuonna 1938, kun [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän neuvostotasavallan]] korkeimman neuvoston puhemiehistön asetuksella siihen yhdistettiin Sorokskajan, Soluninan ja Vodnikovin taajamat.<ref name="Belomorskin synty"/>
▲Belomorsk oli käytännössä [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan]] pääkaupunki [[jatkosota|jatkosodan]] aikana. [[Suomen puolustusvoimat|Suomalaisjoukkojen]] miehittäessä syksyllä 1941 suuren osan tasavallasta, mukaan lukien pääkaupungin Petroskoin, tasavallan hallitus sekä hallinto- ja puolue-elimet siirtyivät Belomorskiin, josta ne palasivat Petroskoihin kesällä 1944.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hyytiä Osmo | Nimeke = Karjalais-Suomalainen Neuvostotasavalta 1940-1956 – Kansallinen tasavalta? | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 67, 92 | Selite = | Julkaisija = Helsinki: Suomen Historiallinen Seura | Tunniste = ISBN 951-710-114-7}}</ref>
▲Belomorskista tehdään opastettuja retkiä kalliopiirroksille ja Vienanmeren saaressa sijaitsevaan [[Solovetskin luostari]]in.<ref name="Karjalan tasavalta 1997"/>
== Lähteet ==
| |||