Ero sivun ”Kongot” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Toinen lähde |
Historia ja uskonto |
||
Rivi 4:
Kongot kansoittavat [[Afrikka|Afrikan]] länsirannikkoa ja [[Kongo-joki|Kongo-joen]] vartta. Heidän asuma-alueensa ulottuu pohjoisessa [[Gabon]]in eteläosiin noin [[Mayumba]]an saakka, etelässä [[Angola]]n pääkaupunkiin [[Luanda]]an ja idässä [[Kongon demokraattinen tasavalta|Kongon demokraattisen tasavallan]] pääkaupunkiin [[Kinshasa]]an. Kongojen asuma-alue käsittää yli 250 000 km², eli melkeinpä [[Suomi|Suomen]] kokoisen alueen.
Kongoja on noin 11 miljoonaa, mikä tekee heistä [[Keski-Afrikka|Keski-Afrikan]] väestörikkaimman kansan. He ovat enemmistö [[Kongon tasavalta|Kongon tasavallassa]], yksi suurimmista kansoista Angolassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa ja vähemmistökansa Gabonissa.
Rivi 12 ⟶ 11:
Kongot jakautuvat useaan heimoon, jotka kunnioittavat omia esi-isiään, vaalivat omia tapojaan ja useimmissa tapauksissa myös puhuvat omaa kieltään tai murrettaan. [[Kongon kieli|Kongon kielellä]] ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä yleismuotoa, vaan se on murrejatkumo, jonka kaikki murteet eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Kongoja yhdistää toisiinsa pitkä yhteinen historia [[Kongon kuningaskunta|Kongon kuningaskunnan]] kansalaisina.
Kongo-kansan heimot ovat: bembe, bwende, dikidiki, dondo, humbu, kakongo, kamba, kunyi, ladi, lula, manianga, mbata, mbeko, mbinsa, mboma, mfinu, mpangu, ndibu, ntandu, solongo, sundi, yombe, vili, vungana ja zombo. Näistä heimoista suurimpia ja historiallisesti merkittävimpiä ovat vilit, yombet, ladit, ndibut ja maniangat. [1]
Rivi 18 ⟶ 16:
Ndibut kansoittavat entisen pääkaupungin Mbanza Kongon ympäristöä. Heillä oli määräävä asema [[Kongon kuningaskunta|Kongon kuningaskunnassa]], ja heidän kieltään pidetään klassisena kongon kielenä.
Maniangat asuvat Kongo-joen varrella. Historiassa heillä oli tärkeä välittäjän rooli Kongon kuningaskunnan ja ylävirran kansojen välisessä kaupankäynnissä. Kielitieteilijä [[Salikoko Mufwene]]n arvion mukaan juuri heidän kielensä oli esiaste kongojen nykyisen yleiskielen, [[kituba]]n, muotoutumisessa, kun taas jotkut muut ovat korostaneet rannikolla puhutun fiotin kielen asemaa. [2]
==
Kongot muuttivat koillisesta nykyisille asuinsijoilleen 1200-luvulla Wene-nimisen tarunomaisen päällikön johdolla. He pystyttivät useita kuningaskuntia 1300-luvulla, joista [[Kongon kuningaskunta]] oli mahtavin ja pitkäikäisin. Se sai alkunsa kun pääkaupunki siirrettiin sisämaahan, [[Mbanza Kongo]]n kaupunkiin. Vasallikuningaskunnat reunustivat sitä, Kakongo ja Luango pohjoisessa ja Ngola etelässä. Idän [[teket]] ja [[jakat]] olivat usein sodassa kongojen kanssa.
# Léon de Saint Moulin: ''Conscience nationale et identités ethniques: Contribution à une culture de la paix'', [[Congo-Afrique]], nro 330, 1998, 587-630. [http://www.grandslacs.net/doc/3238.pdf]▼
# [[Salikoko Mufwene]]: ''Kitúba'' osa teoksesta Sarah Thomason (toim.): ''Contact Languages, a wider perspective''. 1997.▼
Portugalilaiset purjehtivat Kongo-joen suulle vuonna 1482. Kun he myöhemmin vierailivat Mbanza Kongossa, he hämmästelivät kaupungin suurta kokoa ja kehittyneisyyttä. Vaikka teknisesti kongot eivät olleet yhtä kehittyneitä kuin eurooppalaiset, he olivat luoneet keskitetyn kuningaskunnan, jonka pääkaupunki veti vertoja sen ajan eurooppalaisille suurkaupungeille. Portugalilaiset solmivat diplomaattiset suhteet Kongon kuningaskunnan kanssa, ja ylhäiset kongolaiset omaksuivat portugalilaisilta kristinuskon ja eurooppalaisia tapoja.
== Historia ==▼
Portugalilaiset kävivät kauppaa norsunluusta ja orjista. Aluksi kongot olivat heidän liittolaisiaan, mutta myöhemmin, kun portugalilaiset olivat perustaneet tukikohdan [[Luanda]]an, he alistivat Ngolan kuningaskunnan ja alkoivat vangita kongoja orjiksi. Kongoja vietiin orjiksi erityisesti [[Karibea]]n alueelle, missä on säilynyt jälkiä heidän kielestään ja kulttuuristaan erityisesti uskonnollisissa rituaaleissa aina näihin päiviin saakka. Esimerkiksi [[voodoo]]ssa on piirteitä kongojen uskonnosta.
Portugalilaiset kukistivat Kongon kuningaskunnan lopullisesti 1500-luvun jälkipuoliskolla, eikä se enää koskaan palannut kukoistukseensa. 1800-luvun lopulla uusia siirtomaavaltoja tunkeutui kongojen asuttamalle alueelle. Portugali sai pitää Angolan ja Cabindan, [[Ranska]] otti haltuunsa Kongo-joen pohjoispuolen ja [[Belgia]] Keski-Kongon alueen. Siitä lähtien keinotekoiset valtioiden väliset rajat ovat erottaneet kongoja toisistaan ainakin teoriassa. Siirtomaavallan kausi oli taloudellisen hyväksikäytön aikaa, jolloin kongoja pakotettiin pakkotyöhön mm. kantajiksi ja sotilaiksi. Suurten rautatierakennusprojektien ([[Matadi]]-[[Kinshasa]] ja [[Pointe-Noire]]-[[Brazzaville]]) takia alueelle tuli ulkopuolista työvoimaa [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikasta]], [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikasta]] ja Kongon keski-osista. Kansainvaelluksia on tapahtunut myöhemminkin poliittisten levottomuuksien johdosta, ja pakolaisvirrat kongojen alueen sisällä ovat olleet ajoittain voimakkaitakin.
Siirtomaavalta sortui Ranskan ja Belgian osalta 1960-luvulla ja Portugalin osalta 1970-luvulla, jolloin kongojen keskuudessa heräsi ajatuksia kongojen omasta valtiosta. Nämä ajatukset ovat kuitenkin jääneet näihin päiviin saakka ideologisten ja valtiollisten vastakkainasettelujen taakse. Esimerkiksi Angolan kongojen itsenäisyysliike FNLA sulautui ajan myötä [[marxismi|marksilaiseen]] UNITA:an. Myös alueellisia itsenäisyysliikkeitä on ollut, kuten Cabindan itsenäisyyttä ajava liike. Sinällään ajatus kongojen itsenäisestä valtiosta on järkeenkäyvä, koska he ovat säilyttäneet yhteisen kansallisen identiteettinsä.
== Uskonto ==
Kongojen uskonto on yksijumalainen ja sen symboli on risti, jonka kaikki haarat ovat yhtä pitkiä. Tämän pintapuolisen yhteneväisyyden vuoksi kongot omaksuivat [[kristinusko]]n helposti, mutta he myös sekoittivat siihen oman uskontonsa piirteitä. Tämä näkyy muun muassa kongon kielen kristillisessä sanastossa, jossa kongojen oman uskonnon sanoja on sovellettu kristinuskon käsitteistöön. Esimerkiksi pappia tarkoittava sana ''nganga'' tarkoitti alunperin šamaania.
Kongojen risti on nimeltään ''yowa'', ja se kuvaa ''ntangun'' eli auringon tai ajan neljää vaihetta. (Kongon kielellä ''ntangu'' tarkoittaa sekä aurinkoa että hetkeä.) Vaakaviivan toinen kärki merkitsee auringon nousua,toinen auringon laskua, yläkärki merkitsee keskipäivää ja alakärki yötä. Symbolisessa merkityksessä auringonnousu tarkoittaa syntymää ja lasku kuolemaa. Auringon kiertokulku kuvaa [[jälleensyntyminen|jälleensyntymistä]]. Ristin vaakaviiva on jakoviiva elävien ja kuolleiden maailman välillä. Viivan yläpuolella on elävien maailma ja viivan alapuolella on kuolleiden maailma. Yhdysvaltojen syvässä etelässä on kongolaisten orjien hautoja, joissa on T:n muotoinen risti, mikä merkitsee kongojen katsannossa tuonpuoleisuutta. [3]
Kongot uskovat myös luonnonvoimaan, joita he kutsuvat nimellä ''inkisi''. Se voi toimia sekä hyvän että pahan välineenä. Sekä ''nganga'' eli šamaani että ''ndoki'' eli noita voivat hallita ''inkisiä'' ja se voi olla myös sidottuna [[amuletti|amuletteihin]] ja muihin [[taikakalu]]ihin. [4]
▲# Léon de Saint Moulin: ''Conscience nationale et identités ethniques: Contribution à une culture de la paix'', [[Congo-Afrique]], nro 330, 1998, 587-630. [http://www.grandslacs.net/doc/3238.pdf]
▲# [[Salikoko Mufwene]]: ''Kitúba'' osa teoksesta Sarah Thomason (toim.): ''Contact Languages, a wider perspective''. 1997.
# Kara Ann Morrow: ''Bakongo Afterlife and Cosmological Direction: Translation of African Culture into North Florida Cemeteries''. 2002. [http://www.fsu.edu/~arh/events/athanor/athxx/AthanorXX_morrow.pdf]
# Richard Edward Dennett: ''Notes on the Folklore of the Fjort''. 1898. [http://www.sacred-texts.com/afr/fjort/index.htm]
[[da:Kongo-folket]]
| |||