Ero sivun ”Suomen senaatti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
→Senaatin myöhempi historia: + Senaatin oikeusosasto |
||
Rivi 44:
15. marraskuuta 1917 [[eduskunta]] julistautui korkeimman valtiovallan haltijaksi. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918 Senaatti toimi [[Vaasa]]ssa ([[Vaasan senaatti]]).
Vuoden 1918 lopussa senaatin nimi muutettiin [[valtioneuvosto]]ksi ja toimituskunnat [[ministeriö]]iksi. Puheenjohtajasta tuli [[Suomen pääministeri|pääministeri]] ja muista senaattoreista [[ministeri|ministerejä]]. Senaatin kanslia muutettiin [[valtioneuvoston kanslia]]ksi ja prokuraattori [[oikeuskansleri]]ksi
{|
Rivi 87:
| [[Paasikiven I hallitus|Paasikiven senaatti]] || 1918
|}
== Senaatin oikeusosasto ==
Senaatin oikeusosasto toimi Suomen [[Korkein oikeus|korkeimpana oikeutena]] ja ratkaisi viime kädessä kaikki asiat, jotka alemmista oikeuksista tulivat sen tutkittavaksi. Se valvoi oikeudenkäyttöä koko maassa ja valmisteli yhdessä talousosaston kanssa niitä lakiehdotuksia, jotka hallitsija antoi eduskunnalle. Oikeusosaston puheenjohtajana oli varsinaisesti kenraalikuvernööri, jolla ei kuitenkaan ollut äänivaltaa siviilijutuissa (riita-asioissa). Muuten yleisesti puhetta johti varapuheenjohtaja. Oikeusosastoon kuului hänen lisäkseen vähintään kymmenen senaattoria sekä useita esittelijäsihteereitä, protokollasihteereitä ja kanslisteja, jotka toimivat asioiden esittelijöinä.<ref name=Grotenfelt>{{Kirjaviite | Tekijä = Kustavi Grotenfelt | Nimeke = Yhteiskunnallinen Käsikirja | Vuosi = 1910 | Luku = Hallinto | Sivu = 51–52 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansanvalistusseura | Viitattu = 29.10.2012 | Kieli = }}</ref><ref name=Lilius>{{Kirjaviite | Tekijä = F. O. Lilius | Nimeke = Yhteiskunnallinen Käsikirja | Vuosi = 1910 | Luku = Oikeuslaitos ja oikeudenkäyntimenettely | Sivu = 335 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansanvalistusseura | Viitattu = 29.10.2012 | Kieli = }}</ref>
Senaatti toimi tavallisesti kahdessa osastossa, ja sen tuomionvoipaisuudesta olivat voimassa samat määräykset kuin mitä hovioikeudesta oli säädetty. Hovioikeus oli tuomiovoimainen tärkeimmissä jutuissa viiden ja vähemmissä jutuissa neljän jäsenen läsnäollessa, kun vähintään kolme jäsentä olivat päätöksestä yksimieliset. Oikeudenkäynti senaatissa oli miltei yksinomaan kirjallista. Senaatilla oli oikeus purkaa tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä erityisestä syystä ja määrätä, että juttu saadaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi.<ref name=Grotenfelt /><ref name=Lilius />
Senaatin oikeusosasto lakkautettiin 1. lokakuuta 1918 ja sen virkamiehet siirtyivät vastaaviin toimiin korkeimmassa oikeudessa. Myös oikeusosastossa vireillä olleet asiat siirtyivät korkeimpaan oikeuteen siltä osin, kun ne kuuluivat korkeimman oikeuden käsiteltäviksi. Osa asioista siirtyi korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
== Senaatin puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ==
| |||