Ero sivun ”Rynnäkkötykkipataljoona” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Elo (keskustelu | muokkaukset) kh, typo, w |
js jälkeen, tynkä pois |
||
Rivi 7:
[[Pataljoona]]n ensimmäiset rynnäkkötykit olivat mallia [[BT-42]], kotimaassa uudella tornilla ja 114 mm [[haupitsi|haupitsilla]] varustettuja sotasaalisvaunuja. Nämä vaunut eivät kuitenkaan olleet paras mahdollinen kalusto uusimpia neuvostopanssareita vastaan: vanhalla 114 mm haupitsilla ammuttu [[ontelokranaatti]] ei ollut riittävän läpäisykykyinen, eikä vaunu itsessään ollut kovin vahvasti panssaroitu.
Rynnäkkötykkipataljoonan saadessa uudempaa kalustoa, siirrettiin BT-42-vaunut [[Erillinen_Panssarikomppania|Erilliseen Panssarikomppaniaan]]. Kesän [[1944]] [[Viipuri|Viipurin]] puolustustaisteluiden jälkeen [[
BT-42-vaunujen seuraajaksi oli saatu hankittua [[Saksa]]sta uusia tehokkaita [[Sturmgeschütz III]] -rynnäkkötykkejä. Vaunuja tilattiin kaiken kaikkiaan 59 kappaletta, joista ensimmäiset 30 saapuivat Suomeen ajoissa kesän [[1944]] taisteluihin. Varaosatilanne oli heikompi, minkä takia – ainakin numeronsa perusteella huono-onninen – vaunu Ps. 531-13 purettiin osiksi. Uudet vaunut osoittautuivat varsin tehokkaiksi ja säilyivät käytössä vielä pitkälle sotien jälkeenkin.
Rivi 19:
Pataljoonan 29 rynnäkkötykistä tuhoutui sodan taisteluissa vain kahdeksan, niistäkin osa omien joukkojen toimesta vaunun hylkäämisen yhteydessä. Ainakin 87 vihollisvaunua tuhoutui rynnäkkötykkipataljoonan miesten taitavan toiminnan ansiosta.
== Pataljoona jatkosodan jälkeen ==
Vihollisuuksien loputtua Suomen ja Neuvostoliiton välillä, tuli [[Moskovan välirauha|välirauhan]] ehtojen mukaisesti entiset saksalaiset aseveljet poistaa maasta. Myös Rynnäkkötykkipataljoona osallistui tähän [[Lapin sota|Lapin sodaksi]] kutsuttuun operaatioon.
Pataljoonan siirto alkoi aamulla 20. syyskuuta, jolloin ensimmäiset vaunut lastattiin [[Oulu]]un suuntaaviin juniin. Pataljoona pyrki kohti [[Ylikiiminki]]ä, mikä osoittautui lähes mahdottomaksi vesistöjen ylityksiin liittyvien vaikeuksien takia. Pataljoona siirtyi [[Kiiminki]]iin 17. lokakuuta.
Epäsuotuisten tieolojen takia pataljoona päätettiin siirtää meritse [[Kemi]]in 21. lokakuuta. Pataljoonan 3. komppania oli siirretty kokonaisuudessaan 25. lokakuuta mennessä. Loputkin pataljoonasta oli tarkoitus siirtää, mutta pataljoonan komentajan everstiluutnantti Åkermanin käskystä siirrot keskeytettiin. Pataljoona pitäisi silloiset asemansa ja vanhimmat ikäluokat kotiutettaisiin, jäljelle jäävät nuoret ikäluokat keskitettäisiin 3. komppaniaan.
Uudelleenjärjestelyjen myötä 3. rynnäkkötykkikomppaniasta tuli Panssaripataljoonan 3. komppania. Lopullisesti rynnäkkötykit poistettiin - silloisen [[Panssariprikaati]]n - koulutuskäytöstä 1966.
==Kirjallisuus==
*{{Kirjaviite |Tekijä=Käkelä, Erkki | Nimeke=Laguksen rynnäkkötykit - rynnäkkötykkipataljoona 1943-1944| Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21291-1}}
[[luokka:Puolustusvoimat]]
| |||