Wikipedia

Ero sivun ”Yrjö Kallinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ja vieläkin täydennystä
p viilausta, lisätään väliotsikoita ensimmäiseen päälukuun
Rivi 21:
 
== Ura ==
=== Nuoruus ===
Yrjö Kallisen vanhemmat olivat Henrik Kallinen ja Johanna Elisa Savilaakso.<ref name="em" /> Hän syntyi Puralan tilalla silloisen [[Oulujoki (kunta)|Oulujoen]] kunnan alueella. Isä oli aluksi maanviljelijä, mutta menetti pian tilansa konkurssissa ja siirtyi Ouluun nahkuriksi Åströmin tehtaalle.<ref name="esk1">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.teosofinenseura.fi/uploads/Teosofi-lehti/Teosofi0607.pdf|Nimeke=Yrjö Kallinen|Tekijä=Raija Eskelinen|Julkaisu=Teosofi|Ajankohta=6/2007|Sivu=15–17|Julkaisija=Teosofinen seura}}</ref> Hänen vanhempansa olivat Henrik Kallinen ja Johanna Elisa Savilaakso.<ref name="em" /> Isä oli aluksi maanviljelijä, mutta menetti pian tilansa konkurssissa ja siirtyi Ouluun nahkuriksi Åströmin tehtaalle.<ref name="esk1" /> Perheessä kannatettiin [[sosialismi]]a. Kallisen opinnot rajoittuivat [[kansakoulu]]un, jonka hän suoritti loppuun vuonna 1898. Hän kuitenkin perehtyi jo nuorena itseopiskelun kautta monenlaisiin tieteenaloihin, kuten [[psykologia]]an ja [[Uskontotiede|uskontotieteeseen]].<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=763|nimi=Kallinen, Yrjö (1886 - 1976)|tekijä=Jorma Kallenautio|ajankohta=22.5.2000}}</ref> Lisäksi hän hakeutui myöhemmin työväenliikkeen opintopiireihin ja työväenopistoon.<ref name="demari">Antti Vuorenrinne: [http://www.demari.fi/kulttuuri/kirjallisuus/1595-yrjo-kallisen-paluu Yrjö Kallisen paluu] Demari.fi 25.5.2011. Viitattu 23.10.2012.</ref> Kouluvuosien jälkeen hänKallinen toimi monenlaisissaeri ammateissa, muun muassa kirjapainotyöntekijänä ja hinaajan [[lämmittäjä]]nä, kunnes siirtyi vuonna 1905 [[Valtion rautatiet|valtion rautateiden]] palvelukseen. Sen jälkeen hän työskenteli vaihdemiehenä ja jarrumiehenä Oulussa vuoteen 1918 asti.<ref name="em" /> Kallinen innostui pian ammattiyhdistystoiminnasta: hän oli perustamassa [[Rautatieläisten liitto|Rautatieläisten liiton]] Oulun osastoa vuonna 1906<ref name="esk1" /> ja toimi myöhemmin liiton Oulun piirin puheenjohtajana. Vuonna 1917 hänestä tuli Ouluun perustetun Työväen neuvoston sihteeri.<ref name="KB" /> Neuvosto nimitti hänet myös edustajakseen kaupungin poliisilaitokselle.<ref>Ala-Häivälä 2000, s. 17.</ref>
 
=== Sisällissota ===
Kallinen oli jo nuorena omaksunut [[pasifismi]]n aatteen.<ref name="KB" /> Hän vastusti [[Punakaarti|työväenkaartin]] aseistamista<ref name="A19">Ala-Häivälä 2000, s. 19–21.</ref> ja väkivaltaisen vallankumouksen aloittamista, mutta joutui työväenliikkeen luottamustoimiensa vuoksi silti mukaan [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] tapahtumiin.<ref name="KB" /> Valkoisten joukkojen lähestyessä punaisten hallitsemaa Oulua Kallinen lähetettiin heitä vastaan toimimaan neuvottelijana punaisten ja valkoisten välillä.<ref name="A19" /> Hän pyrki rauhanomaiseen ratkaisuun,<ref name="A19" /> ja lupasi valkoisille jopa omalla hengellään vastata siitä, että punaisten aseet luovutettaisiin maan lailliselle hallitukselle.<ref name="KB" /> Neuvottelut jäivät kuitenkin tuloksettomiksi. Kun valkoiset muutamaa päivää myöhemmin [[Oulun valtaus|valtasivat Oulun]], aseettomana ketjun eteen marssinut Kallinen pidätettiin.<ref name="A19" /> Johtavan asemansa vuoksi hänet tuomittiin kuolemaan aluksi kenttätuomioistuimessa, mutta valkoisten komendantti jätti tuomion allekirjoittamatta. Kallinen muisteli haastattelussaan:
 
Rivi 29 ⟶ 31:
[[Valtiorikosoikeus]] antoi hänelle heinäkuussa 1918 uuden kuolemantuomion, vaikka useat valkoisten tukijatkin vetosivat hänen puolestaan. Ainoana kuolemaantuomituista Oulun punaisten johtajista Kallinen kieltäytyi anomasta armoa valtiorikosylioikeudelta, mutta hänen tapauksensa lähetettiin silti sen käsiteltäväksi.<ref>Ala-Häivälä 2000, s. 100–102.</ref> Kallinen sai kuolemantuomion yhteensä neljä kertaa, mutta sitä ei koskaan pantu täytäntöön. Tuomio lievennettiin syksyllä elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi, jota hän kärsi eri vankiloissa. Kallinen kieltäytyi tekemästä armonanomusta tasavallan presidentille, mutta hän vapautui yleisellä armahduksella joulukuussa 1921.<ref name="esk1" /><ref name="KB" />
 
=== Osuuskauppaliikkeen puhemies ===
Kallinen aloitti vuonna 1924 uuden uran edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen kuuluneen [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien Keskusliiton]] (KK) palveluksessa. Ensimmäiset kolme vuotta hän toimi kiertävänä valistuspuhujana levittämässä tietoutta osuuskauppatoiminnasta. Vuonna 1927 hänet nimitettiin KK:n valistusosaston hoitajaksi ja päälliköksi, ja hän hoiti tätä tehtävää aina vuoteen 1955 asti. Hän tuli tunnetuksi mestarillisena puhujana, jonka puheissa runsas tiedollinen sisältö yhdistyi elävään puhujantaitoon. Hänen paatokselliset puheensa saattoivat käsitellä laveita ihmiselämään liittyviä aiheita ja niissä korostui hänen [[Humanismi|humanistinen]] sanomansa. Kallinen ryhtyi myöhemmin hyödyntämään valistustyössä myös modernia tekniikkaa, kuten radiota ja elokuvaa.<ref name="KB" /> Kallinen oli puhutun ja kirjoitetun sanan mestari.<ref name=leppanen/> Painettua sanaa hänen tuotannossaan edustavat neljä osuustoiminnallista ja neljä elämänfilosofista teosta. Hän kirjoitti satamäärin artikkeleita eri alojen lehtiin. Puheita hän ehti pitkän elämänsä aikana pitää tuhansittain.
 
=== Poliitikko ===
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Kallinen kuului [[rauhanoppositio]]n kannattajiin ja oli yksi niin sanotun [[kolmenkymmenenkolmen kirjelmä]]n allekirjoittajista.<ref name="KB" /> Hän toimi myös juutalaispakolaisten asioita hoitaneen komitean puheenjohtajana.<ref name="esk1" /> Sodan jälkeen hän oli mukana [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen Kansan Demokraattisen Liiton]] (SKDL) perustamisessa,<ref name="esk1" /> mutta jäi kuitenkin lopulta itse [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattiseen puolueeseen]] (SDP)<ref name="demari">Antti Vuorenrinne: [http://www.demari.fi/kulttuuri/kirjallisuus/1595-yrjo-kallisen-paluu Yrjö Kallisen paluu] Demari.fi 25.5.2011. Viitattu 23.20.2012.</ref>. Kallinen asetettiin häneltä itseltään lupaa kysymättä SDP:n ehdokkaaksi [[Eduskuntavaalit 1945|vuoden 1945 eduskuntavaaleissa]] ja hänet valittiin eduskuntan [[Satakunnan vaalipiiri|Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä]].<ref name="esk1" /> Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin [[Pekkalan hallitus|Pekkalan hallituksen]] puolustusministeriksi. Tunnetun sodanvastustajan nimittämisellä puolustusministeriksi pyrittiin vakuuttamaan [[Neuvostoliitto]] Suomen rauhantahtoisuudesta.<ref name="KB" /> Kallinen oli suostunut tehtävään sillä ehdolla, että puolustusvoimien sotilaalliset tehtävät, kuten koulutus, kokoonpano ja täydennykset, siirrettiin pääministeri [[Mauno Pekkala]]n alaisiksi.<ref name="teosofia">Kirsti Elo: [http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm#taistele Esipuhe "Yrjö Kallisen puheenvuoroja Teosofisessa Seurassa"-teokseen] Teosofia.net.</ref><ref name="esk1" /> Kallinen oli 1946–1948 puolustusministeriyden ohella myös [[Kansliaministeri|ministeri valtioneuvoston kansliassa]]. Lisäksi hän toimi [[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä|SDP:n eduskuntaryhmän]] puheenjohtajana.<ref name="em" /> Hän ei tosin viihtynyt puoluepolitiikassa.<ref name="demari" /> Kallinen tuli sotien jälkeen huonosti toimeen SDP:n oikeistosiiven nuorien johtajien kanssa. Kun hänet puolueen hajaannuksen aikana otettiin täyte-ehdokkaaksi [[Eduskuntavaalit 1958|vuoden 1958 eduskuntavaaleihin]], puoluejohto ei päästänyt häntä puhumaan näkyviin tilaisuuksiin.<ref name=leppanen>Veli-Pekka Leppänen, Yrjö Kallinen, Vuosisatansa näkijä ja kokija, Helsingin Sanomat, 30.3.2011 sivu C 3. [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Yrj%C3%B6+Kallinen+vuosisatansa+kokija+ja+n%C3%A4kij%C3%A4/HS20110330SI1KU03hrj Artikkelin verkkoversio]</ref> Kallisen poliittista aatetta hänen vanhoilla päivillään on luonnehdittu [[Eduard Bernstein|bernsteinilaiseksi]] sosialismiksi.<ref name="demari" />
 
=== Myöhemmät vuodet ===
Kallinen toimi [[Työväen Sivistysliitto|Työväen Sivistysliiton]] varapuheenjohtajana 1940–1947 ja puheenjohtajana 1947–1965.<ref name="KB" /> Hänellä oli paljon muitakin luottamustoimia. Hän kuului muun muassa [[Suomen YK-liitto|Suomen YK-liiton]] hallitukseen, [[valtion elokuvalautakunta]]an ja [[valtion kansansivistyslautakunta|kansansivistyslautakuntaan]], [[Elanto|Osuusliike Elannon]] edustajistoon ja [[Tammi (kirjankustantamo)|kustannusyhtiö Tammen]] johtokuntaan. Lisäksi hän oli [[Suomalaiset Intian ystävät]] ry:n puheenjohtaja, [[Suomalais-amerikkalainen yhdistys|Suomalais-amerikkalaisen yhdistyksen]] keskushallituksen varapuheenjohtaja ja kuului [[Helsingin vapaa-ajattelijat]] ry:n johtokuntaan.<ref name="em" /> Kallinen palkittiin opetusneuvoksen arvonimellä vuonna 1957.<ref name="KB" />
 
Rivi 87 ⟶ 92:
Oulun [[Raksila]]n Pikkukankaalle pystytettiin vuonna 1986 Kalliselle omistettu muistomerkki, [[Laila Pullinen|Laila Pullisen]] veistämä abstrakti [[ympäristö]]taideteos ''[[Valaistuksen tie]]''. Teos sijaitsee lähellä paikkaa, jossa Kallinen koki nuorena valaistuksensa.<ref>[http://oulu.ouka.fi/taidemuseo/veistos/veistoshaku/lisatietoa/pullinen_l_lisa.html Valaistuksen tie, 1986] Oulun taidemuseo.</ref><ref name="demari" /> Muistomerkki rahoitettiin Kallisen rahaston toteuttamalla kansalaiskeräyksellä.<ref name="demari" />
 
Vuonna 1995 sai ensi-iltansa paljon huomiota herättänyt [[Esa Kirkkopelto|Esa Kirkkopellon]] kirjoittama näytelmä ''[[Yrjö Kallisen valaistuminen]]''.<ref name="teosofia" /> SitäNäytelmä kuvaa Kallisen elämänvaiheita.<ref>[http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=352&pid=2617 Yrjö Kallisen valaistuminen] Näytelmät.fi. Viitattu 23.10.2012.</ref> Tanssia ja teatteria yhdistänyttä esitystä on sanotusanottu yhdeksi vuosikymmenensä tärkeimmistä teatteriesityksistä.<ref>[http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tyovaenliikkeen-legenda-yrjo-kallinen-nostaa-paataan-uudessa-kirjassa-ja-youtubessa Työväenliikkeen legenda Yrjö Kallinen nostaa päätään uudessa kirjassa - ja Youtubessa] Suomen Kuvalehti 9.10.201l.</ref>
 
[[Yleisradio]]n vuonna 2004 järjestämässä [[Suuret suomalaiset]] -äänestyksessä Yrjö Kallinen äänestettiin 63. suurimmaksi suomalaiseksi.
Rivi 120 ⟶ 125:
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Wikisitaatit-rivi}}
* {{Ministerikortisto|nro=260}}
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=299 YLE Elävä arkisto: Yrjö Kallinen - kävelevä paradoksi (videoita ja audioita)]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Kallinen”