Ero sivun ”Yrjö Kallinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Elämä: lis sit |
vielä vähän uskonnosta ym.; osuvampi väliotsikko, parempi järjestely |
||
Rivi 20:
'''Yrjö Henrik Kallinen''' ([[15. kesäkuuta]] [[1886]] [[Oulu]] – [[1. tammikuuta]] [[1976]] [[Helsinki]]) oli [[osuustoiminta]]liikkeessä ja kansanvalitustyössä uransa luonut suomalainen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattinen]] poliitikko. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea rauhanaatteen puolestapuhujana Suomessa, mutta toimi myös [[Suomen puolustusministeri]]nä vuosina 1946–1948. Kallinen toimi vuosikymmenien ajan osuuskauppaliikkeen valistustyöntekijänä ja hänet muistetaan sytyttävänä puhujana. [[Itseoppinut]] Kallinen sai [[Opetusneuvos|opetusneuvoksen]] arvonimen vuonna 1957.
==
Kallinen syntyi Oulussa. Hänen vanhempansa olivat nahkuri Henrik Kallinen ja Johanna Elisa Savilaakso.<ref name="em" /> Kotona kannatettiin työväenaatetta. Kallisen opinnot rajoittuivat [[kansakoulu]]un, jonka hän suoritti loppuun vuonna 1898. Hän kuitenkin perehtyi jo nuorena itseopiskelun kautta monenlaisiin tieteenaloihin, kuten [[psykologia]]an ja [[Uskontotiede|uskontotieteeseen]].<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=763|nimi=Kallinen, Yrjö (1886 - 1976)|tekijä=Jorma Kallenautio|ajankohta=22.5.2000}}</ref> Kouluvuosien jälkeen hän toimi monenlaisissa ammateissa, muun muassa kirjapainotyöntekijänä ja hinaajan [[lämmittäjä]]nä, kunnes siirtyi vuonna 1905 [[Valtion rautatiet|valtion rautateiden]] palvelukseen. Sen jälkeen hän työskenteli vaihdemiehenä ja jarrumiehenä Oulussa vuoteen 1918 asti.<ref name="em" /> Kallinen innostui pian ammattiyhdistystoiminnasta ja toimi [[Rautatieläisten liitto|Rautatieläisten liiton]] Oulun piirin puheenjohtajana. Vuonna 1917 hänestä tuli Ouluun perustetun Työväen neuvoston sihteeri.<ref name="KB" /> Neuvosto nimitti hänet myös edustajakseen kaupungin poliisilaitokselle.<ref>Ala-Häivälä 2000, s. 17.</ref>
Rivi 36:
== Ajattelu ==
=== Filosofia ja uskonto ===
Kallinen kiinnostui jo nuorena uskonnonfilosofisista kysymyksistä ja varsinkin itämaisista uskonnoista ja filosofiasta.<ref name="KB" /> Hänestä tuli idän uskontojen ja ajattelutapojen syvällinen ymmärtäjä ja tulkki. Hän muun muassa kokosi ensimmäisen suomenkielisen esityksen [[zen|zen-buddhalaisuudesta]]. Se ilmestyi vuonna 1944 nimellä ''Zen, idän sanoma valaistuksesta''.
Kallinen käsitteli puheissaan usein ihmisenä olemisen peruskysymyksiä kuten onnellisuutta ja henkistä kasvua. Yksi Kallisen ydinajatuksista on yksilöstä lähtevän muutoksen mahdollisuus, joka mahdollistaisi myös yhteiskunnan parantamisen.<ref name="KB" />▼
Kallinen kiinnostui varhain myös [[teosofia]]sta. Ollessaan alle kahdenkymmenen Kallinen oman kertomansa mukaan koki mystisen "valaistuksen" ollessaan kävelemässä Oulun Kangaspolulla ja katsoessaan erästä vastaantulijaa silmiin: ”''...ja yhtäkkiä salamana näin edessäni mysteerin, sanomattoman pohjattoman ihmeen''”. Hän liittyi vuonna 1909 pari vuotta aiemmin perustettuun [[Teosofinen Seura|Suomen teosofiseen seuraan]]. Hän myös [[Kirkosta eroaminen|erosi kirkosta]] ja liittyi takaisin siihen – kahdesti.<ref name="teosofia">Kirsti Elo: [http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm#taistele Esipuhe "Yrjö Kallisen puheenvuoroja Teosofisessa Seurassa"-teokseen] Teosofia.net.</ref><ref name="teosofia" />
Kallinen kiinnostui jo nuorena uskonnonfilosofisista kysymyksistä ja varsinkin itämaisista uskonnoista ja filosofiasta.<ref name="KB" /> Ollessaan alle kahdenkymmenen hän oman kertomansa mukaan koki mystisen "valaistuksen" ollessaan kävelemässä Oulun Kangaspolulla ja katsoessaan erästä vastaantulijaa silmiin.<ref name="teosofia">[http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm Yrjö Kallisen ajatuksia] Teosofia.net</ref> Hänestä tuli idän uskontojen ja ajattelutapojen syvällinen ymmärtäjä ja tulkki. Hän muun muassa kokosi ensimmäisen suomenkielisen esityksen [[zen|zen-buddhalaisuudesta]]. Se ilmestyi vuonna 1944 nimellä ''Zen, idän sanoma valaistuksesta''. Kallinen ei kuitenkaan sitoutunut mihinkään oppiin tai uskontokuntaan, vaan paremminkin etsi niitä yhdistäviä piirteitä. Uskontojen oppeja tärkeämpää hänelle oli se, mitä ne saavat maailmassa aikaan. Tässä mielessä hän oli nimenomaan sillanrakentaja erilaisten katsomusten ja ajattelutapojen välillä.{{Lähde|1. huhtikuuta 2011}} Tämän on arvioitu olleen myös eräs leimallinen piirre Kallisen poliittiselle toiminnalle: yhteiskunnallisissa kysymyksissä hän pyrki löytämään yhteisiä nimittäjiä eri poliittisten ryhmittymien välille<ref name=salminen>Salminen 2011, s. 263.</ref>. Hän liittyi myös vuonna 1909 [[Teosofinen Seura|Suomen teosofiseen seuraan]], pari vuotta sen perustamisen jälkeen.<ref name="teosofia" /> Kallinen piti puheita seuran tilaisuuksissa.▼
▲
=== Keskeisiä ajatuksia ===
▲Kallinen käsitteli puheissaan usein ihmisenä olemisen peruskysymyksiä kuten onnellisuutta ja henkistä kasvua. Yksi Kallisen ydinajatuksista on yksilöstä lähtevän muutoksen mahdollisuus, joka mahdollistaisi myös yhteiskunnan parantamisen.<ref name="KB" />
Puheissaan Kallinen hahmottelee kuulijalle kuvan ihmisestä, joka kulkee arkipäivänsä läpi unenomaisessa tilassa; toistelee oppimiaan valmiita lauseita, on kiinnostunut vain omasta menestyksestään, kokoaa omaisuutta, kilpailee ja samalla ohittaa muut ihmiset. Kallisen kuvaus ei kuitenkaan ole täysin lohduton: Vastapainoksi hän piirtää kuvan todelliseen olemukseensa heränneestä ihmisestä, joka tarkastelee elämää ja itseään totuudellisesti, jolla on kyky myötäelää kanssaihmisensä, pyrkiä tekemään hyvää ja välttämään pahaa.{{Lähde|1. huhtikuuta 2011}}
Rivi 81 ⟶ 85:
Oulun [[Raksila]]n Pikkukankaalle pystytettiin vuonna 1986 Kalliselle omistettu muistomerkki, [[Laila Pullinen|Laila Pullisen]] veistämä abstrakti [[ympäristö]]taideteos ''[[Valaistuksen tie]]''. Teos sijaitsee paikalla, jossa Kallinen koki valaistuksen.<ref>[http://oulu.ouka.fi/taidemuseo/veistos/veistoshaku/lisatietoa/pullinen_l_lisa.html Valaistuksen tie, 1986] Oulun taidemuseo.</ref>
Vuonna 1995 sai ensi-iltansa paljon huomiota herättänyt [[Esa Kirkkopelto|Esa Kirkkopellon]] kirjoittama näytelmä ''Yrjö Kallisen valaistuminen''.<ref name="teosofia" /> Sitä on sanotu yhdeksi vuosikymmenensä tärkeimmistä teatteriesityksistä.<ref>[http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tyovaenliikkeen-legenda-yrjo-kallinen-nostaa-paataan-uudessa-kirjassa-ja-youtubessa Työväenliikkeen legenda Yrjö Kallinen nostaa päätään uudessa kirjassa - ja Youtubessa] Suomen Kuvalehti 9.10.201l.</ref>
[[Yleisradio]]n vuonna 2004 järjestämässä [[Suuret suomalaiset]] -äänestyksessä Yrjö Kallinen äänestettiin 63. suurimmaksi suomalaiseksi.
Rivi 114 ⟶ 118:
== Aiheesta muualla ==
* {{Wikisitaatit-rivi}}
* {{Ministerikortisto|nro=260}}
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=299 YLE Elävä arkisto: Yrjö Kallinen - kävelevä paradoksi (videoita ja audioita)]
* [http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=63&nominee_id=30&place=0&gender=0&alive=0&province=0 100 suurinta suomalaista, esittely]
* [http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm Sanat kuin valo: Yrjö Kallisen ajatuksia] Teosofia.net
* [http://www.helsinki.fi/jarj/rapi/kallinen.html Kuka hiton Yrjö Kallinen?]
* [http://www.pispala.fi/runolauteet/rauhanriimuja/kallinen.php Kävelevä paradoksi]
| |||