|
'''Rynnäkkötykkipataljoona''' oli osa [[Suomen_armeija|Suomen armeijan]] sotien aikaistasotienaikaista [[Panssaridivisioona|Panssaridivisioonaa]]. Se perustettiin Panssaridivisioonaan, III Panssaripataljoonan sijaantilalle, suoraan [[divisioona|divisioonan]] komentajan alaisena toimivaksi. Rynnäkkötykkipataljoona oli paperilla olemassa jo kesällä [[1942]], mutta käytännön varustelutyö alkoi vasta vuoden [[1943]] puolella.
== Rynnäkkötykkikalusto ==
Nimensä mukaisesti rynnäkkötykkipataljoonan taistelukalusto koostui [[rynnäkkötykki|rynnäkkötykeistä]].
Pataljoonan[[Pataljoona]]n ensimmäiset rynnäkkötykit olivat mallia [[BT-42]], kotimaassa uudella tornilla ja 114 mm [[haupitsi|haupitsilla]] varustettuja sotasaalisvaunuja. Nämä vaunut eivät kuitenkaan olleet paras mahdollinen kalusto uusimpia neuvostopanssareita vastaan: Vanhallavanhalla 114 mm haupitsilla ammuttu [[ontelokranaatti]] ei ollut riittävän läpäisykykyinen, eikä vaunu itsessään ollut kovin vahvasti panssaroitu.
Rynnäkkötykkipataljoonan saadessa uudempaa kalustoa, siirrettiin BT-42 -vaunut [[Erillinen_Panssarikomppania|Erilliseen Panssarikomppaniaan]]. Kesän [[1944]] [[Viipuri|Viipurin]] puolustustaisteluiden jälkeen [[Erillinen_Panssarikomppania|Er.PsK]] lakkautettiin. BT-42 -vaunuja ei enää koettu käyttökelpoisiksi.
BT-42 -vaunujen seuraajaksi oli saatu hankittua Saksasta[[Saksa]]sta uusia tehokkaita [[Sturmgeschütz III]] -rynnäkkötykkejä. Vaunuja tilattiin kaiken kaikkiaan 59 kappaletta, joista ensimmäiset 30 saapuivat Suomeen ajoissa kesän [[1944]] taisteluihin. Varaosatilanne oli heikompi, minkä takia – ainakin, numeronsa perusteella huono-onninen, – vaunu Ps. 531-13 purettiin osiksi. Uudet vaunut osoittautuivatkinosoittautuivat varsin tehokkaiksi ja säilyivät käytössä vielä pitkälle sotien jälkeenjälkeenkin.
== Pataljoona kesän 1944 taisteluissa ==
Rynnäkkötykkipataljoonan "Sturmit" joutuivat ensimmäisen kerran tositoimiin yöllä 14.6. [[Kuuterselän_taistelu|Kuuterselän]] lähistöllä. Tavoitteena oli lyödä etenevä vihollinen ja edetä [[VT-asema|VT-aseman]] tasalle. Panssaridivisoonan jääkärit[[jääkäri]]t saavuttivat VT-aseman, mutta joutuivat taipumaan raskaiden tappioiden jälkeen.
Pataljoona kulki taistelusta toiseen mm. [[Perkjärven_taistelu|Perkjärven]] ja [[Tali-Ihantalan_taistelu|Tali-Ihantalan]] kautta [[Vuosalmen_taistelu|Vuosalmeen]].
| 