Ero sivun ”Lasten oikeudet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tietosanakirjan ei kuulu olla tunteikas
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Lasten oikeudet''' ovat [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksia]], jotka ovaton kohdennettu erityisesti lapsille[[lapsi]]lle. Lasten yleisiä oikeuksia on vaikea määritellä, mutta esimerkiksi [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] on julkistanut itse oman YK:n Lapsen oikeuksien julistuksen, jota käytetään maailmanlaajuisesti valtioiden välisenä ihmisoikeuskirjana. Lasten oikeuksien julistus käsittelee lasten oikeuksia muun muuassa nimeen, kansalaisuuteen, fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, sosiaaliseen turvaan ja koulutukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus | Nimeke = Lapsen oikeuksien julistus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.8.2011 | Kieli = }}</ref> Tämän lisäksi YK on vuonna 1989 hyväksynyt yleiskokouksessaan Lapsen oikeuksien sopimuksen, joka perustuu ihmisoikeuksien kuulumisen kaikille maailman ihmisille syntymästä alkaen. Se tuli voimaan [[Suomi|Suomessa]] vuonna 1991 ja se myös sitoo valtioita oikeudellisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unicef.fi/mika-on-lapsen-oikeuksien-sopimus | Nimeke = Mikä on Lapsen Oikeuksien Sopimus? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.8.2011 | Kieli = }}</ref>
 
Tämän lisäksi YK on vuonna 1989 hyväksynyt yleiskokouksessaan Lapsen oikeuksien sopimuksen, joka perustuu ihmisoikeuksien kuulumisen kaikille maailman ihmisille syntymästä alkaen. Se tuli voimaan [[Suomi|Suomessa]] vuonna 1991 ja se myös sitoo valtioita oikeudellisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unicef.fi/mika-on-lapsen-oikeuksien-sopimus
| Nimeke = Mikä on Lapsen Oikeuksien Sopimus? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.8.2011 | Kieli = }}</ref>
==Lasten oikeudet Euroopassa==
Euroopassa tapahtuu parhaillaan merkittäviä taloudellisia, poliittisia, ympäristöä koskevia ja sosiaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös lapsiin. EU:n alueella lapsilla on korkeampi suhteellisen köyhyyden riski kuin väestöllä kokonaisuudessaan (0–15-vuotiailla lapsilla 20 prosenttia ja 16–24-vuotiailla 21 prosenttia, kun aikuisten kohdalla riski on 16 prosenttia). Köyhien vanhempien lapsi tai lapset, jotka eivät voi elää vanhempiensa kanssa, sekä eräisiin etnisiin yhteisöihin kuten romaneihin kuuluvat lapset ovat erityisen alttiita köyhyydelle, syrjäytymiselle ja syrjinnälle.
suhteellisen köyhyyden riski kuin väestöllä kokonaisuudessaan (0–15-vuotiailla lapsilla 20 prosenttia ja 16–24-vuotiailla 21 prosenttia, kun aikuisten kohdalla riski on 16 prosenttia). Köyhien vanhempien lapsi tai lapset, jotka eivät voi elää vanhempiensa kanssa, sekä eräisiin etnisiin yhteisöihin kuten romaneihin kuuluvat lapset ovat erityisen alttiita köyhyydelle, syrjäytymiselle ja syrjinnälle.
 
Lapset, ja erityisesti köyhät lapset, kärsivät suhteettoman laajasti myös ympäristön pilaantumisesta. EU pyrkii puuttumaan näihin ongelmiin, ja tätä varten se on mm. sijoittanut työlistansa kärkisijoille strategian, jonka tavoitteena on edistää kestävää kasvua ja luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. Strategian toteuttaminen on edellytys osallistavan eurooppalaisen yhteiskunnan luomiselle, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon niin nykyiseen kuin tuleviinkin sukupolviin kuuluvien lasten oikeudet ja tarpeet.
 
Viime vuosina myös identiteettikysymykset ovat nousseet esille eri puolilla Eurooppaa. Kaikenlaisia rasismin muotoja on esiintynyt jo pitkään, mutta niiden rinnalle on EU-alueella yhä huolestuttavammaksi ilmiöksi noussut vihamielisyys ja pelko ”ulkopuolisia” kohtaan. Vähemmistöihin kuuluvat lapset joutuvat helposti tällaisen rasismin kohteeksi. Käänteisesti katsottuna taas joihinkin enemmistöryhmien lapsiin saattaa olla helppo vaikuttaa ääripoliitikkojen ja -puolueiden esittämillä yksinkertaistetuilla ratkaisuilla.
katsottuna taas joihinkin enemmistöryhmien lapsiin saattaa olla helppo vaikuttaa ääripoliitikkojen ja -puolueiden esittämillä yksinkertaistetuilla ratkaisuilla.
 
Viime vuosina lapsiin kohdistuva väkivalta on aiheuttanut EU:ssa yhä lisääntyvää huolta. Sitä esiintyy monissa eri muodoissa; on toisaalta perhe- ja kouluväkivaltaa<ref>[http://sites.google.com/site/assijorinat/haastava-kaytos Haastava käytös ]</ref> ja toisessa ääripäässä ulottuvuudeltaan kansainvälisiä väkivallan muotoja, joihin kuuluu lapsikauppa ja lasten hyväksikäyttö, lapsiseksimatkailu ja lapsipornografia Internetissä. Haasteena on myös huolehtia siitä, että maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja pakolaislasten oikeudet otetaan täysimääräisesti huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja politiikassa.