Ero sivun ”Cher Lloyd” versioiden välillä

 

Ensimmäisessä live-esiintymisessä Lloyd esitti kappaleen ”Just Be Good to Me” ja toisessa kappaleen ”Hard Knock Life (Ghetto Anthem)”. Kolmannessa live-esiintymisessä hän esitti kappaleiden ”No Diggity” ja ”Shout” [[mashup]]in. Neljännessä live-show’ssa esitetty ”Stay” oli ensimmäinen kappale, jossa hän ei räpännyt. [[Simon Cowell]] kehui sitä ”kauden parhaaksi esitykseksi”. Viidennellä viikolla Lloyd esitti [[Alicia Keys]]in kappaleen ”[[Empire State of Mind]]”, mutta tuomarit sanoivat pettyneensä, ja Cowell haukkui häntä jäljittelijäksi. Kuudennella viikolla Lloyd pelasti itsensä pudotukselta laulamalla mashupin [[Elton John]]in ”Sorry Seems to Be Hardest Wordistä” ja [[Eminem]]in ”Mocking Birdistä”. Viikolla seitsemän hän oli viimeisen kahden joukossa, mutta tuomarit pelastivat hänet pudotukselta. Seuraavalla viikolla hän esitti [[Avril Lavigne]]n kappaleen ”Girlfriend” ja [[Aerosmith]]in kappaleen ”Walk This Way”. Hän pääsi mukaan semifinaaliin, jossa esitti kappaleet ”[[Love The Way You Lie]]” ja ”Nothin’ On You”. Hän joutui uudestaan pudotusuhan alle, mutta tuomarit pelastivat hänet taas, vaikka hän oli saanut yleisöäänestyksessä vähiten ääniä. Finaalissa Lloyd lauloi mashupin kappaleista ”The Clapping On” ja ”Get Ur Freak On”. Lisäksi hän esitti dueton [[will.i.am]]in kanssa (mashup kappaleista ”Where Is The Love” ja ”I Gotta Feeling”). Hän sai finaalissa vähiten ääniä ja jäi siten kilpailussa neljännelle sijalle.

 

===Sticks + Stones===