Ero sivun ”Eduard Päll” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Täsmennyksiä |
Stilisointia |
||
Rivi 1:
'''Eduard Päll''' ([[15. syyskuuta]] [[1903]] [[Koosa]], [[Tartumaa]] – [[13. kesäkuuta]] [[1989]] [[Tallinna]]) oli [[viro]]lainen kirjalija ja tiedemies. Käytti kirjailijana myös nimeä Hugo Angervaks.
==Koulutus ja työ Neuvostoliitossa==
Nuorena miehenä 1918 Eduard Päll liittyi [[puna-armeija]]an. Pian sen jälkeen vuonna 1920 hän liittyi [[Neuvosto-Venäjä]]n kommunistipuolueen jäseneksi. Vuosina 1922-1924 Päll kävi Pedagoogisen instituutin [[Pietari|Petrograd]]issa. Sen jälkeen vuosina 1924-1926 toimi [[Omskin alue|Omskin oblast]]issa. Omskin jälkeen Päll opiskeli edelleen vuoteen 1929 asti Herzenille nimetyssä [[Herzenin pedagoginen yliopisto|Leningradin Pedagoogisessa yliopistossa]]. 1930-luvulla hän jatkoi opintoja ollen jatko-opiskelijana (aspirantti) ja edelleen Leningradin opetuslaitosten johtotehtävissä. Tutkimuskohteena Eduard Pällillä oli viron kielen rakenteen tutkimus. ▼
Nuorena miehenä 1918 Eduard Päll liittyi [[puna-armeija]]an. Pian sen jälkeen vuonna 1920 hän liittyi [[Neuvosto-Venäjä]]n kommunistipuolueen jäseneksi.
▲
==Paluu Neuvosto-Viroon==
Eduard Päll toimi vuoden 1940-1941 neuvostolaistamisjakson aikana Neuvosto-Virossa ilmestyneen aikakauslehti ''"Kommunistin"'' päätoimittajan sijaisena. Neuvostovallan päättyessä kesällä 1941 hän siirtyi Neuvostoliittoon ja toimi vuodesta 1943 [[Viron kommunistinen puolue]]en keskuskomitean sihteerinä. Tässä roolissa hän siirtyi takaisin vallattuun Viroon ja valittiin vuonna 1946 [[Johannes Vares]]in seuraajaksi Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston presidiumin puheenjohtajana eli Neuvosto-Viron presidenttinä.
Hänet erotettiin kuitenkin jo vajaa neljä vuotta myöhemmin Neuvosto-Viron presidentin tehtävästä maaliskuun 1950 Viron kommunistipuolueen 9. pleenumin päätöksillä samassa yhteydessä puoluejohtaja [[Nikolai Karotamm]]in kanssa. Erottamiset liittyivät porvarillis-nationalismin jäänteiden kitkemiseen, jossa edellä mainitut kommunistijohtajat eivät olleet Stalinin johtaman Neuvostoliiton mielestä toimineet riittävän ripeästi. Pällin kohdalla kyseessä oli hänen julkisesti puolustamansa 1900-luvun alun [[Noor-Eesti|nuorvirolainen kirjallisuusliike]], jta pidettiin porvarillis-nationalistisena syntinä.<ref>Raun 1989: 216.</ref>
==Neuvosto-Viron kirjallisuuden tutkimuksen johtajana==
Erottamisen jälkeen Eduard Päll toimi vuosina 1950-1955 [[Tallinnan yliopisto|Tallinnan Pedagogisen Instituutin]] viron kielen ja kirjallisuuden laitoksella johtaja, 1955-1968 [[Viron tiedeakatemia|Neuvosto-Viron tiedeakatemian]] Kielen ja kirjallisuuden instituutin johtajana sekä 1968-1973 Neuvosto-Viron tiedeakatemian yhteiskuntatieteellisen osaston akateemisena sihteerinä.
==Runoilija ja kirjailija==
Kirjailijana Päll julkaisi jo Leningradin aikana ensimmäiset teoksensa - ensimmäisenä tarinakokoelma "Kuudes nauha" (1931) ja
==Aiheesta muualla==
* [http://entsyklopeedia.ee/artikkel/p%C3%A4ll_eduard Eesti Entsüklopeedia: Päll Eduard] {{et}}
* [http://www.estonica.org/en/March_Plenum/ Estonica: Encyclopedia about Estonia.] {{en
*{{Kirjaviite | Tekijä=Toivo U. Raun | Nimeke=Viron historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-14-10610-4}}
==Viitteet==
|