Ero sivun ”Deflaatio” versioiden välillä

'''Deflaatio''' on kuluttajahintojen yleinen lasku, "rahan arvon nousu" tai rahamäärän väheneminen. Deflaatio on [[inflaatio]]n vastakohta, ja deflaatiota voidaan kutsua tämän vuoksi myös negatiiviseksi inflaatioksi. Klassisesta taloustieteestä periytyvän ja [[monetarismi|monetaristisen koulukunnan]] edelleen kehittämän [[rahan kvantiteettiteoria]]n mukaan deflaatio johtuu siitä, että liikkeellä oleva rahamäärä eli [[rahavaranto]] pienenee suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Deflaatio on harvinainen ilmiö nykyaikana kasvavissa talouksissa ja sitä esiintyy useammin [[lama|laman]] aikana eli kun talous pienentyy. Deflaatio on taloudessa negatiivinen ilmiö, ja siitä pyritään eroon taise pyritään estämään laskemalla liikkeelle huomattavia määriä rahaa. Nykyajan talouksissa deflaatiosta voidaan päästä eroon laskemalla rahaa melko vapaasti, koska rahan arvon määrittää sen liikkellä oleva määrä, mutta historiallisesti deflaation torjunta on ollut vaikeaa kulta- ja hopeakantojen vuoksi, mikä edellytti huomattavaa kaivostoimintaa.

Deflaatiota voi esiintyä nousukaudellakin, mikäli liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto. [[1800]]-luvun teollisen vallankumouksen aikana muun muassa Suomessa ja Britanniassa oli deflaatio vuosikymmenien ajan. Syynä oli [[rahajärjestelmä]]n jäykkyys käytettäessä [[kultakanta]]a. Nousukaudella rahan kysynnän lisääntyessä sen määrää ei voitu lisätä, jolloin rahan arvo nousi. Deflaatiota ei ole juuri esiintynyt [[1930]]-luvun [[suuri lama|suuren laman]] jälkeen, lukuun ottamatta [[Japani]]n ajautumista siihen [[1990]]-luvulla. Japanissa on koettu poikkeuksellisesti deflaatiota, vaikka maan talous on samaan aikaan kasvanut.

[[Rahan kvantiteettiteoria]]n mukaan deflaatio johtuu siitä, että liikkeellä oleva rahamäärä eli [[rahavaranto]] pienenee suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Tämän lisäksi deflaatiota esiintyy myös silloin, kun markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrä lisääntyy nopeammin kuin rahavaranto kasvaa ts.eli toisin sanoen kun rahavaranto kasvaa hitaammin kuin markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrä kasvaa. Deflaatiota mitataan [[kuluttajahintaindeksi]]llä, jossa deflaatio esiintyy kun kahden ajankohdan välillä kuluttajanhintaindeksi on pienentynyt aikaisemmasta ajankohdasta. Deflaatio ilmoitetaan prosentteina. Kun kuluttajanhintaindeksi on pienentynyt esimerkiksi kaksi prosenttia, sanotaan, että deflaatio on ollut tietyllä aikavälillä kaksi prosenttia.

Deflaatiota pidetään yleisesti huonona asiana, sillä se vähentää kulutusta ja investointeja. Yleisestä [[rahavaranto|rahavarannon]] supistumisesta johtuva deflaatio vaikuttaa myös [[korko|korkoihin]]hin. Deflaation oloissa korot ovat tavallisesti lähellä nollatasoa, mutta vaikka nimellinen korko olisi nolla prosenttia, deflaation ollessa viisi prosenttia, reaalinen korko on viisi prosenttia. Deflaatiota ei siis sisällytetä nimelliseen korkoon inflaation tavoin, vaan se on lisättävä nimelliseen korkoon jotta saataisiin reaalinen korko. Voimakkaan deflaation oloissa lainaaminen on täten tosiasiassa kallista, vaikka nimelliskorko antaisi olettaa toisin. Tällä on suuria negatiivisia vaikutuksia lainanottoon, kulutukseen ja investointeihin. Deflaatio vaikeuttaa [[keskuspankki|keskuspankin]] pyrkimystä hallita taloutta korkotasoa ohjailemalla. Deflaatio tekee taloudesta heikommin hallittavan.

Erityisesti teknologiasektorilla koetaan deflaatiota, vaikka taloudessa muuten esiintyisi inflaatiota. Professori [[George Selgin]] on esittänyt, että lievä deflaatio ei ole huono asia jos se johtuu [[tuottavuus|tuottavuuden]] kasvusta. Hänen mukaansa tuottavuuden kasvaessa liikkeellä olevan rahamäärän pitäisi lisääntyä hitaammin. Tällöin samalla rahamäärällä saisi tuottavuuden kasvun vuoksi enemmän ja hintojen laskun kautta tuottavuuden kasvu koituisi ihmisten hyväksi.<ref>http://www.terry.uga.edu/~selgin/#deflation</ref> Näin on käynyt esimerkiksi kodin [[elektroniikka|elektroniikan]] kohdalla, koska tuottavuus on teknisten parannusten vuoksi kasvanut nopeammin kuin liikkeellä oleva rahamäärä on kasvanut, mikä on johtanut kodin elektroniikan halpenemiseen ts.eli toisi sanoen samalla rahamäärällä saa enemmän ja parempaa kodin elektroniikkaa. Elektroniikan halpenemisen syynä on pääosin nopea teknologinen kehitys, mutta myös mittakaavaedut alentavat osaltaan elektroniikan hintoja.