Wikipedia

Ero sivun ”Tsushiman meritaistelu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
| osa_sotaa = [[Venäjän–Japanin sota]]a
| kuva = MIKASAPAINTING.jpg
| kuvateksti = Amiraali [[Tōgō Heihachirō]] ''[[Mikasa]]n'' komentosillalla.
| päivämäärä = [[27. toukokuuta|27.]] – [[28. toukokuuta]] [[1905]]
| paikka = Tsushimansalmi [[Koreansalmi|Koreansalmen]] itäosassa
Rivi 27:
== Tiedustelu ja radioliikenne taistelussa ==
 
Tsushiman meritaistelu 1905 sisälsi tulevan [[elektroninen sodankäynti|elektronisen sodankäynnin]] elementtejä. Saksalainen yritys Slaby-Arco toimitti venäläisiin laivoihin langattomat lennättimet. Ne olivat jokseenkin käyttökelvottomat, jopa lyhyillä etäisyyksillä. Kaikissa japanilaisissa laivoissa oli hyvin toimivat Marconi-asemat. Venäläisillä oli käytössä ensimmäinen elektronisesti erikoisvarusteltu alus, [[risteilijä]] ''Ural'', jonka radio oli kuitenkin täysin ala-arvoinen.
 
Venäläiset käyttivät [[radiohiljaisuus|radiohiljaisuutta]] päästäkseen kapeikon läpi huomaamatta, mutta kolonnan viimeisinä kulkevat sairaala-alukset pitivät yöllä kaikki valonsa päällä ja tulivat näin paljastaneeksi venäläiset.
Rivi 37:
Tsushiman meritaistelu oli Venäjän–Japanin sodan ratkaisutaistelu. Hävitty sota ja yleinen tyytymättömyys synnyttivät levottomuuksia ympäri keisarikuntaa ja nämä levottomuudet levisivät myös Suomeen syksyllä 1905. Venäjä menetti Itämeren laivastonsa Tsushimassa, ja pääkaupunki [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] jäi ilman hyvää meripuolustusta. Tämä muutti Suomen etelärannikon strategisen merkityksen Venäjälle.
 
Ennen Tsushimaa Venäjän Itämeren strategia perustui Libaun (nykyisin Latvian Liepaja[[Liepāja]]) tukeutuvaan Itämeren laivastoon.<ref>kts.{{Kirjaviite Aarni| Tekijä = Lehti, väitöskirja:Aarni | Nimeke = "Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Venäjän keisarilliselle laivastolle v. 18561856–1914 | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 951-1914"25-1420-6 | Selite = Väitöskirja}}</ref> Laivaston tuhouduttua Venäjän suunnitelman mukaan [[Suomenlahti]] suljettaisiin voimakkaalla [[rannikkotykistö]]llä Porkkalan ja Tallinnan välillä. Helsinki linnoitettaisiin maa/meri-tukikohdaksi. Tämän seurauksena itsenäistyneelle Suomelle jäi ensimmäisen maailmansodan jälkeen erityisen voimakas rannikkotykistö. Suomen rannikkotykistö ja maalinnoitukset Helsingin alueella olivat alun perin tarkoitettu yhden suurimman eurooppalaisen suurvallan pääkaupungin meripuolustukseen.
 
== Alukset ==
Rivi 90:
 
=== Japanin laivasto (suuret laivat)===
[[Kuva:MIKASA&TOGO.jpg|thumb|300px|Japanilainen taistelulaiva ''Mikasa'', amiraali Tōgōn lippulaiva, [[Yokosuka]]ssa, [[Japani]]ssa vuonna [[2004]].]]
 
* [[Mikasa]] (amiraali Tōgō Heihachirōn lippulaiva, vaurioitui)
Rivi 118:
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Fagerholm, Bengt | Nimeke = Tsushima – Erään sodan loppunäytös | Vuosi = 2010 | Julkaisija = Omakustanne | Tunniste = ISBN 978-952-92-7573-1}}
* Thiess, Frank: TSUSHIMA; Karisto, 1937
* {{Kirjaviite | Tekijä = Novikov-Priboi, A: '''| Nimeke = Tsushima''': – Venäjän laivaston tuho Tsushiman saaren luona v. 1905 mukanaolleen kertomana; venäläisen| Selite = Venäläisen alkuteoksen suppeammasta painoksesta suomentanut Väinö Joensuu | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1937}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Thiess, Frank | Nimeke = Tsushima | Julkaisija = Karisto | Vuosi = 1937}}
* Fagerholm, Bengt: TSUSHIMA, Erään sodan loppunäytös, Helsinki 2010
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Battle of Tsushima}}▼
 
▲{{Commonscat-rivi|Battle of Tsushima}}
 
[[Luokka:Venäjän–Japanin sodan taistelut]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tsushiman_meritaistelu”