Ero sivun ”Tsushiman meritaistelu” versioiden välillä

'''Tsushiman meritaistelu''' liittyyoli [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]]an sen ratkaisevanaratkaiseva taistelunataistelu. Se käytiin Venäjän ja Japanin laivastojen välillä [[27. toukokuuta]] – [[28. toukokuuta]] [[1905]], kun Venäjän [[Itämeren laivasto]]n alukset olivat kierrettyään Afrikan Hyväntoivonniemen ja Intian valtameren kautta saapuneet Korean ja Japanin väliseen Tsushiman salmeen. Itämeren laivaston alukset lähetettiin [[Lüshunkou|Port Arthurin]] laivastotukikohtaan saarroksiin jääneiden Tyynenmeren laivaston alusten tueksi. Port Arthur ehti kukistua ennen kuin Itämeren laivasto pääsi perille.

[[Venäjän laivasto]], joka käsitti kaikkiaan 38 alusta ja yli 15  000 henkeä, menetti taistelussa uponneina seitsemän ja antautuneina neljä suurta alusta ja Japanin laivasto vain kolme [[torpedovene]]ttä, 117 kaatunutta ja 583 haavoittunutta.

Tsushiman meritaistelu 1905 sisälsi tulevan [[elektroninen sodankäynti|elektronisen sodankäynnin]] elementtejä. Saksalainen yritys Slaby-Arco toimitti venäläisiin laivoihin langattomat lennättimet. Ne olivat jokseenkin käyttökelvottomat, jopa lyhyillä etäisyyksillä. Kaikissa japanilaisissa laivoissa oli hyvin toimivat Marconi-asemat. Venäläisillä oli käytössä ensimmäinen elektronisesti erikoisvarusteltu alus, [[risteilijä]] ''Ural'', jonka radio oli kuitenkin täysin ala-arvoinen.

Tsushiman meritaistelu oli [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] ratkaisutaistelu. Hävitty sota ja yleinen tyytymättömyys synnyttivät levottomuuksia ympäri keisarikuntaa ja nämä levottomuudet levisivät myös Suomeen syksyllä 1905. Venäjä menetti Itämeren laivastonsa Tsushimassa, ja pääkaupunki [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] jäi ilman hyvää meripuolustusta. Tämä muutti Suomen etelärannikon strategisen merkityksen Venäjälle.

Ennen Tsushimaa Venäjän Itämeren strategia perustui Libaun (nykyisin Latvian Liepaja) tukeutuvaan Itämeren laivastoon.<ref>kts. Aarni Lehti, väitöskirja: "Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Venäjän keisarilliselle laivastolle v. 1856-1914"</ref> Laivaston tuhouduttua Venäjän suunnitelman mukaan [[Suomenlahti]] suljettaisiin voimakkaalla [[rannikkotykistö]]llä Porkkalan ja Tallinnan välillä. Helsinki linnoitettaisiin maa/meri-tukikohdaksi. Tämän seurauksena itsenäistyneelle Suomelle jäi ensimmäisen maailmansodan jälkeen erityisen voimakas rannikkotykistö. Suomen rannikkotykistö ja maalinnoitukset Helsingin alueella olivat alun perin tarkoitettu itse asiassa yhden suurimman eurooppalaisen suurvallan pääkaupungin meripuolustukseen.

[[Kuva:TsuShima Strait.png|thumb|240px|Tsushiman salmi (Tsu Shima Strait).]]

[[Kuva:MIKASA&TOGO.jpg|thumb|300px|Japanilainen taistelulaiva ''Mikasa'', amiraali Tōgōn lippulaiva, [[Yokosuka]]ssa, [[Japani]]ssa vuonna [[2004]].]]

* [[Mikasa]] (amiraali [[Heihachirō Tōgō]]n Heihachirōn lippulaiva, vaurioitui)