Ero sivun ”Perlos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lisää laalosta ym
Rivi 26:
'''Lite-On Mobile Oyj''' (ent. ''Perlos Oyj'') on suomalainen yhtiö, joka valmistaa komponentteja [[telekommunikaatio]]- ja elektroniikkateollisuudelle. Yhtiö toimii maailmanlaajuisesti ja sillä on tuotantolaitoksia nykyään mm. [[Brasilia]]ssa, [[Intia]]ssa, [[Kiina]]ssa ja [[Meksiko]]ssa. Aikaisemmin yhtiöllä oli tuotantoa usealla paikkakunnalla Suomessa, mm. [[Joensuu]]ssa, [[Kontiolahti|Kontiolahdessa]], [[Nurmijärvi|Nurmijärvellä]] ja [[Ylöjärvi|Ylöjärvellä]]. Tuotanto Suomessa päättyi vuosien [[2005]]–[[2007]] aikana.
 
Perloksella oli ennen omistusmuutoksia yli 15&nbsp;000 osakkeenomistajaa. Suurimmat osakkeenomistajat olivat [[G. W. Sohlberg (yritys)|Oy G. W. [[Sohlberg]] Ab]] (29,14 %), Eläkevakuutusyhtiö [[Ilmarinen]] (2,80 %) [[Evli]]-Select [[sijoitusrahasto]] (1,39 %) ja Veikko Laine Oy (0,82 %). <ref>Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2006. http://www.perlos.fi</ref>
 
Elokuussa 2007 ilmoitettiin, että [[taiwan]]ilainen elektroniikkayhtiö ''[[Lite-On Technology]]'' on tehnyt ostotarjouksen koko Perloksen osakekannasta ja että pääomistaja Oy G. W. Sohlberg Ab on omalta osaltaan hyväksynyt tarjouksen.
Rivi 35:
 
Lite-On Mobilen toimitusjohtajana toimii Cor Saris.
 
==Historiaa==
Perlos Oy sai alkunsa kolmen nuoren insinöörin ryhtyessä vuonna 1952 kokeilemaan pienten teknisten muoviosien tekoa täysautomaattisilla [[Muovin ruiskupuristus|ruiskupuristuskoneilla]]. Ensimmäinen kone rakennettiin itse Helsingin [[Yrjönkatu (Helsinki]|Yrjönkadun]] kellariverstaassa. Seuraavana vuonna yritys siirtyi [[Pitäjänmäki|Pitäjänmäelle]] 40 neliömetrin puuparakkiin, johon mahdutettiin puolen tusinaa ruiskuvalukonetta. Vuonna 1958 vuokrattiin uudet toimitilat [[herttoniemi|Herttoniemestä]], jossa päätuotteena olivat putkiloiden eli "tuubien" muovitulpat, joita toimitettiin putkilovalmistajille kuten Lyijytyö ja Hermetik, sittemmin [[Printal]] ja [[G. W. Sohlberg]]. Teknisiä muoviosia Perlos valmisti vuodesta 1955 alkaen muun muassa [[Helvar]]ille ja silloiselle Valtion Sähköpajalle, josta myöhemmin tuli Televa ja Telenokia.<ref name = LAALO >{{Kirjaviite | Tekijä = Laalo, Kalevi | Nimeke =Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta | Vuosi =1990 | Luku = | Sivu =154–159 | Selite = | Julkaisupaikka = Hämeenlinna| Julkaisija =Muoviyhdistys ry| Tunniste =ISBN 951-9271-23-6 }}</ref>
 
Vuonna 1961 Perlos rakensi omat toimitilat Pitäjänmäelle, mutta jatkuva laajennustarve pakotti hankkimaan lisätilaa 1964 [[Nurmijärvi|Nurmijärveltä]]. 1960-luku oli nopean kasvun aikaa: vuonna 1960 Perlos työllisti 17 henkilöä ja vuonna 1973 jo 240. 1970-luvun alussa yrityksellä oli käytössään yli sata konetta, joista puolet oli yhä itse suunniteltuja ja valmistettuja täysautomaattisia ruiskupuristuskoneita. Eri tuotteiden tekoon tarvittavia muotteja oli tuohon mennessä valmistettu jo 2000. Vuonna 1975 valmistui tehdas [[Joensuu]]hun.<ref name = LAALO />
 
1980-luvun lopussa G. W. Sohlbergin omistukseen siirtyneellä GWS Perloksella oli tehtaat Nurmijärven ja Joensuun lisäksi myös [[Kontiolahti|Kontiolahdella]] ja [[Englanti|Englannissa]]. Liikevaihto oli 175 miljoonaa markkaa, ja päätuotteina kestomuoviset tarkkuusosat, [[puhdastila]]tuotteet, liittimet ja [[meisto]]-osat elektroniikkateollisuudelle. Yhtiö oli ryhtynyt myös myymään laiteosaamistaan toimittamalla automaatiolaitteita ja ruiskuvalumuotteja muille muoviyrityksille.<ref name = LAALO />
 
===Matkapuhelinbisnes ja kansainvälistyminen===
Ensimmäiset matkapuhelinosat Perlos valmisti [[Mobira]] Oy:lle, joka oli siirtynyt Nokian omistukseen vuonna 1982. Vuonna 1995 Perlos perusti tehtaan [[Ylöjärvi|Ylöjärvelle]], ja samoihin aikoihin toimintaa laajennettiin eri puolille maapalloa. Ylöjärven tehtaalla alettiin valmistaa matkapuhelinten muoviosia ja tehdä osakokoonpanoja. Vuonna 1999 Perlos listautui Helsingin Pörssiin.<ref name = KAUKOPURO >{{Kirjaviite | Tekijä = Kaukopuro, Hanna | Nimeke = Joustava suomalainen työntekijä, jähmeä suomalainen työvoima. Millaisia identiteettejä työntekijälle rakennettiin Perloksen ja UPM:n irtisanomisuutisoinnissa vuosina 2005–2006? | Vuosi =2008 | Luku = | Sivu = 15–16 | Selite =Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija = Tampereen yliopisto, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos| Tunniste = | www = http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03397.pdf| www-teksti = Tutkielman verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.10.2012 | Kieli = }}</ref>
 
2000-luvun alussa Perlos avasi tehtaita ainakin [[Unkari]]in, [[Kiina]]an, [[Hongkong]]iin ja [[Brasilia]]an. Vuonna 2006 aloitti tehdas [[Meksiko]]ssa sekä jälleen uusi tehdas Kiinassa. Keväällä 2006 Perlos ilmoitti siirtävänsä tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten ja markkinoiden perässä Kiinaan ja aloittavansa Suomessa [[yhteistoiminta|yt-neuvottelut]] henkilöstön vähentämiseksi ja tuotannon alasajamiseksi. Neuvottelujen tuloksena yhtiö ilmoitti vajaan 600 henkilön vähennyksestä, Nurmijärven tehtaan sulkemisesta ja matkapuhelinten muovi- ja metalliosien valmistuksen keskittämisestä Suomessa Joensuun ja Kontiolahden tehtaille. Vuoden 2006 lopussa Perlos työllisti Suomessa yhteensä 1 6001600 henkilöä.
 
Tammikuussa 2007 Perlos ilmoitti aikovansa lopettaa tuotannon Suomessa. Yhtiö aloitti yt-neuvottelut, joissa se tavoitteli jopa 1200 työntekijän vähennystä. Yt-neuvottelujen piiriin kuului 1400 henkilöä, valtaosin Joensuussa ja Kontiolahdessa. Maaliskuussa 2007 yt-neuvottelut päättyivät. Perlos ilmoitti lopullisesti, että tuotannollinen toiminta Suomessa päättyy ja että henkilöstön vähennystarve on noin 1 1001100 henkilöä. Suomeen jää vain teknologiapalveluita ja erilaisia tukitoimintoja, jotka työllistävät noin 200 henkilöä. Viimeinenkin irtisanottu lopettaa työnsä syksyllä 2007.
 
Keväällä 2007 Perlos ilmoitti myyneensä eräitä Joensuussa ja Kontiolahdessa harjoittamiaan liiketoimintoja kotimaisille yrityksille. Kokoonpanoautomaatioliiketoiminnasta myytiin osia jyväskyläläiselle [[Finnsampo]]-konserniin kuuluvalle [[Mecania Oy]]:lle, erikoistuote- ja liitinliiketoiminnan osti outokumpulainen Valukumpu Oy ja ruiskuvalumuottiliiketoiminnan joensuulainen Gritech Oy.
 
Syksyllä 2007 Perlos lakkautti tuotannollisen toimintansa Suomessa kokonaan.<ref name = KAUKOPURO />
 
==LOM ulkomailla==
Rivi 54 ⟶ 72:
===Intia===
Intian [[Chennai]]hin valmistui tehdas alkuvuonna [[2007]].
 
==Ajankohtaista==
 
Keväällä 2006 Perlos ilmoitti siirtävänsä tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten ja markkinoiden perässä Kiinaan ja aloittavansa Suomessa [[yhteistoiminta|yt-neuvottelut]] henkilöstön vähentämiseksi ja tuotannon alasajamiseksi. Neuvottelujen tuloksena yhtiö ilmoitti vajaan 600 henkilön vähennyksestä, Nurmijärven tehtaan sulkemisesta ja matkapuhelinten muovi- ja metalliosien valmistuksen keskittämisestä Suomessa Joensuun ja Kontiolahden tehtaille. Vuoden 2006 lopussa Perlos työllisti Suomessa yhteensä 1 600 henkilöä.
 
Tammikuussa 2007 Perlos ilmoitti, että se aikoo lopettaa tuotantonsa Suomessa. Yhtiö aloitti yhteistoimintaneuvottelut, joissa se tavoitteli jopa 1 200 työntekijän vähennystä. Yt-neuvottelujen piiriin kuului 1 400 henkilöä, joista valtaosa työskenteli Joensuussa ja Kontiolahdessa.
 
Maaliskuussa 2007 yt-neuvottelut päättyivät. Perlos ilmoitti lopullisesti, että tuotannollinen toiminta Suomessa päättyy ja että henkilöstön vähennystarve on noin 1 100 henkilöä. Suomeen jää vain teknologiapalveluita ja erilaisia tukitoimintoja, jotka työllistävät noin 200 henkilöä. Viimeinenkin irtisanottu lopettaa työnsä syksyllä 2007.
 
Keväällä 2007 Perlos ilmoitti myyneensä eräitä Joensuussa ja Kontiolahdessa harjoittamiaan liiketoimintoja kotimaisille yrityksille. Kokoonpanoautomaatioliiketoiminnasta myytiin osia jyväskyläläiselle [[Finnsampo]]-konserniin kuuluvalle [[Mecania Oy]]:lle, erikoistuote- ja liitinliiketoiminnan osti outokumpulainen Valukumpu Oy ja ruiskuvalumuottiliiketoiminnan joensuulainen Gritech Oy.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Perlos