Ero sivun ”Lämpötila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) ilmanlämpötilasta on nyt erillinen artikkeli |
+mittarien perustuminen esim. lämpösähköiseen ilmiöön |
||
Rivi 3:
Lämpöliike on aineen perusosasten, atomien tai molekyylien, epäsäännöllistä värähdysliikettä. Mikroskooppisella tasolla [[terminen tasapaino|termisessä tasapainossa]] olevan aineen lämpötila voidaan määritellä hiukkasen (atomin tai molekyylin) keskimääräiseksi [[liike-energia]]ksi vapausastetta kohti kerrottuna tietyllä vakiolla, joka on [[Boltzmannin vakio]] jaettuna kahdella. Alin teoreettisesti mahdollinen lämpötila eli [[absoluuttinen nollapiste]] on tila, jossa tämä liike-energia on nolla. Makroskooppisella tasolla lämpötila osoittaa, kumpaan suuntaan lämpöenergia virtaa kappaleesta toiseen niiden ollessa kosketuksessa. Tällöin lämpö virtaa kuumemmasta kappaleesta eli siitä, jolla on korkeampi lämpötila, kylmempään kappaleeseen eli siihen, jolla on alempi lämpötila.
Lämpötilan nousu aiheuttaa materiaaleissa [[lämpölaajeneminen|lämpölaajenemista]]. Lämpötilasta riippuvia ilmiöitä ovat myös aineen [[olomuoto|olomuodon]] muutokset. Kuumetessaan aineet [[sulaminen|sulavat]] ja [[höyrystyminen|höyrystyvät]] tietyssä lämpötilassa ja vastaavasti [[tiivistyminen|tiivistyvät]] ja [[jähmettyminen|jähmettyvät]] lämpötilan laskiessa. Myös metallien [[sähkönjohtavuus]] riippuu lämpötilasta. Metalleissa lämpötilan kasvattaminen pienentää sähkönjohtavuutta. Lämpötilan mittausvälineenä käytetään erilaisia [[lämpömittari|lämpömittareita]], jotka perustuvat
''Jäähdyttäminen'' tarkoittaa kappaleen lämpötilan alentamista siirtämällä siihen sitoutunutta lämpöenergiaa muualle, kuten veteen, ilmaan tai johonkin metalliin. Usein käytetään erilaisten jäähdytysmenetelmien yhdistelmiä.
| |||