'''Sammalet''' (''Bryobionta'') ovat [[kasvikunta|kasvikunnan]] toinen alakunta [[putkilokasvit|putkilokasvien]] ohella{{Lähde}}. Ne eivät kuitenkaan ole [[monofyleettinen]] ryhmä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Piirainen, Mikko (toim.) | Nimeke = Kasvit 1 | Vuosi = 2008 | Sivu = 175 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 978-951-0-33403-4 | Viitattu = 13.5.2012 }}</ref>. Sammalet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja pienikokoisia (yleensä 1-10 cm) [[itiökasvit|itiökasveja]], joilla on hyvin pienet [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan. Ne eivät ole rakenteeltaan yhtä kehittyneitämonimutkaisia kuin [[siemenkasvit]] tai [[sanikkaiset]]: sammalilla ei ole [[juuri (kasvi)|juuria]] eikä (useimmilla) [[johtojänne|johtojänteitä]], vaan ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet osittain suoraan ulkopintansa läpi.
MaksasammalillaJoillakin maksasammalilla on litteä erilaistumaton sekovarsi, taimutta joillakinuseimmilla lajeilla sekovarsi on erilaistunut varsimaisiksi ja lehtimäisiksi rakenteiksi. Lehtisammalilla puolestaan on varsi,johonja on liittyneenä pieniä lehtiälehdet. JoillainUseimmilla lajeilla lehdet ovat vain yhden solukerroksen paksuiset, mutta esimerkiksi karhunsammalilla on paksut ja monimutkaisemmat lehdet. Rahkasammalilla puolestaan on lehdissään elävien ja yhteyttävien solujen lisäksi vesivarastoina toimivia suuria, kuolleita rahkasoluja. Vaikka lehtisammalillaSammalilla ei ole juuria, monetmutta kasvattavatmonilla versonsaon alapäähänversoissaan haaroittuvia juurtumahapsia, jotka sitovat sammalyksilöt alustaansa ja toisiinsa. Sammalkasvin verso kuolee alapäästään samalla, kun se kasvaa pituutta yläpäästään. <ref> {{Kirjaviite | Tekijä = [[Jouko Rikkinen|Rikkinen, Jouko]] | Nimeke = Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa | Suomentaja = | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 13-14 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-22221-7 | www = | www-teksti = |
