Ero sivun ”Osake” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ky:Акция (финансы) |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) lp |
||
Rivi 5:
Osake on osuus [[osakepääoma|osakepääomasta]]. Jos yhtiö on laskenut liikkeeseen 100 osaketta, niin yksi osake edustaa yhtä prosenttia osakepääomasta ja 100 kappaletta on koko osakekanta eli 100 prosenttia. Suurilla yrityksillä voi olla miljardeja osakkeita; esimerkiksi [[Nokia (yritys)|Nokian]] osakkeiden lukumäärä on 3 800 948 552 kappaletta (31.12.2008). Yhtiö pitää kirjaa osakkeenomistajistaan. [[arvo-osuusjärjestelmä|Arvo-osuusjärjestelmään]] kuuluvien yhtiöiden osalta kirjanpito tehdään arvo-osuusjärjestelmässä.
[[Osakepääoma]]lle voidaan maksaa tuottoa vasta, jos vieraan pääoman ehdoilla saadusta rahoituksesta (lainasta) on ensin maksettu korvaus, [[korko]].{{Lähde|1. lokakuuta 2012|Missä tämmöinen sidos osingon ja koron välillä?|vuosi=2012 }} Osakkeenomistaja on näin ollen tuotonjakomielessä (ja vastaavasti konkurssitilanteessa) huonommassa asemassa kuin velkoja. Osakkeenomistajille maksettavaa korvausta kutsutaan [[osinko|osingoksi]]. Tuottoja osakkeenomistaja voi saada osinkojen lisäksi myös osakkeen arvonnousun kautta. Huomattavaa on, että [[inflaatio]]n vaikutus pitkäaikaisiin sijoitustuottoihin on ollut myös osakkeissa ratkaisevan suuri. Sadan viime vuoden osaketuotosta peräti yli puolet on eräänlaista inflaation aiheuttamaa harhaa. Todellista reaalituottoa on pörssistä kertynyt kurssikehitys ja osingot yhteen laskien keskimäärin alle kuusi prosenttia vuodessa.{{Lähde|8. helmikuuta 2011}}
Yhtiöllä voi olla useita osakesarjoja, joilla voi olla erilaiset oikeudet voitonjakoon tai päätöksentekoon. Perinteisesti eri osakesarjoilla on keskitetty yrityksen päätöksentekoa tietyille osakasryhmille (esim. tietylle yrityksen sidosryhmälle). Äänivallaltaan vähäisempi osakesarja on mahdollistanut laajemman pääoman hankinnan ilman, että ydinjoukon päätösvalta yrityksessä pienenee.
| |||