Ero sivun ”C. G. Jung” versioiden välillä

Jungia pidetään ensimmäisenä modernina psykologina, jonka mukaan ihmisen [[psyyke]] on luontaisesti [[hengellisyys|hengellinen]] ja tutkittavissa pintaa syvemmältä. Hän painotti psyyken ymmärtämistä tutkimalla [[uni]]en, [[taide|taiteen]], [[mytologia]]n, [[uskonto|uskonnon]] ja [[filosofia]]n maailmoja. Vaikka hän oli teoreettinen psykologi ja kliinikko, jolla oli praktiikka, hän kulutti suuren osan ajastaan tutkimalla muita aiheita, muun muassa itäistä ja läntistä filosofiaa, uskontoja, [[alkemia]]a, [[astrologia]]a, [[sosiologia]]a sekä kirjallisuutta ja muuta taidetta. Hänen huomattavimmat ajatuksensa koskevat psykologisia komplekseja, [[arkkityyppi|arkkityyppejä]], kollektiivista [[alitajuntatiedostamatonta]]a sekä [[synkronisiteetti]]a.

Jung tähdensi tasapainon jatärkeyttä, [[harmonia]]nkoska tärkeyttäpsykofyysinen on kokonaisuus. Jungin mukaan nykyihmiset luottavat liiaksi tieteeseen ja logiikkaan. Hän otti huomioon [[individuaatio]]n merkityksen ihmisen henkisessä kasvussa. Individuaatio on keskeinen käsite analyyttisessä psykologiassa.

Jung aloitti työuransa [[Zürich]]in yliopiston psykiatrian klinikalla vuonna 1900 ja teki potilastyön ohella useita vuosia kokeellista työtä sana-assosiaatioiden kanssa. [[Assosiaatio|Assosiaatiokokeissa]] hän keskittyi erityisesti niihin häiriöihin, joita muut tutkijat vähättelivät virheinä. Koetulokset johtivat teoriaan tiedostumattomastatiedostomattomasta ja sen järjestysrakenteista, [[psyyken kompleksi|psyyken komplekseista]].

Jungin tutkimukset ja teoriat ovat taustoina muun muassa arkikieleen siirtyneissä sanoissa ''[[introvertti]]'', ''[[ekstroverttiekstravertti]]'', ''[[kompleksi]]'' psyykeenosana, ''[[arkkityyppi]]'' sekä synkronisiteetti, Hänen psykologinen typologiansa käytetään yleisesti perusosana psykologisissa persoonallisuustesteissä, Jungin tutkimukset ovat vaikuttaneet niin kutsutun [[valheenpaljastuskone]]en kehittelyyn ja elokuvateollisuuden käsikirjoituksissa on nojauduttu jungilaiseen näkemykseen sankarimyyttien rakenteista.

Jung hahmotteli viisi pääarkkityyppiä jotka kuuluivat eritoten individuaatioprosessin vaiheisiin:

*MahtavaSuuri äiti

C. G. Jungin mukaan järjen korostuminen tieteellisen todellisuuskäsityksen myötä on johtanut ihmisen vieraantumiseen [[alitajunta|alitajuisista]] ja [[tiedostamaton|tiedostumattomistatiedostomattomista]] psyyken prosesseista. Tämä on johtanut ihmisen itsetuntemuksen kapenemiseen ja ilmenee hänen mukaansa muun muassa [[neuroosi|neurooseina]] ja yhteisöllisinä harhakuvitelmina. Jungin mukaan järkiperäisen todellisuuskäsityksen taistelu myyttejä ja rituaaleja vastaan on johtanut siihen, ettei ihminen pysty saamaan yhteyttä tiedostumattomiintiedostomattomiin [[arkkityyppi|arkkityyppeihinsä]] ja on vaarassa jäädä kokonaan niiden uhriksi. Tältä voidaan hänen mukaansa välttyä vain tulemalla tietoiseksi tiedostumattomientiedostomattomien prosessien toiminnasta myyttien tai rituaalien avulla.<ref>Jung, C. G.: ''Unia, ajatuksia, muistikuvia''. WSOY, Juva 1990, s. 347, 373–374.</ref>

Jungin mukaan tiede ei voi korvata eikä selittää myyttiä, sillä arkkityypit eivät ole ihmisen tietoisuuden keksintöjä, vaan [[numeeninen|numeenisia]], tiedostamattomia ja [[apriori]]sia psyyken rakenteita, joilla on tietoisuudesta riippumaton psyykkinen energiansa. Myyttiä voidaankin hänen mukaansa kuvata jumalallisen elämän itsenäiseksi ilmenemiseksi meissä. Jungin mukaan rationaalisen tiedon yksipuolisuus etäännyttää myyttisestä maailmasta ja riistää ihmiseltä hänen ”tuonpuoleisuutensa”/toisenlaisuutensa ja kokemuksen elämän merkityksellisyydestä.<ref>Jung, C. G.: ''Unia, ajatuksia, muistikuvia'', s. 347, 368, 361, 374.</ref>

Jungin ja analyyttisen psykologian teoksia on suomennettu kymmenkunta. Suosituin esitys Jungin teorioista on kuvitettu teos ''Symbolit: Piilotajunnan kieli''. Käännös tarvitsee tärkeän korjauksen, ks. kirja-arvostelu Mistä mielikuvat tulevat, www.ehnberg.net/lars