|
[[Kuva:DNA replication split.svg|thumb|250px|DNA:n emäsjärjestystä kopioidaan]]
'''Geenimuunnellulla organismilla''' eli '''GMO''':lla tarkoitetaan [[eliö]]tä, esimerkiksi eläintä, kasvia tai bakteeria, jonka [[Genotyyppi|perimää]] on muunneltu [[Geenitekniikka|geenitekniikan]] keinoin. Kun muunneltua eliötä käytetään elintarvikkeen raaka-aineena, puhutaan geenimuunnellusta elintarvikkeesta. Toisinaan käytetään myös termejä '''muuntogeeninen''', '''geenimanipuloitu''', '''transgeeninen''' ja '''siirtogeeninen organismi'''. Geenimuunnelluista organismeista tutuimpia ovat muuntogeeniset kasvit, joita viljellään lähes 20 maassa. Yleisimpiä geenimuunneltuja organismeja ovat esimerkiksi [[maissi]], [[soija]] ja [[rapsi]]. Suurin osa niistä tuotetaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Bioteknologia.info | Nimeke=Missä geeniruokaa jo käytössä? | Ajankohta= | Osoite=http://www.bioteknologia.info/etusivu/ruoka/Geeniruoka/fi_FI/missa_kaytossa/ | Julkaisija= | Luettu=20.1.2007 | Kieli= }}</ref>
'''Geenitekniikka''' on [[biotekniikka|biotekniikan]] haara ja yleiskäsite [[eliö]]n perintötekijöiden eli [[geeni]]en muuntelulle sekä siinä käytetyille menetelmille. Parhaiten tunnettu ja eniten keskustelua herättänyt geenitekniikan saavutus on [[geenimuunneltu organismi|geenimuunneltujen organismien]] tuottaminen viljelykäyttöön.
[[Perinnöllisyystiede|Perinnöllisyystieteen]] nopea kehitys sekä DNA:n rakenteen samanlaisuus kaikilla eliölajeilla on lyhyessä ajassa mahdollistanut ihmisen puuttumisen elämän ja suvunjatkamisen perusmekanismeihin. Geenitekniikan mahdollisuuksien jatkuvasti monipuolistuessa se pakottaa ihmiskunnan myös ottamaan kantaa aivan uudenlaisiin [[etiikka|eettisiin]] ongelmiin: muiden eliölajien ohella myös [[ihminen|ihmisen]] [[perimä]]n muuntelu on pian ajankohtainen kysymys.
Muuntogeenisiä kasveja on kritisoitu siitä, että keinotekoisesti lisätyt geenit siirtyvät niistä muuntelemattomiin kasveihin ja jopa eläimet voivat altistua niille<ref name="Douville">{{Lehtiviite | Tekijä = Douville, M ''et al.'' | Otsikko = Occurrence of the transgenic corn cry1Ab gene in freshwater mussels (''Elliptio complanata'') near corn fields: Evidence of exposure by bacterial ingestion | Julkaisu = Ecotoxicology and Environmental Safety | Vuosi = 2009 | Vuosikerta = 72 | Numero = 1 | Sivut = 17-25 | www = http://www.fondazionedirittigenetici.org/fondazione/files/maismolluschi.pdf | Viitattu = 16.4.2009}}</ref> ja muuntogeenisen maissin Bt-toksiinien on todettu vaikuttavan haitallisesti vesiekosysteemien hyönteisiin<ref name="Rosi_Marchall_etall">{{Lehtiviite | Tekijä = Rosi-Marshall EJ ''et al.'' | Otsikko = Toxins in transgenic crop byproducts may affect headwater stream ecosystems | Julkaisu = PNAS | Vuosi = 2007 | Vuosikerta =104 | Numero =41 | Sivut =16204-16208 | www = http://www.pnas.org/content/104/41/16204.full.pdf | Viitattu = 16.4.2009}} "Laboratory feeding trials showed that consumption of Bt corn byproducts reduced growth and increased mortality of nontarget stream insects."</ref>.
== Geenitekniikan menetelmät ==
Geenimuunneltuihin organismeihin liittyy olennaisesti niiden [[Patentti|patentoitavuus]], jota ei voi tehdä luonnossa sellaisenaan esiintyvien kasvi- tai eläingeenien, tai kokonaisten kasvien ja eläinten kohdalla.
Geenitekniikan tärkeimmät menetelmät ovat [[DNA]]:n eristäminen ja pilkkominen, emäsjärjestyksen tunnistus, perintöaineksen yhdistäminen uudelleen halutulla tavalla ja lopulta sen monistaminen. Tällä tavoin eliön ominaisuuksia voidaan kehittää ihmiselle hyödyllisempään suuntaan (viljalajikkeesta voidaan esimerkiksi saada runsassatoisempi) tai jopa saada aikaan kokonaan uusia ominaisuuksia. Voidaan myös tuottaa uudenlaisia [[entsyymi|entsyymejä]] ja [[proteiini|proteiineja]], tästä esimerkkinä ihmisen [[insuliini]]n tuottaminen muunneltujen [[bakteeri]]en avulla.
[[Tiedosto:Genegun.jpg|thumb|[[BioRad]]in ''Helios PDS 1000/[[helium|He]] Biolistic Particle Delivery System'' on [[geenipyssy]]. Geenipyssyillä "ammutaan" [[DNA]]:ta esimerkiksi kasvisoluun.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finbio.net/sanasto/|Luettu=4.8.2007|Nimeke=Biotekniikan sanasto|Tekijä=Suomen Bioteollisuus FIB}}</ref>]]
Läpimurtona geeniteknologian menetelmien kehityksessä voidaan pitää ns. katkaisu- eli [[restriktioentsyymi]]en eristämistä. Nämä entsyymit ovat luonnon väline DNA-rihman pilkkomiseen. [[Daniel Nathans]] ja [[Hamilton Smith]] saivat restriktioentsyymien eristyksestä [[Nobelin lääketieteen palkinto|Nobelin lääketieteen palkinnon]] vuonna [[1978]]. Vastaavasti tarvitaan keino DNA:n palasten liittämiseksi uudelleen yhteen: sen hoitavat [[ligaasi]]t, jotka toimivat liittäjäentsyymeinä. Tätä DNA:n katkomista ja uudelleen kokoamista kutsutaan [[yhdistelmä-DNA-tekniikka|yhdistelmä-DNA-tekniikaksi]].
== Historiaa ==
Geenitekniikan katsotaan alkaneen vuonna 1973, kun yhdysvaltalainen [[Paul Berg]] siirsi menestyksekkäästi erään viruksen DNA:ta erään bakteerin kromosomin osaksi. Berg palkittiin tästä hyvästä [[Nobelin kemianpalkinto|kemian Nobelilla]] vuonna 1980. Nykyään voidaan minkä tahansa lajin mikä tahansa [[geeni]], jonka paikka kromosomistossa tunnetaan, siirtää mihin tahansa toiseen lajiin.<ref name="Portin">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2007-08-30,104:140:482194,1:0:0:0:0:0: | Nimeke =Muuntogeenisistä kasveista hyötyvät kaikki | Tekijä =Portin, Petter |Ajankohta =30.8.2007 | Julkaisija =Turun Sanomat | Viitattu = 14.8.2008 }}</ref> Tämä geeni myös voi säädellä monien ominaisuuksien syntyä organismissa tai se voi toimia toisten geenien säätelijänä.
== Sovellukset ==
Muuntogeenisen soijan ja maissin viljely aloitettiin laajoilla alueilla ensimmäisenä vuonna 1996 Yhdysvalloissa. Vuonna 2006 muuntogeenisten viljakasvien viljelypinta-ala ylitti 100 miljoonan hehtaarin rajan. Kaikkiaan 10,3 miljoonaa viljelijää 22 eri maassa viljeli yhteensä 102 miljoonan hehtaarin alalla muuntogeenisiä kasveja.<ref name="Portin"/>
Geenitekniikan sovellusmahdollisuudet [[lääketiede|lääketieteessä]] ja [[teollisuus|teollisuudessa]] ovat käytännöllisesti katsoen rajattomat. Yleensä geenimuuntelu liitetään [[geenimuunneltu elintarvike|geenimuunneltujen elintarvikkeiden]] tuottamiseen tai kokeiluihin [[siirtogeeniset eläimet|siirtogeenisillä eläimillä]], mutta etenkin tulevaisuudessa geenitekniikkaa voidaan käyttää yhä enemmän muun muassa [[metsäteollisuus|metsäteollisuudessa]] tai [[ympäristönsuojelu]]ssa kehittämällä kemikaalien hajottamiseen pystyviä entsyymejä.
Arvioiden mukaan yli kaksi miljardia ihmistä maailmassa on maistanut tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa. Noin 300 miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa on syönyt tällaista ruokaa yli kymmenen vuoden ajan.<ref name="Portin"/>
[[Tiedosto:Bt plants.png|thumb|''Elasmopalpus lignosellus'' -toukat ovat vahingoittaneet suojaamatonta maapähkinää (ylempi), mutta Bt-myrkkygeenin saanutta maapähkinäkasvia (alempi) syötyään toukka on kuollut myrkkyyn.]]
Tulevaisuudessa geenitekniikka tulee yhä vahvemmin mukaan myös lääketieteeseen, erityisesti perinnöllisten sairauksien hoitoon. Samoin joudutaan yhä enemmän ottamaan kantaa siihen, missä määrin jos lainkaan ihmisen perimään kajoaminen sallitaan.
=== Siirtogeeniset mikrobit ===
==Riskit ja mahdollisuudet==
[[Yhdistelmä-DNA-tekniikka|Yhdistelmä-DNA-tekniikan]] [[lääketiede|lääketieteellisesti]] merkittävimpiä sovelluksia on tehdä [[bakteeri]]soluissa aineita, jotka ovat hyödyllisiä ihmiselle. Tällaisten lääkinnälliseen käyttöön tarvittavien aineiden tuottaminen mikrobeissa on aiempiin menetelmiin nähden halvempaa ja tehokkaampaa ja tuote on turvallisempi.<ref name="microbiology">{{Kirjaviite | Tekijä = Black, Jacquelyn G. | Nimeke =Microbiology | Vuosi =2008 | Luku =Gene Transfer and Genetic Engineering | Sivu =230 | Selite =International Student Version, Seventh Edition | Julkaisupaikka = | Julkaisija =John Wiley & Sons (Asia) Pte. Ltd. | Tunniste =ISBN 978-0470-23415-0 | Kieli ={{en}} }}</ref>
[[Kuva:Rice 02.jpg|thumb|350px|Nainen työssä riisipellolla]]
Argumentteja geenitekniikan puolesta:
*Jatkuvasti kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseksi ruoantuotantoa on tehostettava.
*Geenimuunnellut viljelykasvit voidaan saada viihtymään melko huonoissakin olosuhteissa, mikä kasvattaa maapallon potentiaalista viljelypinta-alaa ja lisää tuotantoa.
*Geenimuunneltujen viljelykasvien käyttö vähentää torjunta-aineiden tarvetta ja parantaa maanviljelijöiden toimeentuloa myös kehitysmaissa.<ref>[http://www.agbioworld.org/pdf/raney.pdf Terri Raney: Economic impact of transgenic crops in developing countries], 2006. (pdf) {{en}}</ref>
*Geneettisesti muunnellut lajikkeet eivät eroa merkittävästi ihmisten tai luonnon tähän asti jalostamista. *Mutaatiojalostuksessa geenimuutokset tulevat satunnaisiin paikkoihin. Geenimuuntelun ero tähän on se, että muutoksia tulee vain niihin geeneihin, joihin niitä halutaan, jolloin riski vaarallisista geenimuutoksista on paljon pienempi ja kontrolloidumpi kuin mutaatiojalostuksessa, joka "voi laukaista kasvissa liikkeelle 'hyppivät geenit' ja mutaatiovyöryn, kaivaa esiin kätkettyä geneettistä vaihtelua, vaimentaa tärkeiden geenien toimintaa sekä kiihdyttää soluissa perimäaineksen järjestäytymistä uudelleen"<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HSTKas110804.pdf Uusi kasvinjalostus on paljon hallitumpaa], HS Tiede 17.8.2004 (7 s., pdf 240 Kb)</ref>
*Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa tehokkaita lääkkeitä moniin sairauksiin, joista ihmiskunta nyt kärsii<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/BioLaak2008.pdf Biolääkkeitä kaikille kasvihuoneista?] Kasvinjalostuksen dosentti [[Jussi Tammisola]], 17.12.2008 (3 s., pdf 17 Kb)</ref>, sekä tuleviin pandemioihin<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HS010207Hemm.pdf Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan], dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)</Ref>, "[[hullun lehmän tauti|hullun lehmän taudin]]" kaltaisiin ihmisille vaarallisiin eläinsairauksiin <ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HullutonKarja.htm "Hulluton" nauta on jo jalostettu], linkkikokoelma, 11.6.2008</ref>, pienten lasten kuolettavaan lihasrappeumatautiin<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/Pompe.htm Kanit lypsävät lääke-entsyymiä [[Pompen tauti]]in], Erasmus Monitor April/May 2004.</ref>, [[hemofilia]]an<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/Irlhyyte.pdf Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille] Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille], (luettu 11.10.2009)</ref>, syöpään<ref>[http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article49582.ece Syövät parantava geeni löytyi], Tekniikka & Talous 27.11.2007</Ref>, [[diabetes|diabetekseen]]<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/Insuliini.htm Ihmisen insuliinia muuntogeenisillä mikrobeilla], linkkikokoelma (luettu 11.10.2009)</ref> ja vuosi vuodelta yhä useampaan vaivaan<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/#Biolääkkeet Biolääkkeet], artikkelikokoelma (luettu 11.10.2009)</ref>, [[HIV]]-rokotetta <ref>[http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article29612.ece Tupakka tuottaa hiv-rokotetta], Tekniikka & Talous 6.9.2007</Ref> ym.
Argumentteja geenitekniikkaa vastaan:
Yhdysvaltain lääketurvallisuusviranomainen [[Food and Drug Administration|FDA]] antoi vuonna 1981 luvan [[Hepatiitti B]] -[[rokote|rokotteelle]], jonka [[antigeeni]] oli tuotettu mikro-organismeissa, joihin oli siirretty viruksen geeni.<ref name="microbiology" />
*Geenien muuntelulla voi olla odottamattomia seurauksia sekä muunnellun organismin että sen ympäristön kannalta esimerkiksi siinä tapauksessa, että geenimuunnellut kasvit leviävät pelloilta luontoon. Tätä on vaikeaa ja ehkä mahdotonta kontrolloida.
*Maapallon [[biodiversiteetti]] voi köyhtyä. Jos viljelykasveista kehitetään mahdollisimman vastustuskykyisiä torjunta-aineille, villit kasvit eivät enää selviä kilpailussa. Samoin hyönteisille myrkyllisten kasvien kehittäminen voi johtaa hyönteis- ja siten esimerkiksi lintukannan romahdukseen. Suurtilallisille taloudellisesti kannattava, hyvin laajamittainen soijanviljely on vähentänyt maatalousalueiden biodiversiteettiä merkittävästi esimerkiksi Etelä-Amerikassa.
*Torjunta-aineiden sietokyvyn on pelätty siirtyvän geenimuunnelluista lajeista rikkakasveihin. Sietokyvyn leviämistä ei kuitenkaan ole todettu, vaikka lajikkeilla on viljelty viidesosa maailman peltopinta-alasta.<ref name="hs190111">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Professorit+vetosivat+tietellisen+argumentaation+puolesta+geenimuuntelukeskustelussa/1135263168373 | Nimeke =Professorit vetosivat tietellisen argumentaation puolesta geenimuuntelukeskustelussa | Tekijä =Raeste, Juha-Pekka |Ajankohta =19.1.2011 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Viitattu = 4.2.2011 }}</ref>
*Geenimuunnellut viljelylajikkeet voivat sekoittua ja risteytyä muuntelemattomien kanssa.
*Geenimuunneltujen viljelylajikkeiden suosiminen ei todellisuudessa aina vähennä tarvittavien torjunta-aineiden määrää. <ref>[http://cls.casa.colostate.edu/TransgenicCrops/risks.html Risks and Concerns] (Transgenic Crops: An Introduction and Resource Guide. Colorado State University.) {{en}}</ref>
Eräs näyttö geenitekniikan puolesta ovat muun muassa uudet runsaasti [[A-vitamiini]]a sisältävät riisilajikkeet (niin sanottu [[kultainen riisi]]), jotka pyrkivät torjumaan kehitysmaiden ihmisten yksipuolisen ruokavalion aiheuttamia ongelmia. Uuden riisilajikkeen toivotaan pelastavan miljoonien hengen sekä estävän puolen miljoonan ihmisen [[sokeus|sokeutumisen]] vuodessa.<ref>[http://www.goldenrice.org/ Goldenrice.org] {{en}}</ref> Toisaalta riisilajiketta on myös kritisoitu voimakkaasti: Greenpeacen laskelman mukaan riisiä pitäisi syödä päivässä kilokaupalla, jotta vitamiinin vähimmäismäärä tulisi täyteen. Tämä laskelma perustuu kuitenkin riisilajikkeen varhaiseen prototyyppiin. Myöhemmillä versioilla riisilajikkeen A-vitamiinipitoisuutta on nostettu monikymmenkertaiseksi <ref>Paine et al (2005). Improving the nutritional value of Golden Rice through increased pro-vitamin A content. Nature Biotechnology 23, 4:482.</ref> Lisäksi vastustajien mukaan kultaisen riisin tutkimustyöhön uhratuilla varoilla ongelmaa olisi voitu merkittävästi lieventää käyttämällä tehokkaampia ja yksinkertaisempia menetelmiä.<ref>Suvi Arapkirli: Jyvällä (Kumppani-lehti 10-11/2005)</ref><ref>[http://www.greenpeace.org/raw/content/international/press/reports/all-that-glitters-is-not-gold.pdf All that Glitters is not Gold: The False Hope of Golden Rice] (Greenpeace 2005, pdf) {{en}}</ref> Professori [[Petter Portin]]in mukaan on aktivisteilta moraalitonta kieltää kultaisen riisin käyttö, koska se parantaisi kehitysmaiden ihmisten tilannetta itsestään, kun taas aktivistien toivomat ratkaisut eivät ole toteutuneet kiellosta huolimatta.<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/AL080509port.pdf Kultainen riisi – geenitekniikan helmi]. Perinnöllisyystieteen professori [[Petter Portin]], Aamulehti 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)</Ref>
Vuonna 1982 FDA antoi luvan mikrobeissa tuotetulle ihmisen [[insuliini]]lle. Myös muun muassa [[interferoni]]a ja [[kasvuhormoni]]a tuotetaan yhdistelmä-DNA-teknikkalla.<ref name="microbiology" />
Tiedetoimittajien liiton puheenjohtaja Raili Leino on ihmetellyt, miksi geenitekniikassa, toisin kuin esim. fysiikassa, "maallikot oikovat asiantuntijoita" eli jotkut pitävät maallikoiden tai Googlella löydettyjä väitteitä yhtä uskottavina kuin alan yliopistoprofessorien esittämiä tieteen perustuloksia. Leinon mukaan "Suuri osa ruokakasveistamme on jalostettu menetelmillä, joissa pyritään aiheuttamaan kasviin ylipäätään mahdollisimman monta mutaatiota eli geenimuunnosta. Tätä tehdään esimerkiksi voimakkaan säteilyn tai syöpävaarallisten kemikaalien avulla."<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HS261108Lein.pdf Geenitekniikassa maallikot oikovat asiantuntijoita], Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Raili Leino, Helsingin Sanomat 26.11.2008 (1 s., pdf 5 Kb)</ref> 2010 Suomaiset tutkijat ja akateemikot vetosivat eduskuntaan asia-argumenttien puolesta keskusteltaessa geeniteknologian mahdollisuuksista ja haasteista.<ref name="hs190111"/>
=== Siirtogeeniset eläimet ===
{{pääartikkeli|[[Siirtogeeniset eläimet]]}}
Siirtogeeniset eläimet ovat ilmeisen tieteellis-teknisen puolensa lisäksi myös kaupallisia [[innovaatio]]ita. Esimerkiksi 1980-luvun alussa kehitetty syöpähiiri oli myös maailman ensimmäinen patentoitu eläin.<ref name="tiedtutk">{{Lehtiviite | Tekijä = Väliverronen, Esa| Otsikko = Tarinoita Huomenesta - eli miten biotekniikan tulevaisuutta tuotetaan| Julkaisu = Tiedotustutkimus | Selite = Journalismikritiikin vuosikirja 2002 | Ajankohta = 2002| Vuosikerta = 25 | Numero = 1| Sivut = 109-124 | www = http://www.valt.helsinki.fi/staff/valiverr/gene/huomen.tt.htm| www-teksti = | Viitattu = 21.4.2009 }}</ref>
==== Huomen-lehmä ====
{{pääartikkeli|[[Huomen-lehmä]]}}
Suomessa biotekniikka ja geenimuuntelu nousi ensi kertaa todella otsikoihin joulukuussa 1993 [[Kuopion yliopisto]]lla syntyneen siirtogeenisen [[Huomen-lehmä|Huomen-vasikan]] myötä. 1990-luvulla Huomenen ympärillä pitkälti pyörinyttä keskustelua värittivät ylimitoitetut terveydelliset ja kaupalliset odotukset, joita käsiteltiin mediassa yksipuolisen positiivisesti. Huomio toi alalle kuitenkin rahaa ja osaamista. 2000-luvulla keskusteluun tuli mukaan kritiikki. Vuosien saatossa muun muassa Kuopioon, pääkaupunkiseudulle ja Turkuun on rakentunut verrattain suuri bioteknologiasektori. Kaupallinen menestys on kuitenkin antanut odottaa itseään.
Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin Jukka Rajala kiinnittää huomiota GMO-liittyvään patenttijärjestelmään, "Gmo-lajikkeisiin liittyvä patenttijärjestelmän takia niiden riippumaton tutkimus on tehty erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Vuosi sitten 26 maissitutkijaa jätti Yhdysvaltojen ympäristövirastolle valituksen, että eivät voi antaa puolueettomia lausuntoja, koska patenttilajikkeita ei saa tutkia. Jokaisen niitä tutkivan on sovittava tapauskohtaisesti patentinomistajan kanssa mitä ja miten tutkitaan. Lisäksi tutkimuksen lopputulosvaiheessa patentinomistajalla on veto-oikeus estää julkistus."<ref>[http://fifi.voima.fi/artikkeli/Geenimuunneltu-peruna-saapuu-Suomeen/3414 Riita perunasta Voima 3/10]</ref>
== Geenimuuntelun tavoitteet ==
==Poliittiset vaikutukset==
Geenimuuntelun tavoitteena on useimmiten muunneltavan organismin jo olemassa olevien ominaisuuksien parantaminen tai vaihtoehtoisesti kokonaan uusia ominaisuuksia koodaavien geenien liittäminen eliöön. Muuntelulla pyritään esimerkiksi tekemään organismista kestävämpi ulkoisille vaikutuksille. Tämä voi tarkoittaa parempaa sään vaihteluiden sietokykyä tai vastustuskykyä tuholaisia ja torjunta-aineita vastaan. Kasvin solut saadaan tuottamaan tuholaismyrkkyä siirtämällä kasviin ''[[Bacillus thuringiensis]]'' -bakteerin (Bt) myrkkygeeni.<ref name="ng" />
Muun muassa kansalaisten epäluulo ja ympäristöjärjestöjen kampanjointi ovat pakottaneet hallitukset ottamaan kantaa geenimuunneltujen elintarvikkeiden tuotantoon ja maahantuontiin poliittisessa päätöksenteossa. Siinä missä [[Euroopan unioni|EU]] vaatii elintarvikkeisiin merkinnän geenimuunnelluista raaka-aineista, [[Yhdysvallat]] ei ole katsonut tätä tarpeelliseksi. Huhtikuussa vuonna [[2004]] [[Venezuela]]n presidentti [[Hugo Chávez]] kielsi geneettisesti muunneltujen siementen käytön maassa. Seuraavan vuoden tammikuussa [[Unkari]]n hallitus kielsi geenimuunneltujen [[maissi]]nsiementen kylvämisen ja maahantuonnin, vaikka EU oli ne hyväksynyt.<ref>[http://www.greenpeace.eu/downloads/gmo/PRonHungaryBan.pdf Greenpeace: Hungary Acts to Halt GMO Planting] (pdf) {{en}}</ref>
Toinen merkittävä muuntelun tavoite on lisätä organismin tuotantoa tai satoa.
== Katso myös ==
Siirtogeenisten eliöiden proteiinituotantoa voidaan myös muokata siten, että ne saadaan tuottamaan jotakin ihmiselle hyödyllistä yksittäistä ainetta. Näin mahdollistetaan esimerkiksi erilaisten lääkeproteiinien tuotanto eläinsolussa tai jonkin terveyttä edistävän aineen lisääminen elintarvikkeeseen. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan usein ns. [[Terveysvaikutteinen elintarvike|terveysvaikutteisista elintarvikkeista]].
*[[Geenimuunneltu organismi]]
*[[Bioetiikka]]
== Satokasvien geenimuuntelun etuja ja haittoja ==
[[Tiedosto:Btcornafrica.jpg|thumb|Kenialaiset tutkailivat muunneltua Bt-maissia kasvavaa peltoa.]]
=== Säästöt, tehokkuus ja kuormituksen vähentäminen ===
Satokasveja voidaan mahdollisesti muunnella geneettisesti niin, että niistä saadaan suurempia satoja kehitysmaiden heikoissa olosuhteissa.<ref name="ng" /> Italiassa vuonna 2005 tehdyssä viljelykokeessa Bt-maissilajikkeista toisen sato oli 28 ja toisen jopa 43 prosenttia suurempi kuin geenimuuntelemattoman vertailuviljelmän. Koe tehtiin alueella, jossa [[maissikoisa]] on yleinen tuholainen. Espanjassa vastaavassa kokeessa geenimaissin sato oli seitsemän prosenttia suurempi kuin muuntelemattoman viljelmän.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Italia pimitti geenimaissikokeiden tulokset |Ajankohta=27.11.2007 |Viitattu=19.8.2008 |Tekijä=Leino, Raili |Julkaisu=Tekniikka & Talous |Osoite=http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article49372.ece}}</ref>
Jos viljelyskasvin geenejä muunnellaan, niin että se saa paremman vastustuskyvyn tuholaisia vastaan, säästetään tuholaismyrkkyjen ruiskutuksissa. Tämä johtaa energian säästämiseen, sillä ruiskutusten vähentyessä myös polttoaineen kulutus vähenee.<ref name="Portin"/> Säästöjä aiheutuu myös siitä, että maata ei välttämättä tarvitse kyntää, vaan on mahdollista suorittaa kevytmuokkaus ja suorakylvö, koska torjunta-aine tehoaa myös talvehtineisiin rikkakasveihin. Kun maata ei kynnetä, eroosio vähenee voimakkaasti. Lisäksi maahan sitoutuu enemmän hiiltä, jota vapautuu kyntämisen yhteydessä. Vuonna 2005 hiilidioksidipäästöt vähenivät tästä syystä kahdeksan miljoona tonnia.<ref name="portin2">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Gm-kasvit+hy%C3%B6dytt%C3%A4v%C3%A4t+ymp%C3%A4rist%C3%B6%C3%A4/HS20090519SI1MA01cn2 | Nimeke =Gm-kasvit hyödyttävät ympäristöä | Tekijä =Portin, Petter | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Helsingin sanomat | Ajankohta =19.5.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.5.2009 | Kieli = }}</ref>
Puuvillan kohdalla hyönteismyrkkykäsittelyissä säästettiin vuosina 1996–1998 neljä miljoonaa litraa torjunta-aineita Bt-myrkkymanipuloitujen lajikkeiden ansiosta.<ref name="academia" /> Muilla satokasvilajeilla geenimuuntelun ja käytettyjen torjunta-aineiden määrän välinen yhteys ei kuitenkaan ole yhtä yksiselitteinen:<ref name="ng" />{{Lähde|1. kesäkuuta 2009|Tuoreempaa lähdettä kaivattaisiin. Tämän osion lähteet ovat muutenkin kohta 10 vuotta vanhoja}} Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan esimerkiksi muuntogeenistä ''Roundup-Ready''-soijapapua käsitellään keskimäärin hieman isommalla torjunta-ainemäärällä kuin tavanomaista soijapapulajiketta. Muuntogeenisen soijapavun rikkakasvintorjunta on toisaalta maanviljelijöille yksinkertaisempaa kuin tavanomaisen. Muuntogeenisen ''Bt''-maissin käsittely hyönteismyrkyillä lisääntyi tarkasteluvälillä 1995–2000.<ref>{{Lehtiviite | Kieli={{en}} | Julkaisu=Pesticide Outlook | Ajankohta=lokakuu 2001 | www=http://www.biotech-info.net/benbrook_outlook.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Otsikko=Do GM crops mean less pepticide use? | Tekijä=Benbrook, Charles | Julkaisija=The Royal Society of Chemistry | Sivut=204–207}}</ref>
Geenitekniikka nopeuttaa jalostusta merkittävästi. Perinteisellä jalostuksella monia kasvisukupolvia ja vuosia kestänyt jalostusohjelma voidaan geenitekniikalla toteuttaa usein yhden kasvisukupolven kuluessa. Geenitekniikkaan perustuva jalostus on myös tarkkaa, sillä sen avulla voidaan siirtää vain halutun ominaisuuden tuottava geeni, kun perinteisessä risteytysjalostuksessa siirtyy kerralla yleensä kymmeniä tuhansia geenejä, joista joidenkin vaikutukset saattavat olla jalostuksen tavoitteiden kannalta kielteisiä.<ref name="Portin"/>
=== Patentoitavuus ===
{{Korjattava|Munneltujen kasvilajikkeiden patenttien "kaupallisista" vaikutuksista pitää kertoa enemmän.}}
Geenimuunneltuihin organismeihin liittyy olennaisesti niiden [[Patentti|patentoitavuus]],<ref name="pat">{{Verkkoviite | Osoite = http://finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/printpage/8EAFA2E49B73F85EC22566120035095F?opendocument| Nimeke = Geenin, eläimen ja kasvin voi patentoida| Julkaisu = Ruokatieto| Ajankohta = 6.1.1998 | Julkaisija = Finfood | Viitattu = 14.4.2009}}</ref> jota ei voi tehdä luonnossa sellaisenaan esiintyvien kasvi- tai eläingeenien, tai kokonaisten kasvien ja eläinten kohdalla.<ref name="pat" /> GMO:n kaupallinen potentiaali perustuu suurelta osin patenttien pohjalta myytyihin [[Lisenssimaksu|lisensseihin]] ja niiden käytön valvontaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.extension.iastate.edu/agdm/articles/mceowen/McEowJuly04.htm| Nimeke = Developments in GMO patent infringement cases| Tekijä = McEowen, Roger A.| Julkaisu = Ag Decision Maker newsletter| Ajankohta = 1.7.2004 | Julkaisija = Iowa State University | Viitattu = 14.4.2009| Kieli = {{en}} }}</ref> Sopimusehdot voivat määritellä esimerkiksi, että siemeniä ei saa vanhan tottumuksen mukaisesti kierrättää,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saynotogmos.com/farmers2.htm| Nimeke = Farmer's Woes | Julkaisu = Say No To GMOs! | Ajankohta = |Viitattu = 14.4.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> vaan jokaista kylvöä varten on ostettava uudet. Tämän uuden välikäden ilmaantuminen tuotantoketjuihin on aiheuttanut voimakkaita vastareaktioita esimerkiksi Intiassa.<ref name="int">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ipfrontline.com/depts/article.asp?id=18220&deptid=3| Nimeke = Patenting Seeds In India| Tekijä = Wani, Tabasum| Julkaisu = IP Frontline| Ajankohta = 1.4.2008| Viitattu = 14.4.2009| Kieli = {{en}} }}</ref> Toisaalta ilman patentoitavuutta ja lisenssimaksuja GMO-tutkimus ja -tuotekehitys ei välttämättä kannattaisi kaupallisesti. Tuotteistettuun muuntogeeniseen lajikkeeseen voidaan siirtää myös [[terminaattorigeeni]], mikä estää lajiketta tuottamasta toista sukupolvea omista siemenistään.<ref name="terminaattori">{{Verkkoviite | Osoite = http://filebox.vt.edu/cals/cses/chagedor/terminator.html | Nimeke = Terminator Technology for Transgenic Crops | Viitattu = 25.4.2009}}</ref>
Patenttijärjestelmä vaikeuttaa geenimuunneltujen organismien riippumatonta tutkimusta, koska kaikkeen tutkimukseen on saatava patentinhaltijan lupa ja joskus patentinhaltija pidättää oikeuden kieltää valmistuneiden tutkimustulosten julkaisu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2009/02/20/business/20crop.html?_r=2&emc=eta1 | Nimeke =Crop Scientists Say Biotechnology Seed Companies Are Thwarting Research | Tekijä =Pollack, Anderw | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =NYTimes.com | Ajankohta =19.2.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =The New York Times Company | Viitattu = 15.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vuorio, Jukka | Otsikko =Voi pottu | Julkaisu =Voima | Ajankohta =2010 | Vuosikerta = | Numero =3 | Sivut =14 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Voima Kustannus Oy | Selite= | Tunniste= | www =http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/Voi-pottu/3094 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.4.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki =! }}</ref>
=== Resistenssi ja biodiversiteetti ===
Esimerkiksi viljelyskasviin siirretty geeni voi siirtyä luonnossa villeinä kasvaviin kasvikantoihin. Aina [[pölytys|pölytyksen]] tapahtuessa geenejä kulkeutuu viljelyskasveista [[rikkakasvi|rikkakasveihin]], mutta jos rikkakasvi ei ole viljelyskasvilajille läheistä sukua, geenit eivät ehkä periydy sen jälkeläisiin. Eräät tutkijat, kuten kasviekologi Allison Snow, uskovat silti, että lopulta jotkin rikkakasvit saavat muuntogeenisistä kasveista edullisia geenejä, niin että niistä kehittyy "superrikkaruohoja".<ref name="ng" /> [[Petter Portin]]in mukaan vaaraa on yliarvioitu. Jos muuntogeenejä siirtyisikin rikkaruohoihin, ne eivät saisi niistä välttämättä etua, koska "kasvin tietyssä ympäristössä toimiva kilpailustrategia ei välttämättä toimi jossain toisessa ympäristössä".<ref name="portin2"/>
Vuonna 2005 Yhdistyneessä kuningaskunnassa havaittiin herbisidiresistenssigeenin siirtyneen GM-rapsilta etäistä sukua olevalle luonnonvaraiselle [[rikkasinappi|rikkasinapille]] (''Sinapis arvensis'') koeviljelmänä käytetyllä pellolla.<ref name="guard">{{Verkkoviite|Nimeke=GM crops created superweed, say scientists |Osoite=http://www.guardian.co.uk/science/2005/jul/25/gm.food |Kieli={{en}} |Julkaisu=Guardian.co.uk |Ajankohta=25.7.2005 |Tekijä=Brown, Paul |Viitattu=19.8.2008}}</ref> Superrikkaruohot pystyisivät mahdollisesti leviämään paljon tavallisia rikkaruohoja nopeammin,<ref name="ng">{{Lehtiviite|Tekijä=Ackerman, Jennifer |Otsikko=Uusi uljas maailma |Julkaisu=National Geographic |Ajankohta=2002 |Vuosikerta= |Numero=5 |Sivut= |Julkaisupaikka= |Julkaisija= |Selite= |Tunniste= |www= |www-teksti= |Tiedostomuoto= |Viitattu= |Kieli= |Lopetusmerkki= }}</ref> mutta edellä mainittu rikkasinappi ei liene ollut lisääntymiskykyinen.<ref name="guard" /> Koska peltoalat ovat suuria ja yksikin superrikkaruoho-yksilö voi lisääntyä nopeasti, superrikkaruohon syntyminen olisi vakava riski{{Kenen mukaan}}, vaikka geenien siirtymisen todennäköisyys olisi hyvin pieni.<ref name="guard" /><ref name="ng" />
Muuntogeeninen kasvi voi itsessäänkin olla rikkakasvi: jos eri [[herbisidi|rikkakasvimyrkyille]] [[resistenssi|resistenteiksi]] muunnellut kasvilajikkeet risteytyvät, voi syntyä useille eri torjunta-aineille resistentti lajike, jota on vaikea saada hävitettyä muita kasvilajeja kasvavilta pelloilta.<ref name="st">{{Lehtiviite|Tekijä=Leake, Jonathan |Otsikko=GM fields spread new superweeds |Ajankohta=12. elokuuta 2001 |Julkaisu=Sunday Times |www=http://www.organicconsumers.org/patent/superweeds081301.cfm |www-teksti=Artikkeli OCA-järjestön sivustolla |Viitattu=14.8.2008 |Kieli={{en}}}}</ref> Esimerkiksi Kanadassa jotkut maanviljelijät ovat ryhtyneet jälleen kyntämään peltojaan päästäkseen eroon peltokarkulaisesta rapsista, joka on manipuloitu vastustuskykyiseksi rikkakasvimyrkylle.<ref name="nyt2010-08-09">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2010/08/10/science/10canola.html?_r=1 | Nimeke =Canola, Pushed by Genetics, Moves Into Uncharted Territories | Tekijä =Pollack, Andrew | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =NYTimes.com | Ajankohta =9.8.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.8.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Toisaalta jos viljelyskasvi saadaan geenimuuntelun avulla tuottamaan jatkuvasti [[Bt-myrkky]]ä, tuhohyönteiset voivat helpommin kehittyä sille resistentiksi, jolloin niiden torjunta vaikeutuu.<ref name="ng" />
Resistenssiongelma ei koske vain muuntogeenisten kasvien viljelyä vaan kaikkea torjunta-aineiden käyttöä maataloudessa: osa rikkaruohoista tulee ajan mittaan vastustuskykyisiksi sekä tavallisille torjunta-aineille että [[glyfosaatti|glyfosaatille]] ja muille GM-viljelyssä käytetyille torjunta-aineille.<ref name="tiede">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=415&vl= | Nimeke =Gm-kasvit – Puoltaako vai vastustaako? | Tekijä =Telkänranta, Helena | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =9.5.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tiede | Viitattu = 14.8.2008 | Kieli = }}</ref> Myös tuhohyönteisistä voi kehittyä vastustuskykyisiä tavanomaisen viljelyn torjunta-aineille.<ref name="academia">{{Lehtiviite|Tekijä=Singer, Maxine F. |Otsikko=Genetically modified organisms |Julkaisu=The Challenges of Sciences. A Tribute to the Memory of Carlos Chagas |www=http://www.vatican.va/roman_curia/pontifical_academies/acdscien/archivio/s.v.103_chagas/part2.pdf |Tunniste=ISBN 88-7761-081-6 |Sivut=78–89 |Julkaisija=Pontificia Academia Scientiarum |Ajankohta=23.–24.2.2001 |Kieli={{en}} |Julkaisupaikka=Vatikaani}}</ref> Rikkakasvien ja tuhohyönteisten vastustuskyvyn kehittymistä on mahdollista hidastaa esimerkiksi muuntelemalla viljelykasvit kestämään useita torjunta-aineita, joita voidaan vaihdella peräkkäisinä vuosina.<ref name="portin2"/> Torjunta-aineiden vuorotteleminen on keino ehkäistä vastustuskyvyn kehittymistä myös tavanomaisessa viljelyssä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Junnila, Sanni; Laine, Peppi ja Ketola, Jarmo | Otsikko =Torjunta-aineresistenssi-riskit kasvinsuojelussa | Julkaisu =Kasvinsuojelulehti | Ajankohta =2009 | Vuosikerta = | Numero =1 | Sivut =8–10 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kasvinsuojeluseura ry | Selite= | Tunniste={{ISSN|0355-0400}} | www =https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt_en/mtt/facilities/testing_PPs/trialresults/Resistenssiriskit.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 9.3.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Kesällä 2010 [[Pohjois-Dakota]]ssa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin GM-rapsin karanneen laajalti tienvarsille, ja tutkijat katsoivat huolen GM-kasvien leviämisestä luontoon olevan aiheellinen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Geenimuunneltu+rapsi+karkasi+luontoon+Yhdysvalloissa/1135259166854 | Nimeke = Geenimuunneltu rapsi karkasi luontoon Yhdysvalloissa | Tekijä =Kaaro, Jani | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =HS.fi | Ajankohta =8.8.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2010 | Kieli = }}</ref> [[Arkansasin yliopisto]]n professori Cynthia L. Sagers sanoi, että satokasveista on tulossa rikkakasveja. [[Monsanto]] huomautti lausunnossaan, että tavanomaistakin rapsia oli levinnyt tienvarsille jo ennen GM-lajikkeiden tuloa. Resistentillä rapsilla ei ole kilpailuetua tienvarressa, jollei tienvarsia käsitellä sillä myrkyllä, jolle se on vastustuskykyinen.<ref name="nyt2010-08-09" /> Petter Portin on kirjoittanut, että viljelykasvit eivät ole kilpailukykyisiä pellon ulkopuolella, koska tuhansia vuosia kestänyt jalostus on tehnyt ne riippuvaisiksi viljelyolosuhteista.<ref name="portin2"/> Tämä pitääkin paikkansa etenkin GM-soijalle ja -maissille, jotka eivät ole levinneet luontoon.<ref name="nyt2010-08-09" />
=== Kontaminaatio ===
Muunneltu perimä voi levitä muuntelematonta kasvia kasvavalle pellolle. Kontaminaatiossa muunneltu geeni sekoittuu muuntelemattomiin kasveihin tai siemeniin esimerkiksi [[pölytys|pölytyksessä]] tapahtuvan [[risteytys|risteytymisen]] takia.
Vuonna 2000 Saksassa havaittiin, että muuntogeeninen rapsi sekoittui lähistöllä olleisiin muuntelemattomiin rapseihin.<ref name="Giddens" /> Vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan 800 metrin välimatka muuntogeenistä ja tavallista rapsia kasvavan pellon välillä ei riitä estämään muunneltujen geenien leviämistä.<ref name="st" />
Esimerkiksi rapsia viljellyt kanadalainen Percy Schmeiser tuomittiin oikeudessa [[Monsanto]]-yrityksen kehittämän muuntogeenisen rapsin (''Roundup Ready'') patentin loukkaamisesta. Monsanto osoitti, että osa Schmeiserin istuttamista ja myymistä siemenistä oli Roundup Ready -siemeniä. Ne olivat levinneet Schmeiserin satoon viereiseltä pellolta, jossa niitä kasvatettiin, mutta oikeuden päätöksen mukaan vastuu oli Schmeiserin.<ref name="ng" />
Eräät kanadalaiset luomuviljelijät ovat menettäneet oikeuden myydä tuotteitaan [[luomu]]na viljelmille levinneiden muuntogeenisten lajikkeiden takia.<ref name="st" />
Vuonna 2006 kerrottiin, että Yhdysvalloissa yli 30 % [[riisi]]viljelmistä oli kontaminoitunut [[Bayer]] CropSciencen geenimuunnellulla Liberty Link -riisillä, jota ei ollut hyväksytty ihmisravinnoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=newsarchive&sid=aT1kD1GOt0N0 | Nimeke =Bayer Blamed at Trial for Crops ‘Contaminated’ by Modified Rice | Tekijä = Harris, Andrew| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =4.11.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Bloomberg | Viitattu = 22.6.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Maatalousministeriö ilmoitti tuolloin, ettei riisilajikkeesta koitunut terveys- tai ympäristöriskiä. Japani ja EU kielsivät riisin tuonnin Yhdysvalloista. Bayer CropScience tuomittiin maksamaan korvauksia viljelijöille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://localtechwire.com/business/local_tech_wire/news/blogpost/6981094/ | Nimeke =Bayer Crop Science loses another case in genetic rice dispute | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Local Tech Wire | Ajankohta =7.2.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Capitol Broadcasting Company, Inc | Viitattu = 22.6.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Vuonna 2010 [[Euroopan komissio]] salli jälleen pitkäjyväisen riisin tuonnin, kun otettiin käyttöön toimia geenimuunnellun lajikkeen pois seulomiseksi.<ref>2010/315/EU [http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:141:0010:0011:EN:PDF {{en}}]</ref>
== GMO:t Euroopassa ==
[[Euroopan unioni]] keskeytti lupien myöntämisen muuntogeenisille tuotteille vuonna [[1998]].<ref name="guardfree">{{Verkkoviite | Julkaisu=Guardian.co.uk | Osoite=http://www.guardian.co.uk/science/2003/sep/03/gm.food | Ajankohta=3.9.2003 | Viitattu=20.3.2009 | Nimeke=Brussels blocks Austrian attempt to create GM-free zone | Kieli={{en}} }}</ref> EU päätti alkaa hyväksyä uusia muuntogeenisiä viljelyskasveja vuonna [[2004]].<ref name="gpeu">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/geenimuuntelu/gmo-eu-ssa | Nimeke=GMO EU:ssa | Julkaisija=Greenpeace | Viitattu=20.3.2009 }}</ref>
Euroopan unionissa säädettiin vuonna 2001 [[direktiivi]] geenimuunneltujen organismien levittämisestä (2001/18/EY). Sen mukaisesti on EU:ssa lokakuun 2002 ja lokakuun 2005 välisenä aikana hyväksytty markkinoille seuraavat GMO:t: kolme [[Monsanto]] Europe S.A. -yhtiön muuntogeenistä maissilajiketta, yksi Monsanton rapsi ja yksi Pioneer Hi-Bred International Inc. - ja Mycogen Seeds -yhtiöiden maissi. Muihin tarkoituksiin kuin markkinoille (esimerkiksi tutkimukseen) on EU:ssa hyväksytty 191 GMO-levittämishakemusta.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Direktiivi geneettisesti muunnettujen organismien (GMO) levittämisestä |Osoite=http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l28130.htm |Ajankohta=18.4.2008 |Viitattu=19.8.2008 |Julkaisu=SCADPlus}}</ref>
Euroopan maista muuntogeenisiä kasveja (maissia) on viljelty vähän [[Portugali]]ssa, [[Ranska]]ssa ja [[Saksa]]ssa. [[Espanja]]ssa muuntogeenistä maissia istutetaan noin sata tuhatta hehtaaria vuodessa eläinten [[rehu]]ksi.<ref name="guard" /> [[Puola]]ssa geeniruokaa kasvatettiin [[ISAAA]]:n tilaston mukaan 3 000 hehtaarin alalla vuonna 2008; siellä ei ollut lainsäädäntöä muuntogeenisten viljelmien valvomiseksi.<ref name="puola">{{Verkkoviite | Nimeke=Poland grows most GMO foods in EU | Osoite=http://www.polskieradio.pl/thenews/news/?id=102313 | Ajankohta=13.2.2009 | Viitattu=14.2.2009 | Julkaisija=Nowe Media, Polskie Radio S.A. | Kieli={{en}}}}</ref> GM Freeze -kampanjan mukaan ISAAA:n tiedot ovat liioiteltuja ja poikkeavat [[Monsanto]]n luvuista; ISAAA:n edustaja vakuutti, että sen tiedot ovat tarkkoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://uk.reuters.com/article/environmentNews/idUKTRE51A2US20090211 | Julkaisija=Reuters | Nimeke=Greens accuse biotech industry of inflating GM data | Kieli={{en}} | Ajankohta=11.2.2009 | Viitattu=14.2.2009}}</ref>
Bioteknologia.info-sivuston<ref>Bioteknologia Info on "[[Tekes]]in NeoBio-ohjelman vuonna 2002 käynnistämä projekti, jonka tarkoituksena on välittää tasapuolista tietoa bioteknologia-alasta eri kohderyhmille". [http://www.bioteknologia.info/Paatoimittajalta/fi_FI/Tervetuloa/]</ref> mukaan "[muuntogeenisiä elintarvikkeita] ei –– tiettävästi ole vielä ollut myynnissä Suomessa".<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Bioteknologia.info | Nimeke=Ruoka ja bioteknologia | Ajankohta= | Osoite=http://www.bioteknologia.info/etusivu/ruoka/fi_FI/ruoka/ | Julkaisija= | Luettu=20.1.2007 | Kieli= }}</ref> Suomen [[Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]]n mukaan Suomeen tuodaan erittäin vähän muuntogeenisiä ainesosia sisältäviä tuotteita. Vuoden 2007 alkuun mennessä muuntogeenisiä osia on löytynyt [[Suomi|Suomessa]] vain joistakin pohjoisamerikkalaisista proteiinijauhevalmisteista.<ref name="TS1">{{Lehtiviite | Tekijä=Tuomo Karhu | Otsikko=Muuntogeenisiä osia vain urheilijoiden proteiinijuomissa - Ranskalaistutkimus ei johda toimenpiteisiin Suomessa | Julkaisu=Turun Sanomat | Vuosi=15.3.2007 | Numero= | Sivut=9 }}</ref><ref name="TS0">{{Lehtiviite | Tekijä=[[STT]] & Mervi Luotonen | Otsikko=Ranskalaistutkijat haluavat kieltää vaaralliseksi epäilemänsä lajikkeen käytön - Maissihiutaleet ja popcorn voivat sisältää geenimuunneltua maissia. | Julkaisu=Turun Sanomat | Vuosi=14.3.2007 | Numero= | Sivut= }}[http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074186937]</ref> Sen sijaan esimerkiksi Englannissa, Ranskassa ja Saksassa on kiinalaista muuntogeenistä riisiä päätynyt elintarvikkeisiinkin asti.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/EU-maihin+tuotu+kiinalaista+geenimuunneltua+riisi%C3%A4/1135221427553 EU-maihin tuotu kiinalaista geenimuunneltua riisiä, ''Helsingin Sanomat'' 5.9.2006]</ref>
=== Merkitsemissäännöt ===
Euroopan unionin säännösten mukaan geenimuunneltuja organismeja sisältävien tuotteiden pakkauksissa ja mainoksissa on luettava: ”tämä tuote sisältää geneettisesti muunnettuja organismeja”.<ref>{{Verkkoviite|Julkaisija=Euroopan parlamentti |Julkaisu=Euroopan parlamentin toiminta. Kohokohdat 1999-2004 |Osoite=http://www.europarl.europa.eu/highlights/fi/709.html |Nimeke=Selkeät merkinnät geenimuunnettuihin tuotteisiin |Ajankohta=2004 |Luettu=18.8.2008}}</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950377#P21c Geenitekniikkalaki 21 c §]</ref> Merkintä vaaditaan muuntogeenisestä eliöstä tehtyyn elintarvikkeeseen, vaikka siitä ei voisi löytää muunnettua [[DNA]]:ta tai [[proteiini]]a. Merkintää ei tarvitse olla tuotteessa, joka sisältää satunnaisesti tai teknisesti välttämättömistä syistä alle 0,9 % muuntogeenisiä ainesosia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bioteknologia.info/etusivu/ruoka/Geeniruoka/fi_FI/Valvonta/ | Nimeke= Tuotteiden valvonta | Julkaisu = Bioteknologia.info | Julkaisija=Tekes | Viitattu=20.5.2012 | Ajankohta=7.6.2006 }}</ref>
=== Muiden maiden suhtautuminen ===
Euroopan torjuva suhtautuminen muuntogeenisiin elintarvikkeisiin on ollut yksi syistä siihen, että jotkin [[Afrikka|Afrikan]] maat ovat suhtautuneet kielteisesti muuntogeeniseen [[ruoka-apu]]un. [[Sambia]] ei ottanut vuonna [[2002]] vastaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] tarjoamaa maissia, josta osa oli muuntogeenistä. Tärkeimmiksi kieltäytymisen syiksi ilmoitettiin epävarmuus tuotteiden turvallisuudesta ihmisravinnoksi sekä pelko [[#Kontaminaatio|kontaminaatiosta]], joka olisi väitetysti saattanut johtaa siihen, että [[Euroopan yhteisö|EY-maat]] olisivat torjuneet tuontielintarvikkeet Sambiasta. Samana vuonna [[Zimbabwe]] hyväksyi muuntogeenisen maissin vastaanottamisen sillä ehdolla, että se jauhettaisiin heti kontaminaation välttämiseksi. Toisaalta 15 Afrikan maata on syyttänyt [[Maailman ruokaohjelma]]a ja [[USAID]]:ia [[Sudan]]in ja [[Angola]]n painostuksesta, joka on johtunut siitä, että maat ovat torjuneet muuntogeenisen ruoka-avun. Maailman ruokaohjelman mukaan muuntogeenisten elintarvikkeiden rajaaminen ruoka-avun ulkopuolelle aiheuttaisi viivästyksiä.<ref name="yktrade">{{Kirjaviite | Tunniste={{ISSN|1607-8291}}, ISBN 92-1-112652-5 | Vuosi=2005 | Tekijä=Zarrilli, Simonetta | Nimeke=International trade in GMOs and GM products: National and multilateral legal frameworks | Julkaisija=Yhdistyneet kansakunnat | Julkaisupaikka=New York ja Geneve | www=http://www.unctad.org/en/docs/itcdtab30_en.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Sivu=7–8, 13, 40}}</ref>
Elokuussa [[2003]] Yhdysvallat, [[Kanada]] ja [[Argentiina]] valittivat EU:n säännöksistä [[Maailman kauppajärjestö]]lle. Ne katsoivat ''[[de facto]]'' -keskeytyksen GM-tuotteiden hyväksymisessä jatkuneen edelleen. Ne pitivät myös eräiden yksittäisten jäsenmaiden ([[Itävalta]], [[Ranska]], [[Saksa]], [[Kreikka]], [[Italia]], [[Luxemburg]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta]]) asettamia rajoituksia Maailman kauppajärjestön sääntöjen vastaisena. Vastatoimia halusivat myös monet amerikkalaiset yritykset, jotka pitivät EU:n uusia säännöksiä tuotteiden jäljitettävyydestä rasitteena liiketoiminnalleen: Euroopan-markkinoille myyneet tuottajat valitsivat mieluummin GM-vapaasta Pohjois-Brasiliasta kuin Yhdysvalloista peräisin olevia [[soijapapu]]ja raaka-aineekseen.<ref name="yktrade" /> Maailman kauppajärjestö asettui Yhdysvaltain kannan puolelle päätöksessään toukokuussa [[2006]].<ref name="gpeu" />
=== GMO-vapaat alueet ===
Vuonna 2003 [[Ylä-Itävalta]] halusi julistautua geenimuunnelluista organismeista vapaaksi alueeksi suojellakseen viljelyskasveja ja luonnonvaraisia eliöitä [[#Kontaminaatio|kontaminaatiolta]]. [[Euroopan komissio]] teki päätöksen, jonka mukaan Ylä-Itävalta ei voi poiketa EU:n säännöistä ja kieltää GMO-viljelyä. Komissio huomautti, ettei Itävalta ollut tuonut esiin uutta tutkimusta, joka tukisi sellaista päätöstä.<ref name="guardfree" /> Myös Puolan GMO-vastaisen hallituksen oli sallittava viljely EU:n päätöksellä.<ref name="puola" /> Lisäksi esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on haluttu julistaa alueita GMO-vapaiksi.<ref name="guardfree" />
[[Alankomaat]] teki vuonna [[2009]] aloitteen, jonka mukaan jäsenmaiden pitäisi itse saada päättää GMO-vapaiden alueiden perustamisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article256869.ece?s=l&wtm=mediuutiset/-19032009 | Nimeke=Suomi haluaa GMO-vapaita alueita | Ajankohta=19.3.2009 | Julkaisu=Mediuutiset | Viitattu=20.3.2009 | Tekijä=Palhus, Katja}}</ref> [[Suomen pääministeri]] [[Matti Vanhanen]] sanoi Suomen kannattavan jäsenmaiden omaa päätäntävaltaa, ja hän myös vihjasi Suomesta tulevan kansallisella päätöksellä muuntogeenisestä viljelystä vapaa maa, jos aloite menisi läpi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56307-vanhanen-paljasti-suomi-yrittaa-geenitemppua | Nimeke=Suomi yrittää geenitemppua | Ajankohta=8.4.2009 | Viitattu=8.4.2009 | Julkaisu=Uusi Suomi | Tekijä=Karvinen, Jyrki}}</ref>
=== Suomessa ===
Eviran kotisivujen ilmoituksen mukaan Suomen markkinoilla ei ole muuntogeenisiä ainesosia sisältäviä elintarvikkeita (2011).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/muuntogeeniset_tuotteet__gm_/usein_kysyttya/ | Nimeke = Usein kysyttyä muuntogeenisistä tuotteista| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Evira| Viitattu = 16.11.2011 | Kieli = }}</ref> Tosiasiassa muuntogeenisiä elintarvikkeita Suomessa kuitenkin syödään, vaikkakin suurimmassa osassa tutkituista GM-elintarvikkeista Suomessa GM-aineksen osuus on alle ehdottoman merkintärajan 0,9 %[http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/tutkimukset_projektit/yhteenvetoraportti_gmo_2009.pdf]. Tullilaboratorion vuonna 2004 ottamissa valvontanäytteissä sadasta soijan ja maissin jatkojalosteesta kolmasosasta löytyi geenimanipulaatiota. Näistä viidessä pitoisuus ylitti myös 1 %:n merkintävelvollisuuden. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/769 | Nimeke = Tullilaboratorion testi kertoo - löytyykö mausteista kenkälankkiväriä? | Sivusto = Kuningaskuluttaja | Ajankohta = 26.02.2004 | Kieli={{fi}} | Viitattu = 19.5.2012 }}</ref>
Suomen laki ei velvoita kertomaan muuntogeenistä raaka-ainetta, mikäli tuote ei sisällä jälkiä geenimuuntelusta, eli esimerkiksi GM-rehua syöneen lehmän maidon tai jauhelihan pakkausselosteessa ei geenimuuntelusta tarvitse kertoa.<ref>[[YLE TV1|TV1]]: ''Tänään otsikoissa'' 6.8.2007</ref> Jotkin lihatuotteiksi jalostettavat teuraseläimet ruokitaankin Suomessa jo GM-rehulla. Suuret suomalaiset teurastamot ovat esimerkiksi ilmoittaneet toimittavansa kaikille sopimussikaloille muuntogeenistä soijaa sisältävää rehua, ja vähitellen myös pienten valmistajien sianlihatuotteiksi teurastetut siat saatetaan kasvattaa vastaavalla rehulla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =8.8.2007 | Sivut =A4, B4 | www = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.8.2007 }}</ref> Uuteenkaupunkiin rakenteilla oleva Euroopan suurin soijanjalostamo pyrkii tarjotamaan geenimuuntelematonta rehua Suomen karjataloudelle v. 2013 ja v. 2016 lähtien<ref>http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-312/soijatehdas-mullistaa-valkuaisrehumarkkinat</ref>.
Tuottaja voi halutessaan lisätä ”gm-vapaa”- tai ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” -merkinnän muuntelemattomaan elintarvikkeeseen. Lihatuotteeseen sen voi lisätä, jos eläintä ei ole ruokittu geenimuunnellulla rehulla. Merkintää ei Eviran mukaan saa käyttää tuotteissa, jotka eivät edes voisi sisältää geenimuunneltuja ainesosia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Majanen, Vesa ja Sevänen, Sanna | Otsikko =Merkintä. Tuotettu ilman geenitekniikkaa | Julkaisu =Aamulehti | Ajankohta =18.4.2010 | Sivut =11 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.4.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/gmo/gm-vapaa_-ohje_lopullinen__2_.pdf | Nimeke =Vapaaehtoisen ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” -merkinnän käyttö elintarvikkeissa ja rehuissa | Tiedostomuoto =pdf | Ajankohta =1.3.2010 | Julkaisija =Evira | Viitattu = 5.12.2011 }}</ref>
Suomessa on tutkittu muun muassa [[Pito (peruna)|Pito]]-perunalajikkeen geenimuuntelua [[Perunarutto|perunaruton]] kestäväksi. Ruton torjuntaan käytetään nykyisin paljon kasvinsuojeluaineita, ja mikäli hankkeessa onnistutaan, voitaisiin torjunta-aineiden käyttöä vähentää merkittävästi.<ref name="Portin"/>
Suomessa on kehitetty myös runsaasti [[tärkkelys]]tä tuottavaa perunaa [[paperiteollisuus|paperiteollisuuden]] valkaisuaineen raaka-aineeksi. Euroopan unionilta haetaan lupaa tämän lajikkeen viljelyyn. Hallitus valmistelee sen viljelemistä varten myös lakiesitystä. Aikomuksena on perustaa rekisteri, josta kuka tahansa näkee, missä muuntogeenistä perunaa viljellään.<ref name="alperuna">{{Lehtiviite | Julkaisu=Aamulehti | Otsikko=Geeniperunasta tehtäisiin valkaisuainetta paperitehtaille | Ajankohta=19.3.2009 | Tekijä=Kymäläinen, Leena ja Olli, Pipsa | Sivut=A4 }}</ref> [[Amflora]]-perunaa aletaan viljellä vuonna [[2010]] [[Perunantutkimuslaitos|Perunantutkimuslaitoksella]] ja [[Seinäjoki|Seinäjoella]].
== Kritiikki ==
=== Terveysvaikutukset ===
[[Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus]] (YTK) julkaisi syyskuussa 2008 tutkimusselvityksen muuntogeenisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista. Tutkimukseen osallistuivat myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja kahdenkymmenen kansainvälisen asiantuntijan paneeli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://ec.europa.eu/dgs/jrc/index.cfm?id=5410&obj_id=2150&dt_code=PRL&lang=en | Nimeke =EU scientific study gauges current approaches to addressing potential health effects from genetically modified food and animal feed | Tekijä =European Commission's Joint Research Centre | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =10.9.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.4.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Tutkimusselvityksen johtopäätös oli, että asiantuntijat katsoivat tämänhetkisistä ruoan turvallisuusasioista olevan riittävästi tietoa, jonka mukaan nykyisten GM-tuotteiden turvallisuus voidaan arvioida. Tutkimuskeskuksen mukaan niiden ei ole todettu aiheuttavan haittavaikutuksia ihmisen terveydelle.<ref name=EU>{{Verkkoviite | Osoite =http://ec.europa.eu/dgs/jrc/downloads/jrc_20080910_gmo_study_en.pdf | Nimeke =Scientific and technical contribution to the development of an overall health strategy in the area of GMOs | Tekijä =European Commission's Joint Research Centre | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =10.9.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.4.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref>.
[[Maailman terveysjärjestö]] WHO:n mukaan yksittäiset GM-tuotteet pitää arvioida tapauskohtaisesti, eikä ole mahdollista antaa kaikkien tuotteiden turvallisuutta koskevia yleispäteviä lausuntoja. Tällä hetkellä kansainvälisillä markkinoilla olevat GM-ruoat ovat läpäisseet riskiarvioinnit ja ne eivät todennäköisesti aiheuta riskiä ihmisten terveydelle. Tämän lisäksi terveysvaikutuksia ihmisiin ei ole osoittautunut kulutuksen seurauksena niissä maissa, joissa ne on hyväksytty käyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.who.int/foodsafety/publications/biotech/20questions/en/index.html | Nimeke =20 questions on genetically modified foods | Tekijä =Maailmana terveysjärjestö WHO| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.5.2009 | Kieli = }}</ref>
Brittiläisen sosiologi [[Anthony Giddens]]in mukaan useiden GM-kriitikoiden{{selvennä|Keitä ovat nämä kriitikot?}} keskeisin kritiikki ja GM-viljelyn suurin ongelma on, että valmistajien (esim. Monsanto) väitteistä huolimatta GM-ruokia ei ole todistettu turvallisiksi ja riskittömiksi.<ref name="Giddens" /> [[Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus]] on puolestaan todennut, että GM-tuotteiden turvallisuusasioiden arvioiminen ei ole erilaista kuin muidenkaan [[uuselintarvike|uuselintarvikkeiden]]. Siitä huolimatta, että GM-tuotteiden ei ole osoitettu aiheuttavan minkäänlaisia haitallisia terveysvaikutuksia ihmiselle, täydellistä riskittömyyttä ei ole olemassakaan, tai ainakaan tiede ei voi koskaan todistaa sitä. Tämän vuoksi tuotteille suoritetaan vertaileva riskianalyysi. Tutkimuskeskuksen mukaan minkä tahansa ruoan mahdollisista pitkäaikaisista terveysvaikutuksista tiedetään kuitenkin vain vähän, mikä koskee myös muuntogeenisiä tuotteita ja muita uuselintarvikkeita.<ref name=EU/>
GM-kriittisen [[Kansalaisten bioturvayhdistys|Kansalaisten bioturvayhdistyksen]] mukaan pitkän aikavälin tutkimuksia muuntogeenisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista ei ole tehty. Yhdistys sanoo myös, että muuntogeenisten elintarvikkeiden on silti todettu aiheuttaneen allergisia reaktioita, myrkytystiloja ja jopa kuolemantapauksia.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Kansalaisten bioturvayhdistys|Nimeke=Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa? | Osoite=http://www.bioturva.org/art/gmruoka.htm|Julkaisija=|Luettu=21.1.2007}}</ref> Vuoteen 1994 mennessä ainut tunnettu myrkytys- ja kuolemantapauksia aiheuttanut GM-tuote oli 1980-luvulla Yhdysvalloissa valmistettu L-[[tryptofaani]] -ravintolisä, johon bioturvayhdistyskin tekstissään viittaa. US Food and Drug Administration totesi L-tryptofaanin tappaneen 37 ihmistä.<ref>L. Chetty and C.D. Viljoen, GM biotechnology: friend and foe?, South African Journal of Science 103, July/August 2007</ref> Myrkytysoireiden aiheuttajaa tai sen syytä ei saatu selville, vaikka myöhemmissä tutkimuksissa osasyylliseksi epäiltiin puutteita tuotteen liikaa yksinkertaistetussa puhdistusprotokollassa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Mayeno, A.N. & Gleich G.J. | Otsikko=Eosinophilia-myalgia syndrome and tryptophan production: a cautionary tale | Julkaisu=Trends Biotechnol | Vuosi=1994 | Numero=9 | Sivut=346-352 }}</ref> Myöhemmin on myös esitetty epäilyjä siitä, että myrkytystapausten taustalla olisi yksinkertaisesti ollut aineen liikakäyttö, jonka seurauksena tryptofaanin [[aineenvaihdunta]]tuotteet olisivat häirinneet elimistön [[histamiini]]tasapainoa. Tällöin oireet olisivat aiheutuneet elimistön liian korkeasta histamiinipitoisuudesta, eikä geenimuuntelulla olisi mitään tekemistä oireyhtymän kanssa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Smith MJ, Garrett RH | Otsikko = A heretofore undisclosed crux of eosinophilia-myalgia syndrome: compromised histamine degradation | Julkaisu = Inflammatory Research | Ajankohta = 2005| Vuosikerta = 54 | Numero = 11| Sivut =435–450 | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16307217 | www-teksti = artikkelin tiivistelmä | Viitattu = 20.4.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Brittiläinen geneetikko [[Árpád Pusztai]] julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan rotille syötetty muuntogeeninen peruna aiheutti vakavia vaurioita rottien immuunijärjestelmälle ja vähensi elinten kasvua.<ref name="Giddens" /> Tiedeyhteisö [[Royal Society of London]] piti tutkimusta vakavasti puutteellisena ja epäuskottavana [[Nature]]-lehdessä vuonna 1999 julkaistussa vastineessaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Petter Portin | Otsikko =Pusztain gm-tutkimukset olivat puutteellisia | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =15.9.2007 | www =http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pusztain+gm-tutkimukset+olivat+puutteellisia/HS20070915SI1MP01yhu | Viitattu = 18.4.2009}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Steve Connor | Otsikko = Findings of GM foods scientist defective, says Royal Society | Julkaisu = The Independent | Ajankohta = 19.5.1999 | www = http://www.independent.co.uk/news/findings-of-gm-foods-scientist-defective-says-royal-society-1094513.html | Viitattu = 19.4.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 2005 saksalaisten tiedemiesten yhdistys (engl. Federation of German Scientists (FGS)) myönsi Pusztaille ns. Whistleblowers -palkinnon, joka myönnetään osoituksena erityisen arvokkaasta työstä [http://www.cbd.int/doc/external/mop-04/fgs-1-en.pdf] yhteiskuntaa uhkaavan vakavan vaaran julkistamiseksi.
Gilles-Eric Séralinin tutkimusryhmä Caenin yliopistossa Ranskassa on [[New Scientist]] -lehden mukaan pitkään vastustanut geenimuuntelua, mutta muut alan tutkijat ovat todenneet sen tutkimusmenetelmät ala-arvoisiksi, esimerkiksi syyskuussa 2012 julkaistussa tutkimuksessa ei edes laskettu, oliko tulos tilastollisesti merkitsevä vai jäikö se normaalin satunnaisvaihtelun piiriin. Vertailuryhmässä oli vain 20 rottaa, joista 5 kuoli syöpään. Lisäksi tuloksen mukaan sekä kasvimyrkky että sille vastustuskykyinen geeni aiheuttaisivat syöpiä, yhtä paljon, ja vieläpä annoskoosta riippumatta. Séralini on geenimuuntelua vastustavan CRIIGEN-järjestön tieteellinen johtaja. <ref name=ns>[http://www.newscientist.com/article/dn22287-study-linking-gm-crops-and-cancer-questioned.html Study linking GM crops and cancer questioned], [[New Scientist]] 19 September 2012</ref>
Monsanton mukaan lukemattomat tutkimukset, myös yli sata syöttötutkimusta, ovat todistaneet bioteknisten siementen turvallisuuden. Tunnettu geenimuuntelun vastustaja, europarlamentaarikko [[José Bové]], vaati mainittuun Séralinin tutkimukseen vedoten geenimuuntelun välitöntä kieltoa: "''Tämä tutkimus viimein osoittaa, että olimme oikeassa''". <ref name=reuters>[http://news.yahoo.com/study-monsanto-gm-corn-concerns-draws-skepticism-125703342.html Study on Monsanto GM corn concerns draws skepticism], Ben Hirschler and Kate Kelland / Reuters, Yahoo News Sep 20, 2012</ref>
=== Horisontaalinen geeninsiirto ===
Sen lisäksi että muunnellut geenit voivat levitä GMO:n sukulaiskasviin ristipölytyksessä, tutkijat, kuten [[Mae-Wan Ho]] ovat esittäneet huolensa myös muuntogeenien leviämisestä sukua olemattomiin lajeihin [[horisontaalinen geeninsiirto|horisontaalisen geeninsiirron]] kautta.<ref name="meihad">{{Lehtiviite | Julkaisu=Microbial Ecology in Health and Disease | Otsikko=Cauliflower Mosaic Viral Promoter - A Recipe for Disaster? | Vuosi=1999 | Vuosikerta=11 | Sivut=194–197 | Tekijä=Mae-Wan Ho, Angela Ryan ja Joe Cummins | Julkaisija=Scandinavian University Press | Kieli={{en}} | Tunniste={{ISSN|0891-060X}} }}</ref> Muunneltuja geenejä voisi siis siirtyä vaikkapa viljelyskasvista luonnonvaraisiin eläimiin.<ref name="Giddens">Giddens Anthony, Sosiology 5th edition, kappalet Controversy over GM foods ja Evaluating risks of GM foods, sivut 959–963, kustantaja: Polity, julkaisuvuosi 2008</ref> Kaupallisessa levityksessä olevissa muuntogeenisissä viljelyskasveissa on käytetty kasviin siirrettävänä [[promoottori]]na kukkakaalimosaiikkiviruksen (CaMV) promoottoria. CaMV:n 35S-promoottorista on luotu useita erilaisia yhdistelmiä geeninsiirtoon käytettäviksi. Ho ym. (1999) arvelivat mielipidekirjoituksessaan, että eri ominaisuuksiensa takia CaMV:n promoottori osallistuu hyvin todennäköisesti horisontaaliseen geeninsiirtoon. Ho:n mukaan CaMV:n promoottori voisi herättää ”nukkuvan” viruksen tai luoda uuden viruksen missä tahansa GMO:ssa.<ref name="meihad" /> Lukuisat merkittävät tutkijat kritisoivat voimakkaasti artikkelia.<ref name="naturebio" >{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nature.com/nbt/journal/v18/n1/full/nbt0100_13.html | Nimeke =Scientists avert new GMO crisis | Tekijä =John Hodgson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Nature Biotechnology | Ajankohta =2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.4.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> John Innes Instituten ([[Norwich]], Iso-Britannia) tutkijan Roger Hullin mukaan noin 10 % tavallisista kaupassa myytävistä kukkakaaleista ja kaaleista ovat CaMV:n infektoimia. Ihmiset ovat siten syöneet historiansa aikana CaMV:n 35S-promoottoria yli 10 000 kertaa suurempina annoksina kuin niitä esiintyy tavallisissa muuntogeenisissä kasveissa.<ref name="naturebio" />
Vuonna 2000 Saksassa Hans-Hinrich Kaatzin ja Stefan Wölflin tutkimusryhmä havaitsi, että rapsiin usein lisätty geeni siirtyi joissakin tapauksissa yli eri lajien rajojen, ja kyseistä rapsiin lisättyä geeniä löytyi mehiläisten sisäelimissä eläneistä mikro-organismeista.<ref name="Giddens" />
=== Vertailu tavanomaiseen viljelyyn ===
GM-viljelyä kritisoidaan myös riskeistä, jotka ovat samoja kuin tavallisessa intensiivisessä, runsaaseen torjunta-aineiden käyttöön perustuvassa maataloudessa. Monessa mielessä muuntogeeninen ja tavanomainen intensiivinen viljely kuitenkin muistuttavat toisiaan enemmän kuin tavanomainen ja [[luomu]]viljely. Eräs tavanomaisen ja GM-viljelyn yhteisistä ongelmista on, että torjunta-aineiden tarjoamat ratkaisut ovat katoavaisia.<ref name="tiede" />
Etiikan ja yhteiskuntafilosofian dosentti Veikko Launis on pitänyt kummallisena sitä, että ”kun GM-kasveja vastustetaan, tavalliset viljelykasvit nähdään usein ’puhtaina’ ja ’luonnollisina’”.<ref name="tiede" /> Professori Maxine F. Singerin mukaan tavallinen ruokavaliomme ei ole ”luonnollinen”, koska siihen on päädytty vuosituhantisen jalostuksen tuloksena.<ref name="academia" />
=== Kaupallisten tavoitteiden kritiikki ===
Kriitikot, muiden<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.irishseedsavers.ie/article.php?artid=661 | Julkaisija=Irish Seed Saver Association | Nimeke=GM crops benefit rich corporations, not the poor | Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Julkaisija=Friends of the Earth | Osoite=http://www.foe.co.uk/resource/briefing_notes/hrbcde_use_gm_cropsjan04.pdf | Nimeke=Herbicide use and GM crops | Tiedostomuoto=PDF | Ajankohta=helmikuu 2004 | Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Ruokakriisistä voi tulla gm-viljelyn keppihevonen | Julkaisu=Vihreä Lanka | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/lanka-200820/ruokapulasta-uhkaa-tulla-gm-viljelyn-keppihevonen | Ajankohta=15.5.2008 | Tekijä=Ruohonen, Anna}}</ref> muassa [[Greenpeace]]-järjestö, näkevät rikkakasvimyrkyille vastustuskykyiset lajikkeet bioteknologia-alan yritysten keinona tehdä viljelijät riippuvaisiksi tuotteistaan. Kun muuntogeeninen kasvi on vastustuskykyinen juuri tietyn yrityksen markkinoimalle torjunta-aineelle, viljelijän on pakko käyttää juuri kyseistä torjunta-ainetta hyödyntääkseen muuntogeenistä tuotetta.<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija=Greenpeace | Osoite=http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/geenimuuntelu/gmo-ja-ymparisto | Nimeke=GMO ja ympäristö | Viitattu=20.3.2009 }}</ref>
Tutkimus osoitti v. 2009, että jotkin japanilaiset ja etelä-korealaiset yritykset raaka-aineen korkean hinnan vuoksi toivat geenimanipuloitua raaka-ainetta käytettäviksi korkeasti prosessoiduissa tuotteissa, joista tuo GM-aines ei erotu testeissä ja jotka GM-tuotteet sen tähden voivat välttää geenimuuntelusta kertovat pakkausmerkinnät.[Biosafety Decisions and Perceived Commercial Risks: The Role of GM-Free Private Standards - By Guillaume Gruère, Debdatta Sengupta, sivu 24, kpl 4][http://books.google.fi/books?id=HQM8dJAfr3gC&pg=PA15&lpg=PA15&dq=thailand+rice+gmo-free&source=bl&ots=VlG8UCN1BE&sig=_os6mDyddSG3F-NcH3PTC6bT_7s&hl=en&sa=X&ei=hsT1T7fmMqb-4QTF2rX0Bg&ved=0CFgQ6AEwCQ#v=onepage&q=thailand%20rice%20gmo-free&f=false].
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aldridge, Susan | Nimeke=Elämänlanka: Geenitekniikan tarina | Selite=(The thread of life: The story of genes and genetic engineering, 1996.) Suomentanut Tiina Onttonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-884-243-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sariola, Hannu | Nimeke=Elämä: Lyhyt oppimäärä | Selite=Hippokrates Duodecim | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-656-197-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Siipi, Helena & Ahteensuu, Marko (toim.) | Nimeke=Muuntogeenisen ruoan etiikka | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-579-389-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Suominen, Ilari & Pärssinen, Raimo & Haajanen, Kari & Pelkonen, Jani | Nimeke=Geenitekniikka | Selite=Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 52 | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Turun ammattikorkeakoulu | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-216-156-7}}
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.gmfoorumi.fi/ GM-foorumi]
*[http://www.geenit.fi www.geenit.fi] Kasvinjalostuksen dosentti [[Jussi Tammisola]]n ylläpitämä sivusto, jolla on tieteilijöiden kansantajuisia artikkeleita geenimuuntelun hyödyistä ja riskeistä.
*[http://www.gmovapaa.fi/ gmovapaa.fi]
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=464&lan=fi Geenitekniikan ympäristöriskit] (www.ymparisto.fi)
* [http://www.bioteknologia.info/ Bioteknologia.info]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/gmo/ Tietoa GM-organismeista Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilla]
* [http://www.geenit.fi/ Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan sivusto kasvinjalostuksesta ja geenitekniikasta]
* [http://www.telemail.fi/liisa.kuusipalo/ FT, solubiologi Liisa Kuusipalon sivusto, jolla on kriittistä tietoa geenimuuntelusta]
{{Genetiikka}}
=== Uutisia ===
[[Luokka:Biotekniikka]]
* [http://www.fao.org/biotech/news_list.asp?thexpand=1&cat=131 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön GMO-uutisia] {{en}} {{fr}} {{es}} {{zh}} {{ar}}
* [http://www.newscientist.com/channel/life/gm-food GMO-aiheinen uutistietopankki ''New Scientist'' -lehden verkkopalvelussa] {{en}}
=== Säädöksiä ===
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950377 Suomen geenitekniikkalaki 17.3.1995/377]
* [http://eur-lex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexapi!prod!CELEXnumdoc&numdoc=32001L0018&model=guichett&lg=fi Euroopan parlamentin ja neuvoston geenimuunneltuja organismeja koskeva direktiivi 2001/18/EY]
=== GMO-kriittistä järjestötoimintaa ===
* [http://www.bioturva.org/ Kansalaisten Bioturvayhdistyksen verkkosivut]
* [http://www.gmovapaa.fi/fi/index GMO-vapaa Suomi -kampanjan verkkosivut]
{{Metatieto}}
[[Luokka:Eliöt]]
[[Luokka:Elintarvikkeet]]
[[Luokka:Sovellettu perinnöllisyystiede]]
[[Luokka:Biotekniikka]]
{{Link GA|ja}}
[[af:Genetiese manipulasie]]
[[ar:عضويات معدلة وراثيا]]
[[ar:هندسة وراثية]]
[[az:GMO]]
[[az:Genetik mühəndisliyi]]
[[ms:Organisma terubah suai secara genetik]]
[[id:Rekayasa genetika]]
[[br:Organeg daskemmet he genoù]]
[[su:Rékayasa genetik]]
[[bg:Генетично модифициран организъм]]
[[bs:Genetički inženjering]]
[[ca:Organisme modificat genèticament]]
[[br:Teknologiezh c'henetek]]
[[cs:Geneticky modifikovaný organismus]]
[[bg:Генно инженерство]]
[[da:Genetisk modificeret organisme]]
[[ca:Enginyeria genètica]]
[[de:Gentechnisch veränderter Organismus]]
[[cs:Genetické inženýrství]]
[[et:Geenmuundatud organism]]
[[da:Gensplejsning]]
[[en:Genetically modified organism]]
[[de:Gentechnik]]
[[es:Organismo genéticamente modificado]]
[[et:Geenitehnoloogia]]
[[eo:Genetike modifita organismo]]
[[en:Genetic engineering]]
[[eu:Genetikoki eraldatutako organismo]]
[[es:Ingeniería genética]]
[[fa:جانداران دستکاریشده ژنتیکی]]
[[eo:Gentekniko]]
[[fr:Organisme génétiquement modifié]]
[[eu:Ingeniaritza genetiko]]
[[gl:Organismo xeneticamente modificado]]
[[fa:مهندسی ژنتیک]]
[[ja:遺伝子組換え生物]]
[[fr:Génie génétique]]
[[ko:유전자 조작 생물]]
[[gl:Enxeñería xenética]]
[[ia:Organismo geneticamente modificate]]
[[gan:基因工程]]
[[it:Organismo geneticamente modificato]]
[[ko:유전공학]]
[[lb:Gentechnesch verännerten Organismus]]
[[hr:Genetičko inženjerstvo]]
[[lt:Genetiškai modifikuotas organizmas]]
[[is:DNA fjöldabreytingar]]
[[hu:Genetikailag módosított élőlények]]
[[it:Ingegneria genetica]]
[[nl:Cisgenese]]
[[he:הנדסה גנטית]]
[[no:Genetisk modifisert organisme]]
[[kk:Генетика инженерлігі]]
[[oc:Organisme modificat geneticament]]
[[ht:Rekonbinezon jenetik]]
[[pl:Organizm zmodyfikowany genetycznie]]
[[ku:Endazyariya bûmayîk]]
[[pt:OGM]]
[[lt:Genų inžinerija]]
[[ro:Organism modificat genetic]]
[[ml:ജനിതക സാങ്കേതികവിദ്യ]]
[[ru:Генетически модифицированный организм]]
[[nl:Genetische technologie]]
[[sq:OMGJ]]
[[ja:遺伝子工学]]
[[sk:Geneticky modifikovaný organizmus]]
[[no:Gensløyd]]
[[sl:Gensko spremenjeni organizem]]
[[nn:Gensløyd]]
[[sr:Генетички модификован организам]]
[[pl:Inżynieria genetyczna]]
[[sv:Genetiskt modifierad organism]]
[[pt:Engenharia genética]]
[[ta:மரபணு மாற்றப்பட்ட உயிரினம்]]
[[ru:Генетическая инженерия]]
[[th:สิ่งมีชีวิตดัดแปลงพันธุกรรม]]
[[sq:Inxhinieria gjenetike]]
[[vi:GMO]]
[[scn:Ncignirìa ginètica]]
[[tr:Genetiği değiştirilmiş organizmalar]]
[[si:ජාන ඉංජිනේරු විද්යාව]]
[[uk:Генетично модифікований організм]]
[[simple:Genetic engineering]]
[[zh:转基因生物]]
[[sr:Генетички инжењеринг]]
[[sv:Genteknik]]
[[ta:மரபணுப் பொறியியல்]]
[[th:พันธุวิศวกรรม]]
[[vi:Kĩ thuật di truyền]]
[[tr:Genetik mühendisliği]]
[[uk:Генна інженерія]]
[[ur:وراثی ہندسیات]]
[[war:Inhenyerya henetika]]
[[zh:基因工程]]
| 