Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Vaikuttajana Suomen suuriruhtinaskunnassa: - tark., Ruotsissa suku ei ole sammunut |
|||
Rivi 44:
Ehrenström johti jälleenrakennuskomiteaa, kunnes se hänen ehdotuksestaan lakkautettiin keisarin päätöksellä lokakuun 1825 alusta. Samassa yhteydessä hän erosi myös senaatista, josta oli pyytänyt eroa jo tammikuussa. Elämänsä viimeiset 20 vuotta hän vietti synnyinkaupungissaan Helsingissä eräänlaisena kaupungin kunniavanhuksena.<ref name="KB" /> Vuosien 1827 ja 1830 välillä<ref name="SBL" /> hän kirjoitti myös muistelmansa, joiden käsikirjoitus talletettiin [[Uppsalan yliopisto]]n kirjastoon. Ehrenström kuoli 84-vuotiaana vuonna 1847.<ref name="KB" /> Hänet haudattiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle ja hautajaiskulkueseen osallistui lähes koko Helsingin porvaristo.<ref name="info" /> Muistelmakäsikirjoitus julkaistiin 1882–1883 kahdessa osassa nimellä ''Statsrådet Joh. Alb. Ehrenströms Efterlemnade Historiska Anteckningar''. Muistelmissaan hän liioitellen korosti olleensa nuoruudessaan tiukasti oppositiossa kuningas Kustaa III:n hallintoa vastaan.<ref name="KB" />
Ehrenström meni vuonna 1820 naimisiin Hedvig Catharina Lagerborgin kanssa. Heidän ainoa lapsensa oli majuri Alexander Heribert Ehrenström.<ref name="KB" /> Tämän kuoltua naimattomana vuonna 1863 Ehrenströmin aatelissuku sammui Suomessa.<ref>[http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15491 Alexander Heribert Ehrenström] Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Viitattu 1.4.2012.</ref><ref>{{Ritarihuone|81|Adliga ätten nr. 93: Ehrenström}}</ref>
Ehrenströmin mukaan nimettiin Helsingin [[Albertinkatu]] vuonna 1836 ja Ehrenströmintie vuonna 1950.<ref name="KB" /> Senaatintorin kulmalla yliopiston kirjaston kivimuurissa paljastettiin 1941 [[Felix Nylund]]in suunnittelema Ehrenströmin ja Engelin muistoreliefi.<ref>[http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=36&sortby=statue Ehrenström ja Engel] Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 1.4.2012.</ref> Ehrenström ja Engel on haudattu Hietaniemen hautausmaalla vain muutaman askelen päähän toisistaan. Ehrenströmin haudalle on lisätty metallilaatta, johon on kaiverrettu [[Bruno Aspelin]]in suunnittelema kohokuva Ehrenströmin asemakaavasta. Se perustuu vuoden 1815 karttaan.<ref>Marja Pehkonen: ''Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta'', s. 108–109. Helsingin kaupunginmuseo 2008 (Narinkka-sarja).</ref>
| |||