Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä

5 293 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Varissuon tornitalo.jpg|thumb|250px|51-metrinen ja 15-kerroksinen [[Varissuon Tornikartio]] [[Turku|Turussa]].]]
'''Tornitalo''' ({{k-en|tower block, high-rise}}) on korkea [[talo]], jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne [[rakennus|rakennukset]], joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.<ref>http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727</ref> Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään [[pilvenpiirtäjä|pilvenpiirtäjiksi]].<ref>http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper</ref>
 
Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein on vuonna 2006 [[Helsinki|Helsingin]] [[Vuosaari|Vuosaareen]] valmistunut [[Cirrus (tornitalo)|Cirrus]] eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Saarinen, Sirkka | Otsikko = Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla | Julkaisu = Betoni-lehti | Ajankohta = 2005 | Numero = 4 | Sivut = 46 ja 47 | Julkaisija = Betoniteollisuus ry | www = http://www.betoni.com/download.aspx?intFileID=1373&intLinkedFromObjectID=8488 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.2.2012 }}</ref> [[SRV]] suunnittelee rakentavansa [[Espoo]]n [[Keilaniemi|Keilaniemeen]] neljäsuunnitellaan neljää tornitaloa, joista korkeimmasta tuleeon tulossa 40-kerroksinen. 127-metrinen rakennus olisi valmistuessaan Suomen korkein asuinrakennus.
 
Korkeita tornitaloja rakennetaan alueen maamerkeiksi. Lisäksi niillä voidaan lisätä asukastiheyttä esimerkiksi joukkoliikenneterminaalien läheisyydessä tai kaupunkien keskustoissa. Terminaalien läheisyydessä saadaan paljon asuntoja tai työpaikkoja hyvien kulkuyhteyksien päähän, kun taas kaupunkien keskustoissa korkea maan hinta perustelee usein talojen korkeuden kasvattamista.
 
Mitä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä lähempänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymisiin käytettävä [[energia]] minimoituu ja [[Luonnonvarat|luonnonvaroja]], [[luonto]]a ja [[aika]]a säästetään. Tehokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten liikennevälineiden käyttöä.
Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein on vuonna 2006 [[Helsinki|Helsingin]] [[Vuosaari|Vuosaareen]] valmistunut [[Cirrus (tornitalo)|Cirrus]] eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Saarinen, Sirkka | Otsikko = Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla | Julkaisu = Betoni-lehti | Ajankohta = 2005 | Numero = 4 | Sivut = 46 ja 47 | Julkaisija = Betoniteollisuus ry | www = http://www.betoni.com/download.aspx?intFileID=1373&intLinkedFromObjectID=8488 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.2.2012 }}</ref> [[SRV]] suunnittelee rakentavansa [[Espoo]]n [[Keilaniemi|Keilaniemeen]] neljä tornitaloa, joista korkeimmasta tulee 40-kerroksinen. 127-metrinen rakennus olisi valmistuessaan Suomen korkein asuinrakennus.
 
Asuntorakennuttajien mukaan korkeiden rakennusten asuntojen ostajakunnan [[Ikärakenne|ikärakenteella]] on suora korrelaatio rakennuksen sijainnin ja tarjolla olevan huoneistojakauman suhteen. Tässä mielessä korkeat rakennukset eivät poikkea muusta asuntotuotannosta. Asuntotorneilla ei ole todettu tiettyä demografista ryhmää, vaan kohderyhmä pitää määritellä kullekin sijainnille erikseen.
 
== Suomalaisia tornitaloja ==
* [[Kalasataman keskus]]
* [[Oulun Satamaranta|Oulun Satamarannan torni]]
 
==Torniasuminen Helsingissä==
Suomen mittakaavassa tornitalot edustavat uudenlaista asumista. Tornitalot ovat olleet toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta niitä on jo noussut ja on suunnitteilla lisää eritoten [[Helsinki]]in. Yleinen mielipide rupeaa olemaan hitaasti torniasumisen kannalla. Monen mielestä eritoten pääkaupunkiin on viimeistään nyt korkea aika hyväksyä myös korkeiden asuinrakennusten suunnittelu ja toteuttaminen. Yleinen mielipide kuitenkin on, että uusia asuntotorneja ei saa rakentaa mihin tahansa ja Helsingin vanha keskusta ei niiden rakentamiseen välttämättä sovi. On kuitenkin hyvä huomata, että Helsingin silhuetti ei vanhastaankaan ole suora tai muutenkaan tasainen: horisontissa on erilaisia mäkiä, kirkontorneja ja muita torneja, nostureita ja paljon muuta.
 
Helsingin rakennustarkastus suhtautuu tornitaloihin avoimesti ja myönteisesti. Merellisen siluetin varjelemiseksi [[Keskusta|kantakaupunkiinkin]] saa kuitenkin rakentaa enimmillään 16 kerrosta.
 
Helsingissä on parhaillaan vireillä noin 50 uutta korkeaa rakennusta eri puolille kaupunkia. Luku pitää sisällään toteutumattomat kohteet sekä vahvistetuissa että tekeillä olevissa asemakaavoissa ja osayleiskaavoissa. Lisäksi on yksittäisiä hankkeita, joiden osalta asemakaavaprosessia ollaan vasta aloittamassa. Korkeaa rakentamista on alustavasti ehdotettu eri puolille enemmänkin.
 
==Torniasuminen maailmalla==
Maailman suurissa kaupungeissa torniasumisella on pitkät perinteet. [[Matematiikka|Matematiikan]] kehitys ja etenkin [[Teräs|teräksen]] keksiminen ovat tehneet mahdolliseksi yhä korkeampien [[pilvenpiirtäjä|pilvenpiirtäjien]] rakentamisen. 1900-luvun alkupuolella rakennusten korkeuskilpaa käytiin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], ja nykyään kilpailua johtaa [[Lähi-itä]]. Maailmalla tornitalot ovat aina syntyneet kunnianhimon, itsensä toteuttamisen ja rajojen kokeilun seurauksena ennemmin kuin todelliseen tarpeeseen tai jonkin ongelman ratkaisuksi.
 
==Asumisturvallisuus==
Korkean rakentamisen tietoa ja osaamista haetaan aktiivisesti ulkomailta. Tämäkään ei kuitenkaan riitä, vaan niin viranomaiset kuin alan yrityksetkin testaavat aktiivisesti ulkomailta saadun kokemuksen sovellettavuutta muun muassa Suomen poikkeuksellisiin ilmasto-olosuhteisiin.
 
Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mitä korkeammalle rakennetaan, sitä kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Korkeat rakennukset ovat paloturvallisempia kuin matalat. Ne varustetaan aina automaattisella sammutusjärjestelmällä eli [[Sprinklerijärjestelmä|sprinklataan]]. Asuntopalo ei edellytä evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: [[hissi]]t ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hissejä käytetään ja jokaisesta asunnosta pääsee ulos kahta eri reittiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Pelastusalan+ammattilaiset+Korkeat+rakennukset+paloturvallisia/a1305555448793 | Nimeke = Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Hs.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fire.nist.gov/bfrlpubs/fire05/PDF/f05001.pdf | Nimeke = Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings | Tekijä = Richard W. Bukowski | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet, jotta tuulikuorman todelliset vaikutukset voidaan määrittää oikein ja jotta rakennusten geometria voidaan valita tarkoituksenmukaiseksi sekä korkeiden paikallisten kuormitushuippujen välttämiseksi. Myös [[julkisivu]]jen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Lisäksi auringonvalon ja erilaisten äänilähteiden sekä niiden aiheuttamien heijastusten mallinnus ja simuloinnit ovat keskeisiä. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyy monia seikkoja, jotka asettavat omia jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa huomioon otettavia lisävaatimuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/68Yntj5Od.html | Nimeke = Korkean rakentamisen rakentamistapaohje | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rakennustieto.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
== Lähteet ==
*[http://pilvenpiirtaja.net/ pilvenpiirtaja.net]
*[http://taloforum.fi/ Talo-foorumi - Arkkitehtuuriin ja urbaaneihin ilmiöihin keskittynyt keskustelupalsta]
*[http://torniasuminen.fi/ torniasuminen.fi]
 
{{tynkä/Arkkitehtuuri}}
Rekisteröitymätön käyttäjä