Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä

Suomessa Ehrenström sai Armfeltin pyynnöstä heti ensi töikseen vuonna 1811 tehtäväkseen antaa lausunnon [[Anders Kocke]]n laatimasta Helsingin asemakaavaehdotuksesta maaherra [[Gustaf Fredrik Stjernvall]]in johtamalle jälleenrakennuskomitealle.<ref name="KB" /> Komitea oli perustettu keisarin käskystä aiemmin samana keväänä<ref>Klinge 2012, s. 35–36.</ref> ja sillä oli varsin vapaat kädet, sillä kaupunki ja sen aiemmat rakennukset olivat suurelta osin tuhoutuneet suuressa tulipalossa vuonna 1808<ref name="info">Timo Tuomi: [http://primapaper.fi/helsinki-info/2012/02/primapaper/9 Ehrenströmin Helsinki] Helsinki-info 2/2012, s. 9–10.</ref>. Ehrenström laati suunnitelmista [[muistio]]n ''Strödda Anmärkningar vid Plan ritningen till den projecterade Nybyggnaden af Helsingforss Stad'' ({{k-fi|Hajanaisia huomautuksia suunnitellun Helsingin kaupungin jälleenrakentamisen asemakaavasta}}), jossa hän esitti kunnianhimoisen visionsa Helsingin kehittämisestä, sekä teki myös oman asemakaavaehdotuksensa.<ref name="K45">Klinge 2012, s. 45–48.</ref><ref name="info" /> Stjernvall lähetti ne molemmat Pietariin, jossa keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] määräsi huhtikuussa 1812 kahdessa eri käskykirjeessään Helsingin Suomen uudeksi pääkaupungiksi ja rakennettavaksi Ehrenströmin suunnitelman mukaisesti. Samassa yhteydessä Ehrenström määrättiin jälleenrakennustoimikunnan johtoon eroa pyytäneen Stjernvallin seuraajaksi.<ref name="KB" /> Tehtävässä hän oli suoraan keisarin alainen ja muista Suomen viranomaisista riippumaton.<ref name="K58">Klinge 2012, s. 58–59.</ref> Keisarin tärkeäksi neuvonantajaksi kohonnut Armfelt ajoi nimitystä ja hänen on arveltu käyttäneen Ehrenströmiä ja tämän lahjakkaasti kirjoitettua muistiota saadakseen keisarin myönteiseksi pääkaupungin vaihtamishankkeelle. Aleksanteria miellyttivät myös Ehrenströmin avoimesti ilmaisemat [[Napoleon]]in vastaiset mielipiteet.<ref name="K45" /> Ehrenström tapasi keisarin henkilökohtaisesti ensi kertaa elokuussa 1812 Helsingissä, kun tämä oli matkalla [[Turku]]un neuvotteluihin Ruotsin kuningas [[Kaarle XIV Juhana]]n kanssa.<ref name="K58" />

[[Tiedosto:Ehrenströmin lopullinen asemakaava.jpg|thumb|375px400px|Ehrenströmin suunnittelema Helsingin asemakaava,; lopullinen, keisarin hyväksymä versio vuodelta 1817. Uusien kaupunginosien kohdalla kartassa punaisella rajatut kadut oli tuolloin jo rakennetu maastoon.<ref>Klinge 2012, s. 76.</ref>]]

Ehrenströmillä oli näkemys eurooppalaisesta pääkaupungista, jossa kadut ovat leveitä ja aukiot avaria.<ref>[http://www.hel2.fi/kaumuseo/1809sivut/Ehrenstrom.htm Johan Albrecht Ehrenström (1762 - 1847)] Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 1.4.2012.</ref> – Suomen uuden pääkaupungin oli oltava ennen kaikkea näyttävä<ref>Klinge 2012, s. 69.</ref>. Hän oli kaupunkisuunnittelijana lähinnä valistunut harrastelija, mutta oli kuitenkin hankkinut hyvät piirustustaidot nuoruudessaan linnoitusjoukkojen maastokarttojen piirtäjänä.<ref name="info" /> Aiempi Kocken suunnitelma Helsingin uudelleenrakentamisesta perustui kustannussyistä pääosin vuoden 1808 tulipaloa edeltäneiden katulinjojen ja palosta selvinneiden rakennusten säilyttämiseen kaupungin vanhalla alueella ja siinä hankalimmat maastonkohdat olisi jätetty rakentamatta.<ref>Klinge 2012, s. 40–43.</ref><ref name="info" /> Sen sijaan Ehrenströmin suunnitelmassa koko kaupunkiin oli piirretty klassisen kaupunkisuunnittelun mukaiset uudet suorat kadut – jopa, maastonmuodoista piittaamatta. Mittakaava oli laadittu pääkaupungin arvolle sopivaksi aiemman pikkukaupungin sijaan. Suunnitelman keskuksena oli [[Senaatintori]]n aukio, jonka ympärille keskeiset julkiset rakennukset sijoittuivat – Ehrenström otti tässä vaikutteita Tukholman [[Kustaa Aadolfin tori]]sta.<ref name="info" /> [[Ruutukaava]]ssaan hän seurasikin kustavilaisen ajan henkeä. Malli tällaiseen asemakaavaan tuli [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikasta]], missä pitkät suorat kadut toivat vilvoittavat merituulet kaupungin keskustaan asti.{{lähde}}

Ongelmana suunnitelman toteuttamisessa oli aluksi pätevien arkkitehtien puute, mutta vuonna 1814 saatiin saksalainen [[Carl Ludvig Engel]] komiteantarjoutui palvelukseentehtävään.<ref name="KB" /> [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Fabian Steinheil]] oli tavannut Engelin Turussa ja hänlähettänyt suunnittelikinhänet Helsinkiin, jossa Ehrenström heti vakuuttui hänen kyvyistään. Hän järjesti Engelille lopulta 1816 kiinnityksen Helsingin jälleenrakennuskomitean arkkitehdiksi. Engel suunnitteli sitten rakennukset Ehrenströmin kaavailemaan monumentaalikeskustaan.<ref>Klinge 2012, s. 84–85.</ref><ref name="KB" /> Ehrenström ja Engel muodostivat toimivan työparin.<ref name="info" /> Ehrenström oli tänä aikana Helsingin kenties vaikutusvaltaisin henkilö.<ref>Klinge 2012, s. 257.</ref>

Vuonna 1819 keisari Aleksanteri I määräsi Ehrenströmin yhdessä [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Fabian Steinheil]]inSteinheilin kanssa myös antamaan nimet Helsingin kaduille, sillä uuden asemakaavan mukaisista kaduista vain kaksi oli siihen mennessä nimetty.<ref>[http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus/Nimist_nsuunnittelu/Historiaa Helsingin nimistönsuunnittelun historia pähkinänkuoressa] Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 2.9.2012.</ref>