Ero sivun ”Autiotupa” versioiden välillä

15 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
p
kieli
p (tl)
p (kieli)
[[Kuva:Oahujoen_autiotupa.jpg|thumb|Oahujoen autiotupa [[Lemmenjoen kansallispuisto]]ssa]]
 
'''Autiotupa''' (lyhenne ''at'') on avoin lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu asumus. Autiotuvat sijaitsevat yleensä [[erämaa-alue|erämaissa]], [[kansallispuisto]]issa ja retkeilyreittien varrella. Kaikille kulkijoille avoimia rakennuksia ei juuri muualta maailmasta löydy kuin [[Suomi|Suomesta]]. Autiotupa perinneAutiotupaperinne on alkanut [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella, jolloin kulkureittien varrelle alettiin rakentaa majoitustiloja kulkijoille. [[1800-luku|1800-luvulla]] alkoivat viranomaiset rakentaa näitä tupia. Myöhemmin [[1900-luku|1900-luvulla]] autiotupia alettiin rakentaa matkailukäyttöön. Autiotupia ja –kotia on rakennettu myös poronhoidon ja metsästyksen tarpeisiin. Tuvat voidaankin karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee pohjoisPohjois- ja itäItä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on häthätää kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota myös Luirojärven Hilttoniksi kutsutaan.
 
1900-luvun puolivälissä kirjoitettiin [[Lapin lääni]]n autiotupatoimikunnanautiotupatoimikunta toimestakirjoitti aikaisemmin kirjoittamattomat kulkijan käskyt ylös. Näissä säännöissä opastetaan tulisijan käytössä, puuhuollossa ja ennen kaikkea muiden matkaajien huomioimisessa. Etusija majoitukseen on aina väsyneemmällä ja myöhemmin tuvalle tulleella kulkijalla kuin siellä jo levänneellä matkaajalla.
 
== Kirjallisuutta ==
1 881

muokkausta