Ero sivun ”Fanny Churberg” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 11990110, jonka teki Aikakirja (keskustelu) |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 16:
}}
[[Kuva:maisema.jpeg|thumb|250px|Maisema.]]
{{
'''Fanny Maria Churberg''' [ku:rbärj] ([[12. joulukuuta]] [[1845]] Nikolainkaupunki (nyk. [[Vaasa]]) – [[10. toukokuuta]] [[1892]] [[Helsinki]]) oli suomalainen taidemaalari. Fanny Churberg kuuluu niihin suomalaisiin taiteilijoihin, joita aikalaiset eivät arvostaneet ja noiden poikkeuksellista lahjakkuutta he eivät nähneet mutta jotka myöhemmät sukupolvet ovat löytäneet. Churberg oli poikkeuksellinen suomalainen [[Romantiikka|romantikko]] ja aikansa suuria [[Maisemamaalaus|maisemamaalauksen]] mestareita, jonka [[Helene Schjerfbeck]] tunnusti esikuvakseen.<ref>Veikko Halmetoja: Aikalaiset olivat kuutamolla Helsingin Sanomat 18.7.2012 s. B1</ref>
Suomessa työskenteli 1800-luvun lopulla tiettävästi enemmän huomattavia naistaiteilijoita kuin missään muussa maassa. Kolme naistaiteilijaa lukeutuukin
== Elämä ==
Churberg oli Vaasassa lääkärinä toimineen Matias Christian Churbergin ja hänen vaimonsa Maria Ulrika Peranderin seitsenlapsisen perheen kolmas lapsi. Lapsista neljä kuoli jo nuorena, ja hän varttui kahden nuoremman veljensä [[Waldemar Churberg|Waldemarin]] ja Torstenin kanssa. Teini-iässä hänet lähetettiin vuosiksi 1857–1859 käymään koulua
Helsingissä Fanny Churberg aloitti maalausopinnot ottamalla yksityistunteja. Opettajina olivat [[Selma Chaefferin]] ja [[Alexandra Frosterus-Såltin]] (
Churberg sai runsaasti vaikutteita saksalaisesta [[romantiikka|myöhäisromantiikasta]], ja hänen tuotantonsa edustaa valtaosin [[Düsseldorfin koulukunta|Düsseldorfin koulukunnan]] esteettisiä näkemyksiä. Hänelle kehittyi kuitenkin vahvasti omintakeinen ilmaisutapa, jossa värien ja siveltimen käyttö oli usein epätavallisen voimakasta vallitseviin taidesuuntauksiin nähden. Epäsovinnaiset elementit herättivät sen ajan taideyleisössä ristiriitaisia reaktioita.<ref>[http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3341/ Biografiakeskus: ''Fanny Churberg'']</ref> Churbergin ihanteet olivat 1860-luvun mukaiset: isänmaallisuus, suomen kielen kehittäminen, kansallinen kulttuuri, naisasia ja uskonnollisuus. Nämä arvot olivat hänelle tärkeitä, vaikkakin hän oli aikalaistensa mielestä epäsovinnainen. Topeliaaniseen henkeen kasvatettu ja totutettu yleisö ei ymmärtänyt hänen rohkeaa temperamenttiaan. Tuolloin naisihanteena oli kainous ja sulo, ei raju ilmaisuvoima eivätkä vahvat siveltimenvedot. Churbergin aiheet eivät olleet totutun runollisia, vaan hän kuvasi myöhäissyksyä, nuoskasäätä, paljaita kallioita ja rämeitä. Churberg karttoi sentimentaalisuutta. Vuonna 1879 Fanny Churberg sai [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistyksen]] ensimmäisen palkinnon (ns. [[dukaattipalkinto|dukaattipalkinnon]]), mutta vuonna 1880 Churberg lopetti maalaamisen kokonaan ja omistautui Suomen Käsityön Ystävät -yhdistyksen toiminnalle kokonaisvaltaisesti kuuluen yhdistyksen johtokuntaan 1880–1883. Hän kirjoitti vuosina 1887–1889 ''Finland''-päivälehteen nimimerkillä -y. Ura taidemaalarina jäi vain noin kymmeneksi vuodeksi,<ref>Taiteilijattaria, s. 14–23, Ateneumin taidemuseo, Näyttelyluettelo 68/1981.</ref> ja hänet muistettiin pitkään ainoastaan taideteollisuusalan vaikuttajana<ref>Konttinen, s. 14 </ref>.
[[1800]]-luvulla suomalaisten kiinnostus valmistaa käsityönä [[ryijy]]jä väheni, sillä [[teollistuminen|teollistumisen]] myötä markkinoille olivat tulleet halvat tehdastuotteet. Jotta arvokas käsityöperinne ei kokonaan katoaisi,
Churbergin taiteilijaura päättyi äkillisesti vuonna 1880. Yhtenä syynä tähän saattoi olla hänen veljensä Torstenin sairastuminen [[tuberkuloosi]]in, joka johti tämän kuolemaan pari vuotta myöhemmin. Kun toinen veljistä oli puolestaan avioitunut vuonna 1877, Fanny jäi näiden käänteiden jälkeen yksinäiseksi. Hän koki myös noina aikoina itsensä fyysisesti sairaaksi, mitä on selitetty eri tavoin. Vahvana syynä uran keskeytymiseen juuri vaiheessa, jolloin hänen tuotantonsa oli noussut monessa mielessä huippuunsa, on nähty hänen töihinsä Suomessa kohdistunut karkea ja tyly kritiikki, sekä myös ajatus siitä, että hän ajautui taidekäsityksessään ääripisteeseen, ja hänen olisi ollut etsittävä uusi suunta<ref>Konttinen, s. 148 </ref>. Vaikka Churberg pysyi edelleen mukana taiteilijapiireissä, hän ei tiettävästi maalannut enää vuoden 1880 jälkeen edes omaksi ilokseen. Lyhyehköksi jääneen taiteilijauransa aikana hän ehti silti tehdä yli 300 maalausta. Churbergin tuotannon taiteellista arvoa alettiin ymmärtää laajemmin vasta vuonna 1919 Helsingissä Stenmanin taidegalleriassa pidetyn retrospektiivisen muistonäyttelyn yhteydessä. Varsinainen alkupiste arvonnousulle oli [[Signe Tandefelt]]in artikkeli Arena-lehdessä vuonna 1920, jossa hän nosti Churbergin esiin: siitä katsotaan hänen arvonsa alkaneen kasvaa<ref>Konttinen, s. 14 </ref>.
Rivi 56:
{{Tynkä/Taiteilija}}
▲{{DEFAULTSORT:Churberg, Fanny}}
[[Luokka:Suomalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Suomalaiset taidekriitikot]]
|