Ero sivun ”Hevoskastanja” versioiden välillä

'''Hevoskastanja''' eli '''balkaninhevoskastanja''' (''Aesculus hippocastanum'') on suuri puu, jota kasvaa luonnonvaraisena [[Balkan]]in vuoristoissa, [[Kreikka|Kreikassa]], [[Albania]]ssa, [[Makedonia]]ssa, [[Serbia]]ssa ja [[Bulgaria]]ssa. Hevoskastanjaa käytetään koristepuuna laajasti lauhkealla vyöhykkeellä, myösja sitä voidaan käyttää istutettuna koristepuuna hyvämaaperäisilllä, aurinkoisilla ja avarilla paikoilla Suomen etelärannikolla. Hevoskastanjaa käytetään puistopuuna, mutta harvoin katupuuna, koska sen kuori vioittuu herkästi. Hevoskastanjan etuna on kirvattomuus esimerkiksi verrattuna [[puistolehmus|puistolehmukseen]], mutta hevoskastanjan siitepöly saattaa haitata allergikkoja. Suomessa hevoskastanjalla ei ole tuholaisia. Hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Rönnblom, Eva | Nimeke=Kasvitarha ikkunalla | Suomentaja=Vainio, Hannele | Julkaisija=Kustannus-Mäkelä Oy | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-882-360-X}}</ref>

Suomessa hevoskastanja menestyy parhaiten [[Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet Suomessa|menestymisvyöhykkeillä]] I ja II, mahdollisesti myös III. Siemeniä voi kerätä Etelä-Suomessa puistoissa syksyllä. Kylvä syksyllä, hevoskastanja tarvitsee [[kylmäkäsittely|kylmän kauden]] itääkseen. Ennen kylvöä siemenen pitää pysyä kosteana, joten sitä voi säilyttää vaikka kosteisiin talouspapereihin käärittynä viileässä paikassa, esimerkiksi ulkona. Hevoskastanja viihtyy parhaiten avaralla ja aurinkoisella paikalla, ja kasvaa lopulta tuuhealatvaiseksi puuksi. Voidaan myös kasvattaa ruukussa, jolloin sekaan on hyvä sekoittaa väliainetta kuten hiekkaa tai [[kevytsora]]a. Hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Rönnblom, Eva | Nimeke=Kasvitarha ikkunalla | Suomentaja=Vainio, Hannele | Julkaisija=Kustannus-Mäkelä Oy | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-882-360-X}}</ref>