Ero sivun ”Siirtokirjoitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ELOT 743:n ja SFS 5807:n välinen ristiriita lienee syytä nostaa esiin; Jeltsinin nimen latinaistusesimerkit sopivat ehkä paremmin havainnollistamaan translitterointikäytäntöjen vaihtelevuutta kuin kyrillisten kirjainten latinaistusta |
p w., ulkoasun hiomista |
||
Rivi 8:
Termistö ei kuitenkaan ole täysin vakiintunutta, sillä usein transkriptiotakin kutsutaan translitteroinniksi. Toisaalta transkriptiota voidaan joskus pitää yläkäsitteenä ja translitterointia sen erikoistapauksena.<ref name="Korpela-siirtokirjoitus" /> Kahden äännekirjoitusjärjestelmän välistä siirtokirjoitusta voi olla perusteltua kutsua transkriptioksi etenkin, jos se pyrkii heijastamaan äänneasua pikemmin kuin kirjoitusasua.<ref name="Korpela-kreikka" />
{| border="0" cellpadding="4" style="border: 1px solid #999; float: right; margin: 0
Translitterointi pyrkii siis ensisijaisesti heijastamaan alkuperäistä kirjoitusasua, kun taas transkriptio heijastaa äänneasua. Ihanteellisessa translitteroinnissa kutakin alkukielen merkkiä [[Bijektio|vastaa aina tietty kohdekielen merkki ja päinvastoin]], niin että kirjoitus voidaan palauttaa täsmälleen alkuperäiseen muotoon yksinkertaisesti toistamalla translitterointi käänteisenä. Oikean äänneasun hahmottamiseksi pitäisi kuitenkin tällöin periaatteessa ymmärtää myös, miten alkukielen [[oikeinkirjoitus]] kytkeytyy ääntämykseen. Koska kohdekielisen kirjoituksen suhde ääntämykseen voi olla aivan erilainen kuin alkukielisen kirjoituksen, translitteroinnissa päädytään usein tekemään monimutkaisia ja epätarkkoja sopimuksia kirjainten korvaamisesta. Tällöin yksittäistä kirjainta voi vastata usean kirjaimen yhdistelmä, tai yhdellä merkintätavalla voi olla useita mahdollisia vastineita toisessa kirjoitusjärjestelmässä. Käytännössä siirtokirjoitus onkin usein jonkinlainen translitteroinnin ja transkription välimuoto, joka ei ole yksiselitteisesti palautettavissa alkuperäiseen kirjoitusasuun ja joka toisaalta antaa vain ylimalkaisen kuvan alkukielisestä ääntämyksestä.▼
▲Seuraavassa esimerkkitaulukossa on erilaisiin translitterointikaavoihin perustuvia [[Venäjä]]n entisen presidentin [[Boris Jeltsin]]in nimen kirjoitusasuja sekä täsmällisen ääntämyksen osoittava [[tarkekirjoitus]] eli [[fonetiikka|foneettinen]] transkriptio:
▲{| border="0" cellpadding="4" style="border: 1px solid #999; margin: 0.5em auto"
|-
|style="padding-right: 1em"| [[Venäjän kieli|Venäläinen]] nimi kyrillisin kirjaimin
| Борис || Николаевич || Ельцин
|-
| Kansainvälinen translitterointi
| Boris || Nikolaevič || Elʹcin
|-
| Boris || Nikolajevitš || Jeltsin
|-
| [[Ruotsin kieli|Ruotsalainen]]
| Boris || Nikolajevitj || Jeltsin
|-
| [[Englannin kieli|Englantilainen]]
| Boris || Nikolayevich || Yeltsin
|-
| [[Ranskan kieli|Ranskalainen]]
| Boris || Nikolaïevitch || Ieltsine
|-
| [[Saksan kieli|Saksalainen]]
| Boris || Nikolajewitsch || Jelzin
|-
Rivi 39 ⟶ 36:
|-
|}
▲Translitterointi pyrkii siis ensisijaisesti heijastamaan
== Lähikäsitteitä ==
Rivi 69 ⟶ 68:
* [[Venäjän translitterointi|venäjä]].
====
{{Katso myös|[[Kreikkalainen kirjaimisto]]}}
[[Kreikan kieli|Kreikan kielen]] siirtokirjoituksessa noudatetaan suomenkielisissä teksteissä pääsääntöisesti standardia [[SFS 5807]] (joka pohjautuu saksalaiseen standardiin DIN 31 634 ja osin eroaa kansainvälisestä standardista [[ISO 843]]). Se sisältää nykykreikan transkribointisääntöjen lisäksi translitterointisäännöt etenkin [[muinaiskreikka]]a varten.<ref name="Korpela-kreikka" />
Rivi 75 ⟶ 76:
Kansainväliseen yhtenäistämiseen vedoten [[Kotimaisten kielten keskus]] on suositellut latinaistamaan kreikkalaiset ''paikannimet'' kreikkalaisen standardin [[ELOT 743]] mukaisesti. Tätä suositusta noudatettaessa paikannimien latinaistus osin poikkeaa suomen äänne- ja oikeinkirjoitusjärjestelmään mukautetusta transkriboinnista.<ref name="Granqvist"/><ref name="ELOT 743"/>
====
[[Arabian kieli|Arabian kielen]] translitteraation suomalainen standardi on [[SFS 5755]]. Sitä ei kuitenkaan usein noudateta, koska nimet haetaan ulkomaalaisista tiedotusvälineistä. Niinpä esiintyy runsaasti vaihtelua ja horjuvuutta, eikä sanojen ääntöasu käy yksikäsitteisesti ilmi, esimerkiksi ''džihād'' ~ ''jihad''.
Rivi 93 ⟶ 94:
==== Japanin kieli ====
[[Japanin kieli|Japaniksi]] latinalaista aakkostoa kutsutaan nimellä "[[rōmaji]]". Yleisiä japanin latinaistamiseen käytettyjä järjestelmiä ovat [[Hepburn-latinaistus]] sekä [[Kunrei-shiki]] (
Vuonna 1957 Suomen kielen lautakunta antoi suosituksen, jonka mukaan japanilaiset nimet tulisi kirjoittaa suomenkielisissä tekstiyhteyksissä suomeen mukautetulla Hepburn-järjestelmällä. Tässä suomalaisessa Hepburnissa pitkiä vokaaleja ei ole ollut tapana merkitä. Konsonanttien merkitsemisessä tehdään englantilaiseen Hepburniin verrattuna seuraavat muutokset:
:{|
|style="text-align: center"| ''ch'' ||style="padding-right: 0.5em"| → || ''tš''
|-
|style="text-align: center"| ''j'' ||style="padding-right: 0.5em"| → || ''dž''
|-
|style="text-align: center"| ''sh'' ||style="padding-right: 0.5em"| → || ''š''
|-
|style="text-align: center"| ''w'' ||style="padding-right: 0.5em"| → || ''v''
|-
|style="text-align: center"| ''y'' ||style="padding-right: 0.5em"| → || ''j'' tai ''i'' (asemasta riippuen).
|}
Tämän latinaistuksen mukaisina ovat suomen kieleen sovinnaisiksi vakiintuneet ainakin paljon käytetyt paikannimet [[Jokohama]] (''Yokohama''), [[Kioto]] (''Kyōto'') ja [[Tokio]] (''Tōkyō''). Kiinan virallistettua [[pinyin]]-latinaistuksensa vuonna 1979 alkoi suomalainen kielenhuolto kallistua sille kannalle, että japaniakin voitaisiin meillä latinaistaa vakiintuneen kansainvälisen järjestelmän eli käytännössä lähinnä Hepburnin mukaan. Vielä vuonna 2002 suomalaista Hepburn-latinaistusta pidettiin virallisesti ensisijaisena ratkaisuna.<ref name="Itkonen" /> Käytännössä esimerkiksi Helsingin Sanomat on 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jo laajalti käyttänyt englantilaista Hepburn-latinaistusta ilman vokaalien pituusmerkkejä, nähtävästi suoraan englanninkielisten uutissähkeiden mukaan.{{Lähde|29. elokuuta 2008}}
| |||