Ero sivun ”Kannus (kaupunki)” versioiden välillä

Kannuksen seudulla on tehty [[Kivikausi|kivikautisia]] löytöjä. Vanhimmat kivikautiset löydöt sijoittuvat [[Suomusjärven kulttuuri]]n aikoihin. Alueelta onkin tehty n. 20 kivikautista löytöä. [[Kampakeraaminen kulttuuri|Kampakeraamisen kulttuurin]] aikainen asuinpaikka on löydetty Ylikannuksen kylän Polvikoskelta. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla näyttää Lestijoen laakso menettäneen asutuksensa, koska kivikauden päättymisvaiheen löytöjä sieltä tunnetaan kovin niukasti. Syynä alueen autioitumiseen on saattanut olla seudun muuttuminen, rannan siirtymisen takia epäsuotuisaksi meripyynnin harjoittamiselle. Varmoja [[Pronssikausi|pronssikautisia]] löytöjä ei tunneta Lestijoen alueelta. Näyttäisi siltä, että alue on menettänyt vakituisen asumuksen [[Rautakausi|rautakauden]] jälkeen ja muuttunut eräalueeksi, missä [[saamelaiset]] ja heidän verottajansa vain liikkuivat. Vähitellen erämaille asettui [[Satakunta|satakuntalaisia]] ja [[Kainulaiset|kainulaisia]] eli [[Pirkkalaiset|pirkkalaisia]] erämiehiä, joiden nautintomaihin Keski-Pohjanmaan maat kuuluivat. <ref name=" SuurLohtaja1">{{kirjaviite | Tekijä=Ville Luho, Armas Luukko |Nimeke=Suur-Lohtajan Historia 1|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Keski-Pohjanmaan Kirjapaino|Vuosi=1957]|Tunniste= }}</ref>

1600-luvulla [[Rauta|raudanvalmistusta]] nousi tärkeäksi sivutuloksi kannuslaisille talonpojille. Valtiovaltakin kiinnitti Lestijokilaakson rautamultaan huomiota ja antoi vuonna [[1642]] privilegiot [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|rautaruukin]] perustamiseksi alueelle. Lestijokilaakson raudanvalmistaminen ei kuitenkaan saanut noista privilegioista alkuunsa. Sen sijaan näyttää siltä, että erityisesti Kokkolan perustamien vaikutti seudun raudanvalmistuksen virkistymiseen. Talonpojat valmistivat [ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taonta töitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. <ref name=" SuurLohtaja1" /> [[Terva]]ntuotanto on myös ollut hyvin tärkeä seudun talonpojille. Jo talvikäräjillä [[1651]] Ylikannukselainen Matti Ollinpoika valitti, että hänen pari naapuriaan oli anastanut häneltä 20 kuormaa juurakko tervaksia, jotka hän oli kuivannut maasta ja koonnut kasaan. Tämä esimerkki osoittaa sen, että yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla kohota useisiin kymmeniin tynnyreihin. <ref name=" SuurLohtaja1" />

Kannuksen ensimmäinen kirkko lienee valmistunut [[1674]], oli käytössä lähes yhdeksän vuosikymmentä. Pari sukupolvea myöhemmin olevasta riitajutusta käy selville, että kirkon [[kellotapuli]]n ja kirkkotarhan rakennusmestarina oli ollut oman kylän Lauri Erkinpoika Sämpilä. Hän ei ollut saanut työstään muuta palkkaa, kuin kolme ilmaista hautapaikkaa itselleen ja perillisilleen. Itse kirkosta ei liene säilynyt muita tietoja kuin, että siinä oli 46 ikkunaa, joista 34 myytiin huutokaupassa seurakuntalaisille. <ref name=" SuurLohtaja1" /> Keväällä [[1761]] kyläläiset päättivät rakentaa uuden kirkon ja vanhan kirkon tarpeisto varattiin uuden kirkon tarpeisiin. Syy miksi kannuslaiset halusivat kylälleen uuden kirkon, oli se että vanha kirkko oli käynyt ahtaaksi kyläläisille. Uuden kirkon rakentaminen alullepano laitettiin [[11. tammikuuta]] [[1790]] ja rakennusmestariksi päätettiin valita [[Matti Honka]]. Honka rakensi kirkkoa 64 päivää, ensin keväällä [[1761]] 29 päivää ja sitten syksyllä 35 päivää. Palkakseen Honka sai 5 kuparitalaria päivältä eli yhteensä 320 talaria. <ref name=" SuurLohtaja1" />

Kun Kannuksen vanhat autiotilat alkoivat samaan aikaan olla viimeisiä myöten asutut, pääsi halkominen pitkästä aikaa uudelleen jatkumaan. Suur-Lohtajalla uusi asutuskausi alkoi selvästi jo [[1750-luku|1750-luvulla]] sen jälkeen kun enin osa isonvihan jäljiltä olevia autiotiloja oli saatu asutetuksi. Ilmeisesti maaherra [[Gustaf Abraham Piper]]in myötämielinen suhtautuminen teki vuonna [[1752]] määräyksestä huolimatta mahdolliseksi uusien tulijoiden perustamisen. Kylän taloluku oli [[1725]]–[[1810]] aikana kasvanut halkomisen tietä lähes kaksinkertaistunut, joka vuosikymmenen aikana 1750-luvulta lähtien. Ja suuri manttaalilukuisia taloja verokirjoissa ei enää montaa ollut, kuten aikaisemmin oli ollut tapana. Monessa talossa halkomista oli suoritettu jo kahteen kertaan. Tällä tavalla monet talot oli halottu uuden vuosisadan kynnyksellä kolmeksi, neljäksi ja jopa viideksi tytär- ja sisartaloiksi. <ref name=" SuurLohtaja1" />

[[1800-luku|1800-luvun alussa]] koko Kannuksen kylän väkiluku kasvoi voimakkaasti. [[1810]] kylässä oli 1766 ja [[1840]] jopa 2825. Tämän jälkeen asukasluvun kasvu rauhoittui ja [[1890]] kunnassa oli 3796 asukasta. Kannuksessa tehtiin [[1870-luku|1870-luvulla]] rajajärjestelyitä, kun Mutkalamminkylästä siirrettiin [[Himanka|Himangan Himankakylään]] Ainalin ja Ojan talot. Aikaisemmin [[1860-luku|1860-luvulla]] oli siirrtetty Kannuskylä ja Hillilä kylä Himankaan. <ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan Historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Keski-Pohjanmaan Kirjapaino|Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref> Kannuksen toinen kirkko ehti olla tehtävässään hieman yli viisi vuosikymmentä, kun salama iski siihen ja poltti sen poroksi [[31. heinäkuuta]] [[1813]], koska kirkko paloi päiväsaikaan, melkein kaikki sen omaisuus ehdittiin pelastaa. Tulipalon jälkeen kirkkomaata vartioi neljä miestä. Heti palon jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Toholampilaiset olivat lähettäneet tiedon kannuslaisille, jossa he lupasivat, että varakkaimmat talolliset antavat rakennushirsiä ja muita rakennustarpeita uutta kirkkoa varten. Kirkon rakennusmestarina oli [[Heikki Kuorikoski]] [[Kaustinen|Kaustiselta]], jonka käsialaa lienevät myös kirkon piirustukset. C. Bassin piirustukset eivät täydellisesti vastaa kirkon nykyistä muotoa. Malliltaan [[Kannuksen kirkko|Kannuksen uusi kirkko]] on [[ristikirkko]]. Kirkko valmistui [[26. syyskuuta]] [[1817]]. Kirkko kuitenkin jouduttiin jo [[1824]] ja [[1850]] korjaamaan. Perusteellisemmin kirkkoa korjattiin [[1855]] Heikki Kuorikosken pojanpojan johdolla. Tästä korjauksesta ei ole säilynyt tarkempaa tietoa. [[File:Kannuksen palo 1934.jpg|thumb|Tulipalo Kannuksessa 11. toukokuuta 1934]]Kirkkoa korjattiin jälleen [[1888]]. Tähän korjaukseen velvoitettiin saapumaan kaikki kylän 16-70-vuotiaat miehet. Laiminlyöjät saivat maksaa päivätyönsä puolellatoista markalla. Tällöin kirkkoon asennettiin mm. ukkosenjohdatin. Vuonna [[1904]] kirkko peruskorjattiin jälleen. <ref name=" SuurLohtaja2" />

Ylikannuksen kylä itsenästyi Suur-Lohtjasta [[1859]]. Tällöin myös kunnan nimeksi muodostui Kannus. [[Pohjanmaan rata|Pohjanmaan radan]] valmistuttua [[1886]] vilkastutti rata Kannuksenkin elämää. Kylään perustettiin useita kauppoja ja [[Kannuksen asema|juna-aseman]] läheisyyteen perustettu Eklövin saha toi vaurautta kunnalle, tuolloin kuntaa myös perustettiin mm. maakauppa, saha, tiilitehdas, maidonkuorinta-asema ja höyrymeijeri. 1800-luvun lopulla alkanut [[siirtolaisuus]] vei myös kannuslaisia [[AmerikkaYhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]an. [[1872]]-[[1917]] välisenä aikana AmerikkaanYhdysvaltoihin muutti 2555 asukasta. Tunnetuin kannuslainen, joka muutti AmerikkaanYhdysvaltoihin oli [[Oskari Tokoi]]. <ref name=" SuurLohtaja2" /> Vuonna [[1919]] Kannukseen rakennettiin [[Korpelankosken voimalaitos]]. Vuonna [[1934]] raivonnut suurpalo tuhuosi pahoin Kannuksen kirkonkylää.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Raija Karlsson, Kari-Pekka Karlsson|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 73|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Kustannusoasekeyhtiön Otavan painolaitokset|Vuosi=[[1986]]|Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Kannuksen asukasluku kasvoi hitaasti [[1900-luku|1900-luvun alkupuoliskolla]]. Vuonna [[1923]] asukkaita oli 5556, mutta vuonna [[1952]] jo yli 6200. Tämän jälkeen kaupungin asukasluku alkoi pienentyä tasaisesti poismuuton vuoksi. [[1970-luku|1970-luvun alussa]] asukkaita oli enää vajaat 5000. Tällöin väestön väheneminen kuitenkin pysähtyi ja asukasluku alkoi jälleen kasvaa. Vuonna [[1985]] Kannuksesa asui 5867 henkeä. Kannus sai kaupunginoikeudet vuoden [[1986]] alussa.<ref name="Finlandia7" /> Viime aikoina asukasluku on pysytellyt aika samoissa lukemissa, eli se ei ole juuri kasvanut, mutta ei myöskään vähentynyt.