Ero sivun ”Felix Mendelssohn Bartholdy” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 192.130.149.92 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 80.220.167.116 tekemään versioon. |
|||
Rivi 7:
Mendelssohn syntyi 3. helmikuuta [[Hampuri]]ssa varakkaaseen [[juutalainen|juutalaisperheeseen]]. Hänen isänsä Abraham Mendelssohn oli pankkiiri ja isoisänsä puolestaan kuuluisa filosofi [[Moses Mendelssohn]] ([[1729]]–[[1786]]). Hänen siskonsa [[Fanny Mendelssohn|Fanny]] ([[1805]]–[[1847]]), jolla oli veljeensä hyvin läheinen suhde, oli myös lahjakas säveltäjä ja pianisti. Mendelssohnit muuttivat [[Berliini]]in vuonna [[1812]] ja kääntyivät [[luterilaisuus|luterilaisuuteen]], minkä johdosta he ottivat lisänimen ''Bartholdy''.
Kuusivuotiaana Felix alkoi saada pianotunteja äidiltään, ja seitsemänvuotiaana hän sai ohjausta Marie Bigot'lta [[Pariisi]]ssa. Vuodesta [[1817]] alkaen hän opiskeli sävellystä Carl Friedrich Zelterin ([[1758]]–[[1832]]) johdolla. Yhdeksänvuotiaana hän esiintyi todennäköisesti ensimmäisen kerran julkisesti osallistumalla kamarimusiikkikonserttiin. 12-vuotiaasta lähtien hän alkoi säveltää hyvin varhaiskypsiä teoksia, ja vuotta myöhemmin hän julkaisi ensimmäisen teoksensa, varhaisen pianokvarteton. Nuori lahjakkuus sai perheeltään kaiken tarvitsemansa henkisen kannustuksen ja rahallisen tuen, ja hänen teoksiaan esitettiin usein kotona salongissa, jonne oli kutsuttu pieni yksityinen orkesteri. Musiikkiesityksistä tuli pian kuuluisia Berliinissä.
[[Kuva:Mendelssohn Bartholdy 1821.jpg|thumb|Mendelssohn vuonna [[1821]]]]
Rivi 26 ⟶ 25:
Vuonna [[1840]] Mendelssohn ehdotti konservatorion perustamista Leipzigiin. Neuvottelut suunnitelmasta keskeytti Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm IV:n kutsu (käytännössä kuninkaallinen käsky) Mendelssohnille tulla kapellimestariksi Berliiniin hänen palvelukseensa. Siellä Mendelssohn sai jälleen nuivan vastaanoton sekä yleisöltä että muusikoilta, ja niinpä hänen eronpyyntönsä hyväksyttiin jo parin vuoden kuluttua. Hän palasi Leipzigiin, jossa suunniteltu [[Leipzigin konservatorio|konservatorio]] perustettiin vuonna [[1843]].
===Myöhäinen kausi===
Rivi 32 ⟶ 30:
Viimeisinä elinvuosinaan Mendelssohn kärsi jatkuvan matkailun ja ylitöiden aiheuttamasta liikarasituksesta. Kun Fanny kuoli veljensä oratorion harjoituksissa toukokuussa [[1847]], Mendelssohn masentui syvästi. Hän kärsi värinä- ja päänsärkykohtauksista, ja kuoli [[sydänkohtaus|sydänkohtaukseen]] marraskuussa 1847 Leipzigissä vain 38-vuotiaana. Häntä suremaan jäi erityisesti Robert Schumann, joka oli nähnyt hänessä mahdollisen Beethovenin seuraajan.
==Musiikki==
Mendelssohn oli säveltäjänä puhdas romantikko. Hän ei kuitenkaan hakenut innoitteita tyylisuunnan pimeistä ja dramaattisista puolista, vaan löysi siitä sävellyksiinsä sadunomaisen ilmaisutavan. Mendelssohn tutki tarkoin suurten wieniläisklassikoiden töitä ja sai heiltä runsaasti vaikutteita. Siksi hänen musiikkinsa on klassisen sopusuhtaista ja monella tapaa klassismin periaatteiden mukaan sävellettyä – hänellä oli tapana säveltää teokset ensin pianolle ja vasta sitten suuremmille kokoonpanoille, mikä ilmensi säveltäjän mieltymystä pitää rakennetta soitannan värikkyyttä tärkeämpänä tekijänä. Hän suosi myös perinteisiä klassisia sävellysmuotoja, kuten [[sinfonia]]a, [[konsertto]]a ja kamarimusiikkia. Tästä huolimatta Mendelssohnin musiikki henkii aitoa romantiikkaa.
==Sävellyksiä==
Rivi 56 ⟶ 52:
*Alkusoitto Hugon ''Ruy Blasiin'' op. 95
*Sinfonia jousiorkesterille nro 2 D-duuri ilman opusnumeroa
*Sinfonia jousiorkesterille nro 12 g-molli ilman opusnumeroa
*''Hör mein Bitten'' kuorolle a cappella ilman opusnumeroa
| |||