Ero sivun ”Elämän alkuperä” versioiden välillä

Viime aikona on yhä useammin nostettu esiin ajatus, että alkuelämä syntyi meren pohjassa sijaitsevien [[mineraali]]pitoisten kuumien lähteiden, [[musta savuttaja|mustien savuttajien]], läheisyydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nature.com/nrmicro/journal/v6/n11/abs/nrmicro1991.html | Nimeke=Hydrothermal vents and the origin of life | Tekijä=Martin, William ym. | Julkaisu=Nature Reviews Microbiology | Ajankohta=November 2008 | Viitattu=21.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>. Tällainen kuuma lähde tuottaa sekä [[energia]]a ja [[raaka-aine]]ita elämän perusrakenneosasille. Lisäksi eräät kaikkien elävien solujen yhteiset [[molekyylibiologia|molekyylibiologiset]] piirteet viittaavat kuumiin olosuhteisiin varhaisen elämän aikana.<ref>http://www.springerlink.com/content/m351616x8t547021/</ref>. Mustien savuttajien ympäristössä elää nykyäänkin suuret määrät eliöitä, jotka ovat täysin riippumattomia muusta maailmasta ja esimerkiksi [[Aurinko|Auringon]] toiminnasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.cshe.unimelb.edu.au/downloads/SLiMEs_and_black_smokers-Microbes.pdf | Nimeke= | Tekijä= | Tiedostomuoto=PDF | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=1.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://pangea.stanford.edu/projects/marve/bio_gallery/index.html | Nimeke=Hydrothermal Vents – Animal Gallery | Ajankohta=2001 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=21.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>

Alkuaan [[Espanja]]n [[Katalonia]]sta kotoisin oleva [[Joan Oró]] toteutti 1959–1962 koesarjan, jossa hän onnistui tuottamaan [[adeniini]]a ja aminohappoja [[vetysyanidi]]sta, ammoniakista ja vedestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.im.microbios.org/0801/Oro%20complete%20bibliography%208(1).pdf | Nimeke= | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= }}</ref> Nykyään yleinen näkemys, että [[komeetta|komeetat]] olisivat tuoneet elämän syntyyn tarvittavia yhdisteitä avaruudesta, on alkujaan Orón kehittämä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nature.com/nature/journal/v190/n4774/pdf/190389a0.pdf | Nimeke= | Tekijä= | Tiedostomuoto=PDF | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= }}</ref>

Vuonna 2004 Los Alamos National Laboratoryssä työskentelevä [[Steen Rasmussen]] ryhmineen julkaisi [[Chenin–Rasmussenin esisolu]]n.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://people.reed.edu/~mab/publications/papers/rasmussen%20Sci%2013Feb04.pdf | Nimeke=Transitions from Nonliving to Living Matter | Tekijä=Rasmussen, Steen ym. | Tiedostomuoto=PDF | Julkaisu=Science Vol 303 |

Ajankohta=13 February 2004 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }}</ref>. Se on yksinkertainen lipidipussi, joka sisältää hieman DNA:ta muistuttavaa [[PNA]]:ta, joka kykenee toimimaan samanaikaisesti sekä geneettisen informaation varastona, että ohjaamaan kopioitumistaan. Mullistavaa oli, että tällä yksinkertaisella esisolulla on toimiva aineenvaihdunta: se käyttää valoenergiaa ja tuottaa sen turvin lisää lipidejä sekä PNA:ta. Chenin–Rasmussenin esisolu ei kuitenkaan osaa jakautua, joten se ei kykene lisääntymään eikä ole siinä suhteessa elävä. Se on kuitenkin toimiva yhdistelmä perimää ja aineenvaihduntaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sciencemag.org/cgi/content/summary/303/5660/963 | Nimeke= | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= }}</ref>

Joulukuussa 2010 NASA julkisti tiedon, jonka mukaan jotkut bakteerit pystyvät käyttämään fosforin sijasta samaan [[Jaksollinen järjestelmä|jaksollisen järjestelmän]] ryhmään kuuluvaa, mutta raskaampaa, monille eliöille myrkyllistä [[arseeni|arseenia]],<ref>[http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/nasa-sai-bakteerin-syomaan-arsenikkia-uusi-loydos-jaavuoren-huippu Nasa sai bakteerin syömään arsenikkia - uusi löydös ”jäävuoren huippu” ]3.12.2010 klo 10:22</ref>, joka säilyttää reaktiokykynsä melko kylmässä.<ref>T+A 1/2011</ref>. Löydöstä pidetään merkittävänä, koska fosforiyhdisteisiin liittyvät pulmat aiheuttavat elämän abioottisen synnyn tutkijoille paljon päänvaivaa.

Jason Dworkin ja Daniel Glavin löysivät [[Tagish-meteoriitti|Tagish-järven meteoriitista]] on vasenkätisiä aminohappoja, jotka ovateivät ole eloperäisenperäisin aineeneloperäisestä ulkopuolellaaineesta. Vasenkätisyyttä seliittyyselittyy metoriitissa olleen vesiliuoksen lämpötilan vaihteluilla, joka on kiteyttänyt ja sulattanut aminohappoja, ja näin jättänyt kaikki aminohapot vasenkätisiksi. Tällöin elämän synnyn suuri ongelma, miten proteiinien raaka-aineena olleet aminohapot saattoivat olla samankätiisäsamankätisiä, on ratkennut<ref name="Tahdet_ja_avaruus_2012_6">Tähdet ja avaruus 6/2012, sivu 6</ref>.