Ero sivun ”Fjodor Glinka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
en ole Lito |
Kumottu muokkaus 12122284, jonka teki 212.226.65.221 (keskustelu) - rv, Lito |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Глинка ФН.jpg|thumb|175px|Fjodor Glinka vuonna 1825.]]
'''Fjodor Nikolajevitš Glinka''' ({{k-ru|Фёдор Никола́евич Гли́нка}}
Fjodor Glinka oli kirjailija [[Sergei Glinka]]n veli. Hän valmistui ensimmäisestä kadettikorpuksesta vuonna 1802 ja osallistui vuoden 1812 [[isänmaallinen sota|isänmaalliseen sotaan]], jota hän kuvaa teoksessa ''Pisma russkogo ofitsera'' (”Venäläisen upseerin kirjeitä”, 1815–1816). Glinka kuului [[dekabristit|dekabristien]] salaseuroihin ja toimi [[Volnoje obštšestvo ljubitelei rossijskoi slovesnosti|Venäjän kirjallisuuden ystävien vapaan yhdistyksen]] puheenjohtajana vuosina 1818–1825.<ref name="BSE" /> Vuoden 1825 dekabristikapinan jälkeen Glinka pidätettiin ja karkotettiin [[Petroskoi]]hin, jossa hän työskenteli neuvonantajana [[Aunuksen kuvernementti|Aunuksen läänihallinnossa]]. Työnsä ohella hän harrasti seudun maantiedettä, historiaa ja [[kansatiede|kansatiedettä]]. Glinka toi venäjän yleiskieleen käsitteen [[Karjala]] (ven. ''Karelija'') sekä kirjoitti paikalliseen aineistoon perustuvat runoelmat ''Deva karelskih lesov'' (”Karjalan metsien neito”, 1828) ja ''Karelija'' (1829–1830).<ref name="Karelija" /> [[Anders Johan Sjögren|A. J. Sjögrenin]] aloitteesta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kiparsky, V. | Nimike = Suomi Venäjän kirjallisuudessa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Oy Suomen kirja | Vuosi = 1945 | Sivu = 52 | Tunniste = }}</ref> hän käänsi venäjäksi ensimmäiset karjalaiset kansanrunot<ref name="Karelija" />.
|