|
| laji = ''coelebs''
| kaksiosainen = Fringilla coelebs
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758<ref name="IUCN" />
| wikispecies = Fringilla coelebs
| commonscat = Fringilla coelebs
}}
'''Peippo''' (''Fringilla coelebs'') on [[peipot|peippojen]] heimoon kuuluva varpuslintu. Se on Suomen toiseksi runsain lintulaji.<ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/peippo | Nimeke = Suomen Lintuatlas | Viitattu = 16.9.2012}}</ref>
'''Peippo''' (''Fringilla coelebs'') on Suomen yleisimpiä [[lintu]]ja. Se tunnetaan kauniista viserryksestään, joka alkaa heti sen tultua pesimäseuduilleen keväällä, Etelä-Suomessa jo [[huhtikuu]]n alussa, ja se jatkuu hyvin pitkään, jopa [[heinäkuu]]n puoleenväliin. Pitkä laulanta-aika johtuu peipon tavasta tehdä kaksi poikuetta kesässä.
== Olemus ==
Peippo on 16-17 senttimetriä pitkä. Koiras on naarasta värikkäämpi. Sen vatsapuoli on punaruskea ja päälaki sekä niska siniharmaat. Naaras on väriltään harmaanruskea. Molemmilla sukupuolilla on kaksi valkoista siipilaikkua sekä vihreä yläperä. Peipolla on tukeva nokka, joka on koiraalla sininen ja naaraalla tumma.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 288 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN978-951-0-26894-0}}</ref>
Molemmilla sukupuolilla on [[siipi|siivissä]] selvät valkoiset kaksoisjuovat tummanharmaalla pohjalla. Koiraan alapuoli on punertava, naaraan ruskehtava. Koiraan päälaki on sinertävä ja naaraan päälaki on harmaa ja vartalonmuoto tanakka. Pyrstön reunasulat ovat valkeat ja yläperä vihertävä ([[järripeippo|järripeipolla]] valkea). Pituus on 15–18 cm, paino 20–23 g. Koiras on selvästi naarasta kookkaampi.
{{kuuntele rivillä|Fringilla coelebs short.ogg|Koiraan laulu}} on reipas, ja voimakas yksinkertainen säe, jota kuulee kaikkialla huhtikuun puolivälistä heinäkuun alkupuolelle. Lentoääni on pehmeä ”jyb” tai "juh", kutsu-varoitusääniä jaovat varoitusääni"hyit" kiihkeä,sekä [[talitiainen|talitiaismainen]] ”tvink-tvink…””tvink”.<ref Koirasname="laine" toisinaan/> ääntelee inttävästi ”hyit hyit hyit…”. Lentopoikaset kerjäävät ruokaa varpusmaisella tsirp-äänellä, jota myös naaras käyttää soidinmenojen aikana.
Vanhoilla peipoilla on [[sulkasato]] heinä–syyskuussa. Sen kesto on keskimäärin 60 päivää.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Lehikoinen | Nimeke = Varpuslintujen sulkasadon tutkimus | Osoite =http://users.utu.fi/esalehi/RESEARCH/Moult/varpuslintujen_sulkasato.htm | Julkaisu = Linnut 2000 | Viitattu = 17.2.2012 | Kieli = }}</ref> Nuoret peipot vaihtavat ruumiinhöyhenensä elo–syyskuun aikana.
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] peippo on ollut 10 vuotta 3 kuukautta 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen 14-vuotias lintu.
== Levinneisyys ==
Peippo on yleinen ja tunnettu lintu koko [[Eurooppa|Euroopassa]]. Se on levinnyt myös läntiseen [[Aasia]]an, [[Luoteis-Afrikka]]an ja [[Makaronesia]]an.<ref name="IUCN" /> [[Kanariansaaret|Kanariansaarilla]] se esiintyy yhdessä endeemisen paikallisen peippolajin, [[kanarianpeippo|kanarianpeipon]] kanssa. Peippo on levinnyt koko Suomeen aivan pohjoisinta [[Lappi]]a lukuun ottamatta. Se on yleisin Etelä-Suomessa yksija tavallisimmistaKeski-Suomessa laululinnuista, mutta Oulun seudulta lähtien seja harvinaistuu asteittainpohjoiseen pohjoisempaanpäin mentäessä. Peippo on Suomen7-9 toiseksimiljoonan runsainpesivän pesimälintuparin kannallaan [[pajulintu|pajulinnun]] jälkeen, meilläSuomen pesiitoiseksi noinrunsain 6pesimälintu.<ref miljoonaaname="atlas" peippoparia, eli saman verran kuin Suomessa on ihmisiä. Läntisen/> Euroopan peippokanta on lähes 100130-240 miljoonaa paria.<ref Britteinsaarillaname="IUCN" pesii 7,5 miljoonaa paria./>
Etelämpänä se ei ole [[muuttolintu]], mutta Suomen peipot muuttavat talveksi etelään. Vanhan lorun mukaan peipot palaavat kun on ”puoli kuuta kesään”. Todellisuudessa ensimmäiset peipot saapuvat jo maalis-huhtikuun vaihteessa.<ref>[http://www.sll.fi/luontojaymparisto/monimuotoisuus/lintujenmuutto/?searchterm=Linnut Lintujen muutto] SUomen luonnonsuojeluliitto</ref> Koiraat muuttavat lyhyemmän matkan ja saapuvat ennen naaraita, josta johtuu lajin tieteellisen nimen loppuosa, coelebs, joka tarkoittaa leskeä tai poikamiestä.<ref>[http://www.birdguides.com/species/species.asp?sp=161001 Chaffinch Fringilla coelebs] Birdguides</ref> Suomessa pesivät peipot talvehtivat [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] [[Ranska]]ssa ja [[Iberian niemimaa]]lla, uskaliaimmat jopa PohjoisEtelä-SaksassaSkandinaviassa. Syysmuutto tapahtuu syys–lokakuussa, päämuutto syyskuun lopussa, jolloin parhaana päivänä voidaan hyvällä muutonhavainnointipaikalla nähdä yli 100 000 muuttavaa peippoa päivässä. Suomessa talvehtii pieniPieni määrä peippoja lintulautojen,talvehtii kaatopaikkojenSuomessakin.<ref janame="laine" korjaamatta/> jääneiden viljapeltojen turvin.
== Elinympäristö ==
[[Image:FringillaCoelebsFemale.jpg|thumb|250px|Peipponaaras]]
Peippo pesii kaikenlaisissa metsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa. Erityisesti se suosii [[lehto]]ja ja reheviä sekametsiä.<ref name="laine" />
Peippo viihtyy kaikissa metsissämme, mutta suosii erityisesti [[lehto]]a ja tuoretta [[kangasmetsä]]ä. Peipon saattaa löytää vaikkapa kaupunkien puistoista, joissa ne viihtyvätkin hyvin. Saaristossa peippo asuu lähes kaikissa pienissäkin metsäpeitteisissä saarissa. Se viihtyy kaikkialla, missä on puita. Suurimmat tiheydet on laskettu parhaissa lehdoissa ja vanhoissa OMT-kuusikoissa, joissa pesii yli 100 paria neliökilometrillä eli reviirin koko on pienempi kuin 1 hehtaari.
Muuttoaikoina peipot ruokailevat pelloilla ja rikkaruohostoissa.
== Lisääntyminen ==
Peippo rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen 2-6 metrin korkeuteen ja naamioi sen [[sammal]]ella tai [[jäkälä]]llä. Tällainen pesä naamioituu hyvin koivun oksanhaaraanja rakennettunakoivunhilseellä. Pesä on pieni mutta erittäin taidokkaasti rakennettu. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun jälkeen. Munintakausi on pitkä ja jostakin syystä pesät tuhoutuvat helposti. Uusintapesiähöyhenillä ja 2. pesiä esiintyykarvoilla runsaastivuorattu. Naaras munii keskimäärintoukokuussa 54-6 vaaleapohjaista,sinertävää tai rusehtavaa tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo n.munia noin 12 vrk ja koiras käy ruokkimassa sitä haudonnan aikanavuorokautta. PoikasetEmot lähtevätruokkivat pesästäpoikasia useinpesään jo11-14 lentokyvyttöminä,vuorokautta ja melkotämän useinjälkeen voivielä löytääpari maassa ruokaa kerjäävän puolikasvuisen poikasenviikkoa. HyvinPeipot nepesivät lentävätuudelleen n. 3 viikon ikäisinä. Emot huolehtivat niistäusein vielä 2–3 viikkoaheinäkuussa.<ref Nuoriname="laine" lintu muistuttaa puvultaan naarasta./>
== Ravinto ==
| 