Ero sivun ”Tutkijaliitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 17:
Tutkijaliiton alkutaival sijoittuu 1970-luvun akateemiseen vasemmistolaiseen opiskelijaliikehdintään. Perustava kokous järjestettiin [[Sosialistinen opiskelijaliitto|Sosialistisen opiskelijaliiton]] aloitteesta 18. tammikuuta 1976. Järjestö teki alkuvuosina yhteistyötä [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] oppositioon kiinnittyneen "[[Taistolaisuus|taistolaisen]]" opiskelijaliikkeen kanssa. Lindin mukaan se "jatkoi puoluepoliittisen opiskelijalinjan konseptiota suhteellisen suoraan ja kritiikittömästi aina 1970-luvun lopulle asti."<ref>Lind 1998, s. 22-23,38.</ref> Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli [[Seppo Toiviainen]]. 1970-luvulla liiton toiminta olikin laajinta ja sen jäsenmäärä historiansa suurin. Tulloin liiton toiminnassa oli mukana myös luonnontieteilijöitä. Liitto julkaisi monitieteellisesti, mutta kuitenkin pääosin "marxilaisesti" suuntautunutta tutkimusta ja kävi keskusteluja marxilaisesta teoriasta.<ref>Esimerkiksi Kosonen, Sutela, Willner: Keskustelua marxilaisesta arvoteoriasta (Tutkijaliitto 1979).</ref>
 
1980-luvun alussa liitossa jo vähemmistöksi jääneet taistolaiset marssivat liitosta ulos. Pyrkien eroon alun vahvemastavahvemmasta poliittisesta suuntauksesta liitossa säilytettiin edelleen kriittisen yhteiskunta-analyysin ohjelma. Liitosta muodostuikin nyt monitieteellisen kriittisen tutkimuksen yhteen kokoava järjestö. Alun [[marxismi|marxilaisesta]] tieteen painotuksesta siirryttiin yleiseen kriittisen yhteiskunnan, tieteen ja teorian tutkimuksen tukemiseen. YhteiskunnallisenErityisdesti yhteiskunnallisen edistyksen teema korvautui yhteiskuntakritiikin painotuksella ja myös liiton julkaiseman lehden ''Tiede & edistys'' nimeä ehdotettiin muutettavan Tieteeksi ja kritiikiksi.
 
Monitieteellisyys pysyi yhä liiton ohjelmassa, mutta todellisuudessa liiton painopiste oli nyt selvästi yhteiskunnallisessa ja varsinkin [[sosiologia|sosiologisessa]] tutkimuksessa, sekä [[yhteiskuntateoria]]n klassikoiden julkaisussa. Liitosta muodostui yhä enemmän yhteiskuntatieteilijöiden ja tutkijoiden järjestö.
Rivi 25:
1990-luvun alussa liitossa painottui yhteiskuntateorian lisäksi myös aate-, sosiaali- ja mikrohistorian tutkimus.<ref>Esimerkiksi [[Tuomas Seppä]], [[Tapani Hietaniemi]], [[Heikki Mikkeli]], [[Juha Sihvola]] (toim.): Historian alku - Historian filosofia, aatehistoria, maailmanhistoria.</ref> Liiton puheenjohtajana toimi yhteiskuntapolitiikan professori [[Marja Järvelä]].
 
1990-luvun puoliväissä liitto otti jälleen uutta suuntaa. Painotus siirtyi yhä teoreettisempaan ja filosofisempaan suuntaan.

1990-luvun puolivälissä liitossa perustettiin uusi ''Paradeigma''-sarja, jonka aloitti yllättävästi konservatiivisen italialaisen antiikin filosofian ja [[Friedrich Nietzsche|Nietzsche]]-tutkijan ''Filosofian synty'' -teos. Paradeigmasta muodostui yhä vahvemmin eurooppalaisen ajattelun klassikkosarja. Liiton puheenjohtajana toimi erityisesti Italilaiseen yhteiskuntateoriaan ja filosofiaan perehtynyt [[Jussi Vähämäki]].
 
2000-luvulla yhteiskuntatieteellisen teorian ja tutkimuksen lisäksi liitossa on kustannettu myös erityisesti taiteen ja kirjallisuuden tutkimusta. Liiton puheenjohtajana on toiminut monitieteellisesti suuntautunut [[Markku Koivusalo]].
 
Liitto myös uudisti jälleen julkaisutoimintaansa. Paradeigma-sarjasta erotettiin vuonna 2005 tieteellisen tutkimuksen julkaisemiseen keskittyvä ''Episteme''-sarja.

Vuonna 2006 liitto perusti myös uuden ''Polemos''-sarjan kantaaottavan ajankohtaisen yhteiskuntakriittisen kirjallisuuden julkaisemiksi.
 
==Toimintaa==