Ero sivun ”George Armstrong Custer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p typo, typos fixed: show'ssa → show’ssa (2), niinkuin → niin kuin using AWB (8267)
Rivi 106:
Sotakentillä ja armeijan leireillä Custer muuttui. Hänen käytöstään pidettiin ylimielisenä ja hänessä oli annos [[narsisti]]a, joka keikaroi vaatteiden lisäksi sotavarusteillaan, joista esimerkkinä voidaan mainita kaksi norsunluukahvaista [[revolveri]]a.<ref name="Teilas 344"> Teilas s. 344.</ref> Little Big Hornin verilöylyn jälkipuintia sanomalehdistössä käytiin pitkään. Vaikka Custeria kohdeltiin silkkihansikkain sai hän osakseen myös kritiikkiä, joka syytti häntä hölmöstä ylpeydestä, ylempiarvoisten määräysten rikkomisesta, kuumapäisyydestä ja kärsimättömyydestä.<ref name="Luhrmann 62"> Luhrmann s. 62.</ref> Häntä kuvailtiin myös röyhkeäksi, oikukkaaksi ja äkkipikaiseksi. Custer vaati rykmenttinsä miehiltä paljon ja suuri osa hänen johtamistaitoaan perustui pelotteluun ja ankaraan kurinpitoon.<ref name="Heck">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.bizforum.org/Journal/www_journalSJH003.htm | Nimeke=Follow Me, or Else | Tekijä=Heck, Stephen J.| Viitattu =18.12.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Custerin urheudella oli pimeä puolensa, sillä hän halveksi pelkuruutta, ja testasi usein miehiään laittamalla nämä taistelun pahimpaan paikkaan. Itse hän seurasi tilannetta taustalla erottaakseen joukosta pelkurit.<ref name="Getty"/>
 
Huonot puolet peittyivät kuitenkin ihannoinnin ja sankaripalvonnan alle. Lehdistö paisutteli Custerin hyviä ominaisuuksia ja sankaritekoja. Eräs [[Smithsonian-instituutti|Smithsonian-instituutin]] tutkijoista on arvellut, että mitä ilmeisemminilmeisimmin Custeriin ja hänen kuolemaansa liittyviä vähemman mairittelevia asioita jätettiin kertomatta myös siksi, että haluttiin säästää hänen vaimoaan liiallisilta järkytyksiltä.<ref name="Henriksson 129"> Henriksson s. 129.</ref> 1900-luvun jälkimmäisella puoliskolla Custerin imago kansan keskuudessa alkoi muuttua. Traaginen sankari sai julman teurastajan piirteet.<ref name="Luhrmann 64."> Luhrmann s. 64.</ref>
 
Taistelussa mukana olleiden lakotain ja cheyennien antamat tiedot ovat ristiriitaisia. Istuva Härkä kertoi Kanadassa vuonna 1877 antamassaan haastattelussa, että Custer oli taistellut urheasti, ja hän säästyi [[skalpeeraus|skalpeeraukselta]], koska intiaanit tunsivat niin suurta kunnioitusta häntä kohtaan. Myöhemmin monet lakotat ja cheyennet kyseenalaistivat Istuvan Härän lausunnon. Soturien mukaan ratsuväki oli ollut uupunut pitkästä matkasta ja romahtanut heti taistelun alettua. Eräs olettamus on, että Custer teki itsemurhan välttyäkseen silpomiselta, ja säilytti ohentuneet hiuksensa, koska kukaan ei halunnut pelkurin päänahkaa. Lausuntojen mukaan yksikään sotureista ei ollut tunnistanut pitkät hiuksensa ennen sotaa lyhentynyttä Custeria.<ref name="Luhrmann 64"> Luhrmann s.64.</ref>