Ero sivun ”Fabian Langenskiöld” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sv:Carl Fabian Langenskiöld
Laajennetaan (välitallennus).
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo senaattorista. Kirurgia käsittelee artikkeli [[Fabian Langenskiöld (kirurgi)]].}}
'''Carl Fabian Theodor Langenskiöld''' ([[17. marraskuuta]] [[1810]] [[Sääksmäki]] – [[29. kesäkuuta]] [[1863]] [[Helsinki]])<ref name="ym">{{Ylioppilasmatrikkeli|14051}}</ref> oli suomalainen senaattori, [[salaneuvos]] ja [[vapaaherra]]. [[Suomen senaatti|Suomen senaatin]] finanssitoimituskunnan päällikkönä 1858–1863 toiminutta Langenskiöldiä on sanottu vuonna 1860 käyttöönotetun [[Suomen markka|Suomen markan]] ”isäksi”.
'''Carl Fabian Theodor Langenskiöld''' ([[17. marraskuuta]] [[1810]] [[Sääksmäki]] – [[29. kesäkuuta]] [[1863]] [[Helsinki]]) oli [[Suomen senaatti|suomalainen senaattori]], [[salaneuvos]] ja [[vapaaherra]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=4546|nimi=Langenskiöld, Fabian (1810 - 1863)|tekijä=Raimo Savolainen|ajankohta=6.9.2001}}</ref> Aikalaiset kutsuivat häntä "markkakreiviksi", koska hän oli senaatin finanssitoimituskunnan päällikkö ja rahayksikkösuunnitelmien tekijänä aikana, jolloin [[Suomi]] sai oman rahayksikkönsä, [[Suomen markka|Suomen markan]]. Langenskiöld jatkoi erotetun [[Lars Gabriel von Haartman]]in työtä ja Suomi sai luvan rahayksikölle vuonna 1860 ja periaatteellisen suostumuksen hopeakantaan siirtymisestä 1862. Markan vakiinnuttaminen jäi Langenskiöldin kuoltua hänen seuraajalleen [[J. V. Snellman]]ille.<ref>Antti Kuusterä: [http://video.helsinki.fi/media-arkisto/Studia/25102001a.htm Oravannahasta sirukorttiin – Jäähyväiset markalle]. Viitattu 29.8.2008.</ref>
 
Fabian Langenskiöld kuului aateliseen [[Langenskiöld]]-sukuun; Ruotsin kuningas [[Kustaa III]] oli aateloinut hänen isoisänsä ja isosetänsä vuonna 1772 kiitoksena näiden osoittamasta uskollisuudesta Kustaan suorittaman vallankaappausken aikana.<ref name="suku">{{Kansallisbiografia|nimi=Lang (1500 - )|id=6682}}</ref> Langenskiöldin vanhemmat olivat [[Kyminkartanon lääni]]n maaherra, everstiluutnantti [[Anders Gustaf Langenskiöld]] ja Hedvig Gustava Gripenberg,<ref name="ym" /> joka oli [[Gripenberg]]in aatelissukua ja kenraalimajuri [[Hans Henrik Gripenberg]]in tytär.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=4546|nimi=Langenskiöld, Fabian (1810 - 1863)|tekijä=Raimo Savolainen|ajankohta=6.9.2001}}</ref> Fabian Langenskiöld kävi enonsa<ref name="KB" /> [[Odert Henrik Gripenberg]]in internaattikoulua ja suoritti ylioppilastutkinnon yksityistodistuksella [[Turku|Turussa]] vuonna 1825. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1832.<ref name="ym" /> Yliopistolla hänen pääaineenaan oli [[matematiikka]], josta hän kirjoitti myöhemmin myös oppikirjan. Langenskiöld hankki jo nuorena vaikutusvaltaisia tuttavia, mutta ei sukutaustaansa nähden ollut erityisen varakas. Niinpä hän halusi turvata toimeentulonsa opettajan ammatilla.<ref name="KB" /> Vuosina 1832–1835 hän opiskeli stipendiaattina [[Venäjän kieli|venäjän kieltä]] [[Kazan]]issa<ref name="ym" /> ja haki sen jälkeen yliopiston venäjän kielen lehtoraattia, mutta hävisi konsistorin vaalissa toiselle hakijalle.<ref name="KB" /> Sitten Langenskiöld toimi vuoden ajan 1835–1836 [[Hämäläinen osakunta|Hämäläisen osakunnan]] [[kuraattori]]na. Vuonna 1838 hän sai paikan [[Haminan kadettikoulu]]n venäjänopettajana ja täydensi vielä seuraavana vuonna kieliopintojaan [[Moskova]]ssa.<ref name="ym" />
== Lähteet ==
* http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14051
 
Langenskiöldin virkaura pääsi käyntiin vuonna 1842, jolloin hänestä tuli senaatin vt. venäjän kielen kääntäjä<ref name="ym" /> ja samalla finanssitoimituskunnan päällikön sihteeri.<ref name="KB" /> Hän sai vakinaisen viran seuraavana vuonna.<ref name="ym" /> Vuonna 1846 Langenskiöld nimettiin tulkiksi [[Norja]]n vastaisen valtakunnanrajan [[rajankäynti]]in, mutta ystävänsä [[Casimir von Kothen]]in avulla hän sai pian nimityksen itse valtuuskunnan jäseneksi ja rajankäyntikomissaariksi. Tässä yhteydessä hänelle myönnettiin myös [[kollegiasessori]]n arvo. Rajankäyntitehtävä jatkui vielä 1847 ja 1849.<ref name="KB" />
===Viitteet===
 
'''Carl Fabian Theodor Langenskiöld''' ([[17. marraskuuta]] [[1810]] [[Sääksmäki]] – [[29. kesäkuuta]] [[1863]] [[Helsinki]]) oli [[Suomen senaatti|suomalainen senaattori]], [[salaneuvos]] ja [[vapaaherra]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=4546|nimi=Langenskiöld, Fabian (1810 - 1863)|tekijä=Raimo Savolainen|ajankohta=6.9.2001}}</ref> Aikalaiset kutsuivat häntäLangenskiöldiä "markkakreiviksi", koska hän oli senaatin finanssitoimituskunnan päällikkö ja rahayksikkösuunnitelmien tekijänä aikana, jolloin [[Suomi]] sai oman rahayksikkönsä, [[Suomen markka|Suomen markan]]. Langenskiöld jatkoi erotetun [[Lars Gabriel von Haartman]]in työtä ja Suomi sai luvan rahayksikölle vuonna 1860 ja periaatteellisen suostumuksen hopeakantaan siirtymisestä 1862. Markan vakiinnuttaminen jäi Langenskiöldin kuoltua hänen seuraajalleen [[J. V. Snellman]]ille.<ref>Antti Kuusterä: [http://video.helsinki.fi/media-arkisto/Studia/25102001a.htm Oravannahasta sirukorttiin – Jäähyväiset markalle]. Viitattu 29.8.2008.</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Langenskiöld, Carl Fabian}}
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[Luokka:Vuonna 1810 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1863 kuolleet]]
 
{{Tynkä/Poliitikko}}
 
[[en:Carl Fabian Langenskiöld]]