Ero sivun ”Satakunnan historiallinen maakunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
itse asiassa Salo vain tässä tukeutuu Seppo Suvantoon
muot.
Rivi 21:
Vaakuna on pysynyt muuttumattomana [[Ruotsi]]n vallan ja kuningas [[Juhana III]]:n ajoista lähtien. Muun muassa [[Kustaa Vaasa]]n hautamuistomerkissä [[Uppsalan tuomiokirkko|Uppsalan tuomiokirkossa]] se esiintyy "Pohja-Suomen" (Norra Finland) vaakunana.
 
Satakunnan on esitetty jakaantuneen myöhäisrautakaudella [[Ala-Satakunta|Ala-]] ja [[Ylä-Satakunta]]an sekä mahdollisesti kymmeneen muinaispitäjään, joita historiantuitkijaarkeologi [[Unto Salo]]n ja historiantutkija [[Seppo Suvanto|Seppo Suvannon]] mukaan olivat [[Lempäälä]], [[Vesilahti]], [[Suur-Pirkkala|Pirkkala]], [[Hämeenkyrö|Kyrö]], [[Karkku]], "[[Tyrvää]]", [[Huittinen]], [[Kokemäki]], [[Köyliö]]-[[Säkylä]] ja [[Eura]].<ref>Salo, U: ''Ajan ammoisen oloista. Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa''. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008, s. 367-370.</ref> Väinö Voionmaan mukaan Hämeen mahtiasema jatkui Kokemäenjoen vesistön pohjoisilla latvoilla (Kyrö, Sastamala, Pirkkala)sydänkeskiajalle saakka.<ref>Alhonen P., Papunen P., Sarkki-Isomaa S.: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I vuoteen 1640, Julk. Honkajoen, Ikaalisten, Jämijärven, Kankaanpään, Kihniön ja Parkanon kunnat, 1996 Vammalan Kirjapaino Oy; s. 160-161</ref>
 
== Teoria Satakunnan nimen alkuperästä ==