Versio 31. tammikuuta 2012 kello 11.49 muokkaa Ejs-80 (keskustelu \| muokkaukset) byrokraatit, osoitepaljastimen käyttäjät, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, häivyttäjät (suppressors), ylläpitäjät 96 228 muokkausta p w-fix / kh ← Vanhempi muutos		Versio 12. syyskuuta 2012 kello 22.27 muokkaa kumoa 88.114.237.127 (keskustelu) →‎Työväen koti Uudempi muutos →
Rivi 39: [[1800]]-luvulle asti Hakaniemi oli vain rauhallinen laidunmaa eli ''haka''. Kaupunki alkoi säädellä rakentamista Pitkänsillan pohjoispuolella 1820-luvulta lähtien. Vuonna [[1846]] valmistui alueen jakaminen huvila- ja teollisuustonteiksi, jotka kaupunki antoi vuokralle pitkäaikaisin sopimuksin. Kauempana olevat maat jaettiin viljelys- ja laidunmaiksi. Vuosisadan lopulla [[Helsinki]] alkoi kuitenkin teollistua voimakkaasti ja [[Sörnäinen\|Sörnäisen]] alueelle ilmestyi tehtaita. Samaan aikaan keskustan nousevat vuokrat ajoivat työväen ulos, ja [[Pitkäsilta\|Pitkänsillan]] toisella puolella sijaitsevasta Hakaniemestä tuli pian suosittu asuinalue. Pitkästäsillasta tuli pian symboli keskustan [[porvaristo]]n ja pohjoisen [[Työväki\|työväen]] luokkaerosta. Ammattiliittojen kotina toiminut Hakaniemi värjäytyi punaiseksi ja [[Hakaniemen tori]]lla järjestettiin monta mielenosoitusta. Vuonna 1906 [[Viaporin kapina]]n ~~aiakna~~aikana siellä tapahtui niin sanottu [[Hakaniemen mellakka]], jota on pidetty Suomen ensimmäisenä punaisten ja valkoisten kaartien yhteenottona. Punaisten vallankumousta suunniteltiin myöhemmin Säästöpankinrannassa olleessa "Graniittilinnassa", eli [[Helsingin työväentalo]]ssa [[Otto Wille Kuusinen\|Otto Wille Kuusisen]] ja [[V. I. Lenin]]in johdolla.{{lähde}} [[Suomen sisällissota\|Suomen sisällissodan]] alkamishetkenä pidetään sitä, kun illalla 26. tammikuuta 1918 työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi. ===Myöhemmät vaiheet===

Ero sivun ”Hakaniemi” versioiden välillä