Wikipedia

Ero sivun ”Mihail Speranski” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Laajennetaan.
Rivi 1:
[[Kuva:Mikhail Speransky.jpg|thumb|174px|right|Mihail Speranski.]]
 
Kreivi '''Mihail Mihailovitš Speranski''' ({{k-ru|Михаи́л Миха́йлович Спера́нский}}; [[12. tammikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 1. tammikuuta)</small> [[17711772]] [[Tšerkutino]], &ndash;[[Vladimirin kuvernementti]] – [[23. helmikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 11. helmikuuta)</small> [[1839]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=3643|nimi=Speranski, Mihail (1772–1839)|tekijä=Kristiina Kalleinen|ajankohta=2.10.1998}}</ref>) oli [[Venäjä|venäläinen]] valtiosihteeri[[kreivi]] ja valtiosihteeri, joka toimi tsaari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]]:n]] uudistusmielisenä neuvonantajana. Hän oli myös muotoilemassa [[Suomi|Suomen]] autonomiaa ja toimi vuosina 1809–1811 [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] ensimmäisenä [[ministerivaltiosihteeri|valtiosihteerinä]], mikä tarkoitti, että hän esitteli tsaarille kaikki Suomea uudistusmielinenkoskevat neuvonantajaasiat.
 
Speranski oli lähtöisin vaatimattomista oloista ja hänen vanhempansa olivat kyläpappi Mihail Vasiljevitš ja Praskovja Feodorovna Speranski. Muista tsaarin neuvonantajista poiketen Speranskilla ei ollut sotilastaustaa. Hän opiskeli Aleksanteri Nevskin seminaarissa ja toimi sen opettajana sekä sen jälkeen ruhtinas [[Alexander Kurakin]]in yksityissihteerinä. Pian Aleksanteri I:n noustua valtaistuimelle Speranskista tuli hänen tärkeä neuvonantajansa varsinkin hallinnollisissa kysymyksissä. Hän järjesti uudelleen ja samalla modernisoi maan sisäministeriön ja laati vuonna 1809 esityksen koko valtakunnan hallinnon uudistamisesta. Speranski uskoi [[Valistunut itsevaltius|valistuneeseen itsevaltiuteen]], mutta katsoi, että tehokkaan hallinnon oli perustuttava lakeihin ja säädöksiin. Hänen mielestään virkanimityksissä pätevyyden piti olla tärkein kriteeri syntyperän tai suositusten sijasta.<ref name="KB" /> Speranski nimitettiin 1801 valtiosihteeriksi ja hän sai 1809 [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimen.<ref name="nord">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=[http://runeberg.org/nfcf/0368.html Nordisk familjebok] | Sivu = 664-666 | Selite=2. painos, osa 26 | Julkaisija= | Vuosi=1917 | Tunniste= }} {{Sv}}</ref>
Hän toimi [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] ensimmäisenä [[ministerivaltiosihteeri|valtiosihteerinä]] vuosina [[1809]]&ndash;[[1811]]. Tässä tehtävässään hän teki esityksen [[tsaari]]lle kaikista Suomea koskevista asioista.
 
Kun Venäjä oli valloittanut Suomen [[Suomen sota|Suomen sodassa]] antoi tsaari Aleksanteri 1. joulukuuta 1808 määräyksen, että Speranskin olisi esiteltävä kaikki Suomea koskevat asiat suoraan hänelle, ohi Venäjän ministerien. Tätä on myöhemmin kutsuttu jopa Suomen autonomian syntyhetkeksi. Speranski osallistui keskeisesti myös Suomen johtavan hallintoelimen eli keisarillisen hallituskonseljin (myöhempi [[Suomen senaatti]]) ohjesäännön laadintaan, joka myös viitoitti maan autonomian muotoutumista. Hän viimeisteli esityksen lopulliseen muotoonsa. Hänen aloitteestaan perustettiin myös [[Suomen asiain komitea]] vuonna 1811. Speranski toimi lisäksi kesästä 1809 alkaen [[Turun akatemia]]n kanslerina, mutta ei muiden virkojensa vuoksi juuri ehtinyt paneutumaan tähän tehtävään.<ref name="KB" />
Speranskin mukaan on nimetty yksi [[Helsinki|Helsingin]] lyhyimmistä [[katu|kaduista]]: Speranskintie.▼
 
Speranski kuului Venäjän johdossa ranskalaismieliseen ryhmään ja vastustajiensa toiminnan seurauksena hän joutui vuonna 1812 Aleksanteri I:n epäsuosioon. Hänet erotettiin maaliskuussa 1812 viroistaan, vangittiin ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi [[Perm]]in kaupunkiin [[Siperia]]an. Sen jälkeen hän sai oleskella omalla maatilallaan, kunnes hänet vuonna 1818 nimitettiin [[Penza]]n kuvernööriksi ja 1820 Siperian kenraalikuvernööriksi. Speranski uudisti myös Siperian hallintoa ja sai pian luvan palata Pietariin. [[Nikolai I]]:n aikana hänelle annettiin jälleen merkittäviä tehtäviä ja hänet kansli nimitettiin keisarin kansliaan perustetun uuden kodifikaatio-osaston johtajaksi. Sen tarkoituksena oli koota yhteen kaikki keisarikunnan lait ja samalla yhtenäistää sekä tehostaa hallintoa. Speranskille myönnettiin kreivin arvo vuonna 1838, vuotta ennen hänen kuolemaansa.<ref name="KB" />
==Lähteet==▼
*{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=[http://runeberg.org/nfcf/0368.html Nordisk familjebok] | Sivu = 664-666 | Selite=2. painos, osa 26 | Julkaisija= | Vuosi=1917 | Tunniste= }} {{Sv}}
 
Speranski oli vuodesta 1798 naimisissa Elisabeth Stephenin kanssa ja heillä oli yksi tytär.<ref name="KB" />
==Aiheesta muualla==
{{Kansallisbiografia|id = 3643|nimi = Speranski, Mihail (1772–1839)|tekijä = Kristiina Kalleinen|ajankohta = 2.10.1998}}
 
▲Speranskin mukaan onnimettiin nimettyvuonna 1906<ref name="KB" /> yksi [[Helsinki|Helsingin]] lyhyimmistä [[katu|kaduista]]:, Speranskintie [[Eira]]ssa.
*{{Viitteet}}▼
 
▲==Lähteet==
▲*{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Speranski, Mihail}}▼
{{tynkä/henkilö}}
▲{{DEFAULTSORT:Speranski, Mihail}}
[[Luokka:Venäläiset poliitikot]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunta]]
[[Luokka:Suomen ministerivaltiosihteerit]]
[[Luokka:VuonnaSuomen 1771yliopistojen syntyneetrehtorit ja kanslerit]]
[[Luokka:Vuonna 1772 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1839 kuolleet]]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mihail_Speranski”