Ero sivun ”Herakleitos” versioiden välillä

Herakleitos oli kotoisin [[Efesos|Efesoksesta]] [[Vähä-Aasia|Vähästä-Aasiasta]], joka oli hänen eläessään [[Persia]]n vallan alla.<ref name="Osborne">Osborne, Catherine: "Heraclitus". Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Taylor, C. C. W. | Nimeke=From the Beginning to Plato: Routledge History of Philosophy | Selite=Routledge History of Philosophy, osa I | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 0415308739 | Sivu=88-117 | www=http://books.google.fi/books?id=g0LjOcqUyyIC&pg=PA88}}</ref> Hänen isänsä nimi oli Bloson.<ref name="kahn">Kahn 1979, s. 1–23.</ref> HerakleitoksenHerakleitos oli todennäköisesti aristokraattisesta perheestä;<ref name="Osborne"/> hänen kerrotaan polveutuneen kuninkaallisesta suvusta mutta luopuneen eduistaan voidakseen elää riippumatonta elämää.

Diogenes Laertiokselta tiedetään, että Herakleitos kirjoitti kirjan. Diogenes kertoo myös, että Herakleitos omisti kirjansa Efesoksen [[Artemiin temppeli]]lle, Artemisionille, joka oli yksi 500-luvun eaa. suurimmista temppeleistä, ja kirja talletettiin temppeliin. Tämä on mahdollista, koska tuohon aikaan temppeleitä käytettiin usein arvokkaiden tavaroiden säilytykseen. Useat myöhemmät filosofit viittaavat kirjaan. Kirjan kerrotaan olleen saatavilla vielä [[Plutarkhos|Plutarkhoksen]] ja [[Klemens I]]:n aikana.<ref name="kahn"/> Herakleitoksen suuri maine perustuu kirjaan. Sukupolvi tai pari sen jälkeen ”kirja sai niin suuri maineen, että se synnytti hänen filosofiansa kannattajien joukon, joita kutsuttiin herakleitoslaisiksi”.<ref>Diogenes Laertios (DL) IX.1.</ref>

Herakleitos lienee kirjoittanut ja opettanut [[aforismi|aforismeja]]. Mietelmien tarkoituksena oli rohkaista ajattelemaan luonnollisen lain ja järjen mukaisesti. Hänen omista kirjoituksistaan voidaan havaita viitteitä siitä, että hän eli [[Pythagoras|Pythagoraan]], [[Ksenofanes|Ksenofaneen]] ja [[Hekataios Miletoslainen|Hekataioksen]] jälkeen,<ref>Herakleitos, fragmentti 40.</ref> mutta hän ei vaikuta tunteneen [[Parmenides]]ta. Parmenides sen sijaan vaikuttaa viittaavan häneen.<ref>Parmenides, fragmentti B6.7 -> Herakleitos, fragmentti B51.</ref><ref name="Osborne"/>

Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus ”itkevänä filosofina”, vastakohtana [[Demokritos|Demokritokselle]], joka tunnetaan ”nauravana filosofina”.<ref name="kennyKenny">{{Kirjaviite | Tekijä=Kenny, Anthony | Vuosi=1998. | Nimeke=A Brief History of Western Philosophy | Julkaisija=Blackwell Publishers | Julkaisupaikka=Oxford | Tunniste=ISBN 0-631-20132-7}}</ref><ref name="montaigneMontaigne">Michel de Montaigne, Michel: ''Demokritoksesta ja Herakleitoksesta''. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Montaigne, Michel de | Luku=Of Democritus and Heraclitus | www=http://www.gutenberg.org/etext/3600 | Nimeke=The Essays of Michel de Montaigne | Julkaisija= | Vuosi=-}}</ref> Herakleitoksesta kerrotaan useita tarinoita, joihin kuuluu kertomus hänen kuolemastaan. Sen mukaan hän kylpi sairaana karjanlannassa ja hylkäsi lääkärien ohjeet. Kertomukset johtunevat hänen katkelmiensa vertauskuvien väärästä tulkinnasta ja että kertomus haluttiin johtaa katkelmista.<ref name="kirk">Kirk 1954.</ref>

== FilosofiaAjattelu ==

[[KuvaTiedosto:Hendrik ter Brugghen - Heraclitus.jpg|right|200px|thumb|Hendrick ter Brugghen, ''Herakleitos'', 1628.]]

::{{Sitaatti|{{polytoninen|Πάντα ῥεῖ καὶ οὐδὲν μένει.}}<br/>

::''Panta rhei kai ouden menei.''<br/>

::"Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan."}}

::{{Sitaatti|{{polytoninen|Ποταμοῖς τοῖς αὐτοῖς ἐμβαίνομέν τε καὶ οὐκ ἐμβαίνομεν, εἶμέν τε καὶ οὐκ εἶμεν.}}<br/>

::''Potamois tois autois embainomen te kai ouk embainomen, eimen te kai ouk eimen.''<br/>

::”MeMe sekä astumme että emme astu samoihin jokiin, olemme ja emme ole.”}}

[[Pentti Saarikoski]] on suomentanut saman fragmentin seuraavasti:

Herakleitoksen mukaan maailman alkusyynä ei ollut [[ilma]], [[vesi]] tai [[maaperä|maa]], niin kuin eräät muut esisokraatikot esittivät, vaan [[tuli]]. Herakleitoksen ajattelussa tuli tuhosi kaikkeuden määrävälein ja synnytti sen sitten uudestaan. (''[[ekpyrosis]]'').

[[KuvaTiedosto:Heraclitus, Johannes Moreelse.jpg|right|200px|thumb|Johannes Moreelse, ''Herakleitos'', n. 1630.]]

Herakleitoksen filosofiaavaikutus on tulkittuollut hyvinkenties moninsyvällisin tavoin,kaikista erityisestiesisokraatikoista.<ref koska hänen ajatteluaan tunnetaan ainoastaan tekstikatkelmien kautta.name="Osborne"/> Monet filosofit, kuten [[Platon]] ja [[Aristoteles]], ovat tunnustaneet hänen merkityksensä [[ontologia|ontologisten]] ongelmien esillenostamisessa. Hänen ajatuksensa ”tulemisesta”, jossa ontologiset vastakohdat nähdään perustavasti toisiinsa kytkeytyneenä, on herättänyt enemmän pohdintaa. Herakleitos kirjoitti: ”Vastakohta tuo sopusointua. Epäsovusta tulee puhtain harmonia” (fragmentti 98). Sekä Platon että Aristoteles olisivat olleet tästä eri mieltä. Platon katsoi, että kaikella on yksi muuttumaton olemus. Aristoteles taas muotoili ensimmäisenä ristiriidattomuuden lain: ”Jostakin ei voida sanoa, että se on ja se ei ole samalla tavalla ja samaan aikaan.” Näin [[aristoteelinen logiikka]] on selvä vastakohta Herakleitoksen ''logokselle'', koska Herakleitokselle tyypilliset ilmaukset, kuten ”Olen koska en ole”, ovat ristiriidassa ristiriidattomuuden lain kanssa.

Herakleitoksen ajatukset ''logoksesta'' ja maailmanpalosta vaikuttivat suuresti [[stoalaisuus|stoalaisuuteen]]. Myöhemmin Herakleitoksen filosofiaa on tulkittu hyvin monin tavoin, erityisesti koska hänen ajatteluaan tunnetaan ainoastaan tekstikatkelmien kautta. [[Friedrich Nietzsche]] omaksui Herakleitoksen opin tulemisesta.<ref name="Nietzsche">{{Kirjaviite | Tekijä=Nietzsche, Friedrich: ''| Nimeke=Epäjumalten hämärä''.<!-, eli, Miten vasaralla filosofoidaan | Selite=(Götzen-TheDämmerung, Twilight1888.) ofSuomentanut the[[Markku Idols;Saarinen]] "Reason| inJulkaisupaikka=Helsinki Philosophy;"| osaJulkaisija=Unio 2.mystica | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-9586->35-3}}</ref> [[Martin Heidegger]] käsitteli vuosien 1943–44 luennoissaan laajalti Herakleitosta puhuessaan länsimaisen ajattelun alkuperästä sekä logiikasta (erityisesti Herakleitoksen oppia ''logoksesta'').<ref name="Heidegger">{{Lehtiviite | Tekijä=Heidegger, Martin: | Otsikko=Heraklit. ''| Julkaisu=Gesamtausgabe.'' Vol.| Vuosikerta=55. | Julkaisupaikka=Frankfurt/Main: | Julkaisija=Vittorio Klostermann, | Vuosi=1979.}}</ref>

[[Karl Popper]] puolestaan syytti Herakleitosta siitä, että hän oli osaltaan luomassa perustaa suljetulle yhteiskunnalle. Erityisesti Popper katsoi Herakleitoksen tehneen moraalisista arvoista suhteellisia ja lainasi hänen sanojaan koskien vastakohtien ykseyttä: ”Hyvä ja paha ovat identtisiä.” Popper katsoi Herakleitoksen myös muotoilleen historisistisen opin, joka perustuu ”sodan oikeutukseen ja ihmisen ylemmyyteen”.<ref>{{Kirjaviite name| Tekijä="Popper">Popper, Karl | Vuosi=1965 | Nimeke=The Open Society and Its Enemies: Vol. 1 The Spell of Plato | Julkaisija=Routledge Classics | Julkaisupaikka=London}}</ref> Toisaalta Popper viittaa Herakleitokseen esisokraatikkona, joka keskittyi muutoksen ongelmaan ja ymmärsi todellisuuden liekin kaltaiseksi, tapahtumasarjaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Popper, Karl | Vuosi=1995, s.| Nimeke=Arvauksia ja kumoamisia | Selite=Suomentanut Eero Eerola | Julkaisija=Gaudeamus | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=Alkuteos 1963 | Tunniste=ISBN 951-662-625-4 | Sivu=136–165 ''et passim''.}}</ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]] | Sivu=329–334 (IX.1), 567–570 | Selite=Suomennos ja selitykset Marke Ahonen | Julkaisija=Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5418-07-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=HerakleitosKirk, G. S. | NimekeVuosi=Yksi1954 ja| samaNimeke=Heraclitus: AforismejaThe Cosmic Fragments | SeliteJulkaisija=SuomentanutCambridge PenttiUniversity Saarikoski. DelfiinikirjatPress | Julkaisupaikka=HelsinkiLondon | JulkaisijaTunniste=OtavaISBN | Vuosi=19710-521-05245-9}}

{{viitteetViitteet|sarakkeet}}

=== AiheestaMuuta muuallakirjallisuutta ===

=== Muuta: ===