Wikipedia

Ero sivun ”Helsingin synagoga” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
 
== Rakennus ==
Helsingin juutalaisen seurakunnan synagoga on rakennettu Helsingin kaupungin vuonna [[1900]] Malminkadulta luovuttamalle tontille. Seurakunta oli hakenut jo [[1898]] kaupungilta tonttia ilman korvausta synagoga- ja koulurakennusta varten. Kaupunki tarjosi tonttia Malminkadulla, lähellä ns. narinkkaa, käytettyjä vaatteita myyvien juutalaisten toritoria, mutta asia raukesi sillä kertaa seurakunnan varojen puutteeseen. Parin vuoden kuluttua anomus tontista ilman korvausta hyväksyttiin sillä ehdolla, että tontille pitää rakentaa viiden vuoden kuluessa. Seurakunnalla oli suuria vaikeuksia kerätä varoja synagogan rakentamiseksi, mutta lopulta vuonna [[1904]] seurakunta pystyi palkkaamaan yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin [[Johan Jakob Ahrenberg|Johan Jakob Ahrenbergin]] (1847-1914) suunnittelemaan synagoga- ja koulurakennuksen. [[Viipuri|Viipurissa]] syntynyt [[Jac. Ahrenberg]] oli opiskellut [[Tukholma|Tukholmassa]] ja oli myös tuottelias taidemaalari ja kirjailija.
 
Pohjoismaiset synagogat on rakennettu suhteellisen myöhään johtuen juutalaisen asutuksen lyhyydestä ja juutalaisten vähäisestä määrästä. Suomessa on Helsingin lisäksi vain [[Turku|Turussa]] ja Pohjoismaissakin niitä on vain muutama. Useimmat Euroopan vanhat synagogat tuhottiin toisen maailmansodan aikana. Suomen synagogat ovat jo senkin takia ainutlaatuisia, että ne säilyivät sota-ajan tuhoilta.
Rivi 12:
 
=== Sisusta ===
Suorakulmaista synagogasalia reunustaareunustavat kolmelta puolelta [[lehteri]]t. Keskikäytävän päätteenä on [[Jerusalem]]iin päin olevalla seinällä symmetrisesti [[apsidi]]. Lehtereitä kannattavat suorakulmaiset betonipilarit, joiden kapiteeleissa on kullattuja [[jugend]]-aiheisia detaljeja. Myös lehterien kaiteiden pystytuet on koristettu jugend-tyylisillä metallikoristeilla. Kupolin sisäkattoon on maalattu tähtiä ja [[heprea]]nkielisiä lauseita, ja sen alaosaa kiertävät pienet pyöreät ikkunat. Kupolia kannattaa neljä siroa, pyöreää valurautapilaria, joiden kapiteelit on koristettu kullatuilla lehtiaiheilla.
 
Sisustuksessa yhdistyvät sileäksi rapatut, valkoiset pelkistetyt pinnat yksityiskohtien jugend-aiheisiin, apsidin kultaisilla tähdillä koristettuihin kirkkaan sinisiin seiniin ja kaarta ympäröiviin klassisiin ruusuke- ja akanttikoristeisiin. Apsidissa on kirjaillun väliverhon peittämä kaappi, Pyhä arkki, ''aron hakodesh''. Kaappia reunustavat kullatut, puiset kansantaiteen tyyliin veistetyt leijonankuvat on tuotu ensimmäisestä rukoushuoneesta [[Suomenlinna]]sta ja saattavat olla 1600-luvulta. Kaapin päällä on 1700-luvulta oleva kruunu, joka on perimätiedon mukaan saatu Suomenlinnan telakalta olleesta ruotsalaisesta sotalaivasta. Apsidin yläpuolella on kaksi leijonaveistosten pitelemää kymmenen käskyn taulua. Edessä on esilukijan pulpetti. Kupolin alla keskellä salia on ''bima'', aidattu koroke, jolla on [[lukupulpetti]]. Yläpuolella on suuri kattokruunu. Sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussa. Synagogarakennuksen kadunpuoleinen julkisivu ja vesikatto suojeltiin asemakaavalla 1981 ja synagogan sisätilat rakennussuojelulailla 2002. Sisätilat restauroitiin vuonna 2005.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_synagoga”