Ero sivun ”Laulujoutsen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv, koska oli poistettu asia oli suoraan mainittu lähteessä. Korjattu lähdelinkki |
|||
Rivi 69:
Vuonna 2002 maailmassa arvioitiin olevan noin 180 000 laulujoutsenta.<ref name ="IUCN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/141438 | Nimeke = IUCN 2008 Red List | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 14.11.2008}}</ref> Euroopassa arvioidaan talvehtivan yli 65 000 yksilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.birdlife.org/datazone/species/BirdsInEuropeII/BiE2004Sp369.pdf | Nimeke = Whooper swan | Julkaisija = BirdLife International}}</ref> Kesällä Euroopan laulujoutsenten määrä on pienempi, mutta monet [[Siperia]]ssa pesivät linnut muuttavat talveksi Tanskan salmiin ja Pohjanmerelle. Läntiseen [[Pohjois-Amerikka]]an harhautuu toisinaan yksilöitä, jotka pesivät Koillis-Aasiassa. [[Japani]]ssa talvehti vuonna 1988 noin 13 000 laulujoutsenta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.cs.le.ac.uk/people/ferjan/BIRDS/Lists/JapanChecklist.html | Nimeke=An Unofficial Checklist of the Birds of Japan| Ajankohta=1998 | Tekijä=Fer-Jan de Vries | Viitattu = 9.11.2007}}</ref> [[Islanti|Islannin]] joutsenet muuttavat [[Britteinsaaret|Britteinsaarille]].
Suomessa laulujoutsenta tavataan koko maassa eteläisintä rannikkoa myöten, mutta lajin pesimäkanta on edelleen vahvin Pohjois-Suomessa. Tämä on perua lajin rauhoitusta edeltäviltä ajoilta, kun tiheään asuttujen alueiden joutsenkanta tuhoutui täysin. Etelän rehevillä järvillä joutsenparit saavat enemmän poikasia kuin pohjoisessa, joten alueellinen jakauma on tasoittumassa.<ref name="Leinonen"/> Suomen joutsenkannaksi laskettiin vuoden 2004 laajassa kartoituksessa 4 500 paria, ja vuonna 2006 parimäärän arveltiin kasvaneen vielä tuhannella.<ref name ="Värriö"/> Suomen lintuatlaksen väliaikatietojen mukaan laulujoutsenkanta kasvaa edelleen<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.lintuatlas.fi/birdatlas_public_result.php | Nimeke =Lintuatlas 2006–2010: kartoitustilanne. | Selite = | Julkaisu =Suomen Lintuatlas | Ajankohta = | Julkaisija =Luonnontieteellinen keskusmuseo | Viitattu =21.10.2007 | Kieli = }}</ref> ja keväällä 2011 pesimäkanta oli arvioiden mukaan 5 000–7 000 paria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/alueet/etela-savo/2011/06/joutsenen_laulu_yha_yleisempaa_2632785.html| Nimeke =Joutsenen laulu yhä yleisempää| Ajankohta =1.6.2011| Julkaisija =Yle Etelä-Savo | Viitattu = 1.6.2011}}</ref> Suurentuva laulujoutsenkanta on herättänyt myös huolta, esimerkiksi [[metsähanhi]]en ja muiden [[sorsat|sorsien]] on pelätty taantuvan voimistuneen kilpailun myötä. Uusimpien tutkimusten mukaan laulujoutsenien asettuminen pesimään uudelle järvelle ei kuitenkaan vaikuta siellä jo entuudestaan eläneiden sorsalintujen kantoihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jere Malinen | Otsikko = Laulujoutsen ei sorsi sorsia | Julkaisu = Metsästys & Kalastus | Ajankohta = 2008 | Numero =8 | Sivut = 27 | Viitattu =3.5.2009 }}</ref> Metsästyksen ja soiden ojitusten on Suomessa arvioitu olevan metsähanhien kantaan voimakkaimmin vaikuttavia tekijöitä. Laulujoutsenen vaikutuksista
=== Muutto ===
| |||