Ero sivun ”Jaakko Korhonen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Ohjaaja
'''Jaakko Korhonen''' ([[30. toukokuuta]] [[1890]] [[Käkisalmi]], [[Viipurin lääni]] – [[4. syyskuuta]] [[1935]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]], [[Teatteriohjaaja|ohjaaja]] ja Näyttämöopiston opettaja.▼
| nimi = Jaakko Korhonen
| kuva =
| kuvankoko =
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[30. toukokuuta]] [[1890]]
| syntymäpaikka = [[Käkisalmi]], [[Viipurin lääni]]
| aktiivisena =
| kuolinaika = [[4. syyskuuta]] [[1935]]
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| oikea nimi =
| muut nimet =
| ammatti = näyttelijä, ohjaaja
| puoliso =
| kotisivu =
| tunnetuimmat ohjaukset=
| imdb =
| elonet = he2564
| tietokanta-os =
| tietok-nimi =
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
}}
▲'''Jaakko Henrik Korhonen''' ([[30. toukokuuta]] [[1890]] [[Käkisalmi]], [[Viipurin lääni]]
== Elämä ja ura ==
Korhosen teatteriura alkoi [[Viipuri]]ssa lyhytikäiseksi jääneessä Suomalaisen Maaseututeatterin teatterikoulussa. Teatteri kiersi ympäri Suomea, mutta johtajakiistat ja talousvaikeudet ajoivat sen kriisiin. Korhoselle tarjottiin näyttelijän välikirjaa syksyllä [[1910]]. Loppukeväällä [[1911]] Maaseututeatteri vieraili [[Tampere]]ella, jolloin Korhonen teki välikirjan [[Tampereen Teatteri]]n johtajan [[Pekka Alpo]]n kanssa. Hän palasi Viipuriin syksyllä
Kansallisteatterissa Korhonen näytteli muun muassa [[Henrik Ibsen]]in näytelmissä ''Yhteiskunnan tukipylväät'' (ensi-ilta
▲Korhosen teatteriura alkoi [[Viipuri]]ssa lyhytikäiseksi jääneessä Suomalaisen Maaseututeatterin teatterikoulussa. Teatteri kiersi ympäri Suomea, mutta johtajakiistat ja talousvaikeudet ajoivat sen kriisiin. Korhoselle tarjottiin näyttelijän välikirjaa syksyllä [[1910]]. Loppukeväällä [[1911]] Maaseututeatteri vieraili [[Tampere]]ella, jolloin Korhonen teki välikirjan [[Tampereen Teatteri]]n johtajan [[Pekka Alpo]]n kanssa. Hän palasi Viipuriin syksyllä [[1914]] ja pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin [[Suomen Kansallisteatteri]]in [[Helsinki]]in.
Jaakko Korhosen elokuvaura alkoi mykkäelokuvan klassikoissa ''[[Nummisuutarit]]'' sekä ''[[Koskenlaskijan morsian (vuoden 1923 elokuva)|Koskenlaskijan morsian]]'' vuonna
▲Kansallisteatterissa Korhonen näytteli muun muassa [[Henrik Ibsen]]in näytelmissä ''Yhteiskunnan tukipylväät'' (ensi-ilta [[21. huhtikuuta]] [[1922]]) ja ''[[Nukkekoti (näytelmä)| Nukkekoti]]'' (ensi-ilta [[13. joulukuuta]] [[1930]]). Korhosen tuleva puoliso, [[Heidi Blåfield]] sai paikan näyttelijäharjoittelijana Kansallisteatterista vuonna [[1921]], rakkaus leimahti ja pari avioitui vuonna 1922. Korhonen ja Blåfield saivat kaksi tytärtä, [[Marja Korhonen| Marjan]] ja Heidi Elinan. Avioliitto päättyi eroon ennen Korhosen puolison varhaista kuolemaa. Korhosen välit anoppiinsa olivat huonot, mutta lämpenivät Heidi Blåfieldin kuoleman jälkeen.
== Uran päätös ==
▲Jaakko Korhosen elokuvaura alkoi mykkäelokuvan klassikoissa ''[[Nummisuutarit]]'' sekä ''[[Koskenlaskijan morsian (vuoden 1923 elokuva)|Koskenlaskijan morsian]]'' vuonna [[1923]]. Hänen vaimollaan oli naispääosa molemmissa elokuvissa. Vuonna [[1931]] hän ohjasi ja käsikirjoitti kaksi äänielokuvaa: ''[[Rovastin häämatkat]]'' ja ''[[Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]]''. Samana vuonna hän sai ensimmäisen äänielokuvaroolinsa [[Tukkipojan morsian|Tukkipojan morsiamessa]]. Merkittävin rooli äänielokuvassa Korhosella on vuonna [[1935]] valmistuneessa [[Syntipukki (vuoden 1935 elokuva)|Syntipukissa]]. Hän näyttelee tavaratalon johtaja Vaaraa, joka iskee silmänsä [[Ester Toivonen|Ester Toivosen]] tulkitsemaan tasokkaaseen myyjättäreen, Irja Saloon.
[[1930-luku| 1930-luvun]] alussa Korhonen loukkasi jalkansa näyttämöllä. Polveen kehittyi pahalaatuinen sidekudoksen kasvain
▲[[1930-luku| 1930-luvun]] alussa Korhonen loukkasi jalkansa näyttämöllä. Polveen kehittyi pahalaatuinen sidekudoksen kasvain ([[sarkooma]]). Elämänsä viimeiset viikot Korhonen vietti entisten appivanhempiensa luona [[Mänttä| Mäntässä]], Pohjois-[[Pirkanmaa]]lla. Hän kuoli [[Helsingin Diakonissalaitos| Helsingin Diakonissalaitoksella]]. "Jaakko-kulta, juna lähtee kohta", sanoi Lydia Blåfield kuolemansairaalle entiselle vävylleen saattaessaan tätä Helsinkiin lähtevälle junalle. Korhonen ei halunnut tyttäriään kuolinvuoteensa äärelle, koska halusi varjella äitinsä menettäneitä lapsia uudelta järkytykseltä. Suruviesti saapui Kansallisteatteriin, joka peruutti sen iltaisen näytäntönsä. Korhosen ja Blåfieldin orpotyttärille perustettiin rahasto turvaamaan heidän koulutuksensa.
==Filmografia ==
*[[
*[[
▲*[[Koskenlaskijan morsian (vuoden 1923 elokuva)|Koskenlaskijan morsian]] (1923)
*[[Tukkipojan morsian]], 1931
▲*[[Kahden tanssin välillä]] (1930)
*[[
*[[Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (vuoden 1931 elokuva)|Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]],
▲*[[Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (vuoden 1931 elokuva)|Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]] (1931)
▲*[[Meidän poikamme merellä]] (1933)
▲*[[Syntipukki (vuoden 1935 elokuva)|Syntipukki]] (1935)
== Lähteet ja viitteet ==
*Meri, Lauri: Näyttelijät sodan varjossa, 2005 [[Lauri Meri]] ja [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]], ISBN 951-1-20232-4
*[http://www.ibsen.net/ Ibsen.net]
===Viitteet===
*{{Viitteet}}
▲{{DEFAULTSORT:Korhonen, Jaakko}}
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
[[Luokka:Suomalaiset elokuvaohjaajat]]
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1935 kuolleet]]
| |||