Ero sivun ”Jaakko Korhonen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
/* "Jaakko-kulta, juna lähtee kohta"Meri, Lauri: Näyttelijät sodan varjossa, 2005 Lauri Meri ja Kustannusosakeyhtiö Otava, ISBN 951-1-20232-4 (sivu 108); Lydia Blåfieldin sanat Jaakko Korhoselle hänen saattaessaan kuolemansairasta entistä vävy... |
|||
Rivi 5:
Korhosen teatteriura alkoi [[Viipuri]]ssa lyhytikäiseksi jääneessä Suomalaisen Maaseututeatterin teatterikoulussa. Teatteri kiersi ympäri Suomea, mutta johtajakiistat ja talousvaikeudet ajoivat sen kriisiin. Korhoselle tarjottiin näyttelijän välikirjaa syksyllä [[1910]]. Loppukeväällä [[1911]] Maaseututeatteri vieraili [[Tampere]]ella, jolloin Korhonen teki välikirjan [[Tampereen Teatteri]]n johtajan [[Pekka Alpo]]n kanssa. Hän palasi Viipuriin syksyllä [[1914]] ja pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin [[Suomen Kansallisteatteri]]in [[Helsinki]]in.
Kansallisteatterissa Korhonen näytteli muun muassa [[Henrik Ibsen]]in näytelmissä ''
Jaakko Korhosen elokuvaura alkoi mykkäelokuvan klassikoissa ''[[Nummisuutarit]]'' sekä ''[[Koskenlaskijan morsian (vuoden 1923 elokuva)|Koskenlaskijan morsian]]'' vuonna [[1923]]. Hänen vaimollaan oli naispääosa molemmissa elokuvissa. Vuonna [[1931]] hän ohjasi ja käsikirjoitti kaksi äänielokuvaa: ''[[Rovastin häämatkat]]'' ja ''[[Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]]''. Samana vuonna hän sai ensimmäisen äänielokuvaroolinsa [[Tukkipojan morsian|Tukkipojan morsiamessa]]. Merkittävin rooli äänielokuvassa Korhosella on vuonna [[1935]] valmistuneessa [[Syntipukki (vuoden 1935 elokuva)|Syntipukissa]]. Hän näyttelee tavaratalon johtaja Vaaraa, joka iskee silmänsä [[Ester Toivonen|Ester Toivosen]] tulkitsemaan tasokkaaseen myyjättäreen, Irja Saloon.
| |||