Avaa päävalikko

Muutokset

15 merkkiä lisätty, 6 vuotta sitten
p
6. marraskuuta 1932 pidetyt vaalit toivat kansallissosialistiselle puolueelle (NSDAP) kirvelevän tappion, sitä vastoin [[Saksalaiskansallinen kansanpuolue]] DNVP, joka ainoana tuki von Papenia, saavutti voiton. Von Papen ei kuitenkaan saanut toivomaansa enemmistöä valtiopäiville, koska myös [[Saksan kommunistinen puolue]] KPD voitti lisäpaikkoja. Yhdessä natsien kanssa kommunisteilla oli valtiopäivillä määrävähemmistö, joten ne pystyivät estämään von Papenin lakiesitysten läpimenon.
 
Franz von Papen esitti valtakunnanpresidentti von Hindenburgille 2. joulukuuta 1932, että tämä julistaisi Saksaan poikkeustilan ja hajottaisi valtiopäivät pitämättä uusia vaaleja. Poikkeustilan turvin sekä NSDAP että KPD tulisi kieltää ja niiden sotilaalliset järjestöt ([[Sturmabteilung|SA]] ja [[SS]] sekä [[Roter Frontkämpferbund]]) tulisi hajottaa. Valtakunnanpresidentti voisi hallita maata hätätila-asetusten turvin, ja maalle tulisi valmistaa uusi, presidenttivaltainen perustuslaki. Von Papen halusi siis suorittaa koko Saksassa sellaisen vallankaappauksen, jonka hän oli pannut toimeen Preussissa. Hän vakuutti myös, että valtakunnanarmeija Reichswehr pystyisi pitämään tilanteen hallinnassaan.
 
Valtakunnanpresidentti von Hindenburg ei kuitenkaan halunnut kuulla tällaisesta laittomuudesta. Hänellä oli tukenaan toisen suojattinsa, [[Kurt von Schleicher]]in suunnitelma. Tämä halusi päästä valtakunnankansleriksi von Papenin paikalle. Hän oli ehdottanut von Hindenburgille yrittävänsä hajottaa kansallissosialistisen puolueen tarjoamalla sen vasemmistolle hallituspaikkoja. Von Hindenburg piti suunnitelmaa toteuttamisen arvoisena. Niinpä hän murheellisena ja kyynelsilmin vapautti ”lempikanslerinsa” von Papenin tämän tehtävistä 3. joulukuuta 1932. Seuraavana päivänä hän nimitti von Schleicherin tämän seuraajaksi. Von Papen ei koskaan toipunut entisen ystävänsä ja suojelijansa von Schleicherin ”petoksesta”.
22 996

muokkausta