Versio 6. syyskuuta 2012 kello 20.19 muokkaa IA (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 65 213 muokkausta kuva ← Vanhempi muutos		Versio 6. syyskuuta 2012 kello 20.27 muokkaa kumoa IA (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 65 213 muokkausta muot. Uudempi muutos →
Rivi 4: ==Keidassuon tyypit ja suon rakenne== Keidassuot jaetaan pinnanmuotojensa perusteella eri tyyppeihin. [[Laakiokeidassuo\|Laakiokeitaittein]] keskiosa on tasainen ja reunaluisu jyrkempi kuin [[kilpikeidassuo\|kilpikeitailla]], jotka ovat enemmän kuperia. [[Viettokeidassuo\|Viettokeitaat]] ovat yhteen suuntaan kaltevia. Keidassuon keskusta voi olla pari kolmekin metriä laiteita korkeammalla, viettokeitaissa suon ylälaita on korkein kohta. Keidassuon märkiä painanteita nimitetään ''[[kulju]]iksi'' ja niihin saattaa muodostua pieniä [[lampi]]a. Rämemättäät eli ''[[kermi]]t'' erottavat kuljut toisistaan. Kermit ja kuljut esiintyvät kohtisuoraan veden virtaussuuntaa vastaan. Kilpikeitaissa ne ovat siksi yleensä kosentrisesti eli suon korkeimman kohdan ympärillä. Eksentrisessä eli maastonmyötäisessä keidassuossa ne taas ovat yhdensuuntaisia. ''Allikko'' on kohosuolla oleva avovetinen vesiallas, kooltaan muutamasta metristä aina sataan metriin. Keidassuon keskusta eli tasanne on pääasiassa [[neva (suotyyppi)\|nevaa]]. Keskustaa ympäröi reunaluisu, joka on kuivahkoa [[räme]]ttä. ▼ ▲~~Keidassuon~~[[Suotyyppi\|Suotyypeiltään]] keidassuon keskusta eli tasanne on pääasiassa [[neva (suotyyppi)\|nevaa]]. Keskustaa ympäröi reunaluisu, joka on kuivahkoa [[räme]]ttä. Keidassuon laiteilla on yleensä reheviä rämeitä ja [[korpi]]a. Keidassuon laiteilla on yleensä reheviä [[räme]]itä ja [[korpi]]a. Keidassuon märkiä painanteita nimitetään ''[[kulju]]iksi'' ja niihin saattaa muodostua pieniä [[lampi]]a. Rämemättäät eli ''[[kermi]]t'' erottavat kuljut toisistaan. ~~Eksentrisessä eli maastonmyötäisessä keidassuossa ne taas ovat yhdensuuntaisia. ''Allikko'' on kohosuolla oleva avovetinen vesiallas, kooltaan muutamasta metristä aina sataan metriin.~~ Keidassuon keskusta saa vettä ja ravinteita vain [[sade\|sateesta]], mutta laiteet myös kivennäismaalta. Keidassuo on siksi olemukseltaan [[ombrotrofinen]]. Viljavammat suotyypit, esimerkiksi [[letto\|letot]] ja korvet, ovat taas [[minerotrofinen suo\| minerotrofisia]] eli saavat vetensä suota ympäröiviltä alueilta.▼ ~~Kermit ja kuljut esiintyvät kohtisuoraan veden virtaussuuntaa vastaan. Kilpikeitaissa ne ovat siksi yleensä kosentrisesti eli suon korkeimman kohdan ympärillä.~~ ▲Eksentrisessä eli maastonmyötäisessä keidassuossa ne taas ovat yhdensuuntaisia. ''Allikko'' on kohosuolla oleva avovetinen vesiallas, kooltaan muutamasta metristä aina sataan metriin. Keidassuon keskusta saa vettä ja ravinteita vain [[sade\|sateesta]], mutta laiteet myös kivennäismaalta. Keidassuo on siksi olemukseltaan [[ombrotrofinen]]. Viljavammat suotyypit, esimerkiksi [[letto\|letot]] ja korvet, ovat taas [[minerotrofinen suo\| minerotrofisia]] eli saavat vetensä suota ympäröiviltä alueilta. ==Kasvit ja eläimet== Keidassuon [[ombrotrofinen suo\|ombrotrofisuus]] näkyy paljon elektrolyyttejä tarvitsevien kasvien vähäisyytenä, vaatimattomampia lajeja on sen sijaan runsaasti. Niihin kuuluvat muun muassa erilaiset varvut, jotkin [[sarat]], [[suopursu]] sekä [[rahkasammalet\|rahkasammal]]. Keidassoiden mättäillä saattaa kasvaa [[jäkälät\|jäkälää]]. Kermeillä voi kasvaa puita ja muuta rämekasvillisuutta, kuljuissa on rahkasammalta ja usein myös saroja. Ns. ruoppakuljuissa ei ole kasvillisuutta, vaan niitä peittää lahonnut rahkaturve eli ruoppa.

Ero sivun ”Keidassuo” versioiden välillä