Ero sivun ”Marko Tapio” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p itseviittaus |
||
Rivi 4:
Ammatti: Kymin Uittoyhdistyksen metsä- ja uittotyönjohtaja vuoteen 1950. Kirjailija vuodesta 1952. Tilapäisenä rakennustyömiehenä ja freelancer-toimittajana Keski-Suomen Iltalehdessä 1961–1962.
Marko Tapio oli eräs huomattavimpia sodanjälkeisiä prosaistejamme. [[Saarijärven Pullistus]], joka oli varsinaisesti urheiluseura, perusti kirjallisuuskerhon, jonka klassikoita ruotivia luentoja
[[Arktinen hysteria]], neliosaiseksi aiottu teossarja, on kirjailijan pääteos. Sen teemana on Björkharryjen perheen sosiaalinen nousu ja tuho, politiikan turmeltuneisuus ja näkymät Suomen sotien väliseen kurimukseen. Sarjasta ilmestyi kaksi osaa: [[Vuoden 1939 ensilumi]] (1967) ja sota-aiheinen [[Sano todella rakastatko minua]] (1968). - Marko Tapion tuotannon polttavimmaksi ja keskeisimmäksi teemaksi näyttää erottuvan jopa väkivaltaisia ratkaisuja vaativa isän ja pojan suhde. Se on mukana myös Arktisessa hysteriassa. Voimalaitosjohtajan itsekkään hahmon suhde työläisiin laajentuu padon murtuessa tuhoisaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Hysteria on pessimistinen, suorastaan nihilistinen teos. Kirkolla, papeilla, uskonnolla ei milloinkaan ollut Marko Tapiolle itselleen oleellista merkitystä. Jumalalle hän oli jättänyt sen, mikä Jumalalle kuului. Ihmisen oli itse pystyttävä hoitelemaan sarkansa omassa maailmassaan. Mutta Arktinen hysteria jäi kesken, ja 2. osaan mennessä ei toivoa ollut näkyvissä.
|