Ero sivun ”Kirje kolossalaisille” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 8:
 
Kuten jotkut muutkin Paavalin kirjeistä (esimerkiksi [[Ensimmäinen kirje korinttilaisille|Ensimmäinen]] ja [[Toinen kirje korinttilaisille]]), tämäkin kirje näyttää saaneen alkunsa siitä, että Paavali on saanut jotakin kautta tietoa kirjeen kohteena olevan seurakunnan tilasta (1:4–8). Kirjeen tarkoituksena oli hyökätä väärää opetusta vastaan. Suuri osa kirjeestä on suunnattu sellaisia henkilöitä vastaan, jotka ovat yrittäneet yhdistää itämaista [[mystiikka]]a ja [[askeesi|askeettisuutta]] ==[[kristinusko]]on ja luvanneet seurakuntalaisille korkeampaa hengellistä elämää ja syvempää henkien maailman tuntemista. Paavali väittää vastaan, ja opettaa että kaikki löytyy [[Jeesus|Jeesuksesta]], joka on lunastanut kaikki ihmiset. Maininnat ”uudesta kuusta” ja ”sapatista” kertovat, että seurakunnassa on ollut myös juutalaiskristittyjä, jotka ovat halunneet vetää seurakuntaa pois [[evankeliumi]]n yksinkertaisesta sanomasta.
 
Kolossalaiskirjeen luvussa 2 puhutaan näistä "juhla-ajoista", sekä "uudenkuun ja sapatin päivistä":
 
:<code>"Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä." (Kol. 2:16)</code>
 
Toisen tulkinnan mukaan luvussa varoitetaan juutalaisten perinteiden lisäksi myös ympärillä asuvien pakanoiden perinteistä: Siitä, etteivät kolossalaiset toisaalta antaisi juutalaisten lainopettajien lisätä juhla-aikoihin ja -tapoihin ja ruokalakeihin<ref>3. Mooseksen kirja, luku 11</ref><ref>5. Mooseksen kirja luku 14, jakeet 3-21</ref> omia perinteitään<ref>Luukkaan evankeliumi, luku 11, jae 46</ref>, mutta toisaalta etteivät he pakanoiden painostuksesta luopuisi noudattamasta luojan asettamia juhla-aikoja<ref>3. Mooseksen kirja, luku 23</ref><ref>5. Mooseksen kirja, luku 16, jakeet 1-17</ref> ja ruokalakeja. Tätä tulkintaa tukee se, ettei jakeessa sanota "...että te ette noudata...", vaan "...miten noudatatte...", joka viittaa siihen että kirjeen kirjoittaja on olettanut kolossalaisten uskovien noudattavan kyseisiä juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä, mutta joiden noudattamisesta tai noudattamistavasta jotkin heitä tuomitsivat. Seuraavassa jakeessa kirjoittaja sanoo myös:
 
:<code>"Ne (juhla-ajat, uudenkuun päivät ja sapatit) ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa..." (Kol. 2:17)</code>
 
Sanat "ovat", ja "on tulossa" on kirjoitettu tulevassa muodossa, jonka vuoksi voidaan olettaa juhla-aikojen olevan edelleen voimassa, ja että olisi edelleen tulossa jotakin jonka varjoa ne ovat. Tätä tukee mm. Jesajan kirjan viimeinen luku, jossa sanotaan että lopun aikoina (uuden maan ja uuden taivaan luomisen<ref>Ilmestyskirja, luku 21, jae 1</ref><ref>Jesajan kirja, luku 66, jae 22</ref> jälkeen) tulee koko ihmissuku aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina kumartumaan luojan eteen<ref>Jesajan kirja, luku 66, jae 23</ref>.
 
Raymon Brownin mukaan (''An Introduction to the New Testament'' [New York: Doubleday, 1997], s. 610) 60 prosenttia kriittisistä tutkijoista on nykyään sitä mieltä, ettei kirje ole tosiasiassa Paavalin kirjoittama. Erimielisyydet koskevat kirjeessä käytettyä kieltä, tyyliä sekä Paavalille tyypillisten käsitteiden esiintymistä tai puuttumista. Toisaalta kirjeen erot joihinkin tunnustetusti Paavalin kirjoittamiin kirjeisiin (kuten [[Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille|Ensimmäiseen kirjeeseen tessalonikalaisille]]) voidaan selittää myös inhimillisillä vaihtelua aiheuttavilla tekijöillä.