Wikipedia

Ero sivun ”Józef Piłsudski” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
72 889 muokkausta
p r2.7.1) (Botti muokkasi: ar:يوزف بيوسودسكي
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 215 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Jozef Pilsudski1.jpg|thumb|250px|Józef Piłsudski]]
'''Józef Klemens Piłsudski''' ([[5. joulukuuta]] [[1867]] – [[12. toukokuuta]] [[1935]]) oli [[puola]]lainen vallankumouksellinen ja valtiomies, sotamarsalkka ja armeijan perustaja, itsenäisen Puolan ensimmäinen valtionpäämies (1918–1922) ja myöhemmin Puolan johtaja (1926–1935).
 
Piłsudski syntyi Zułówin kylässä [[Kongressi-Puola|Venäjä Puola]]ssa (nyt [[Liettua]]n [[Zalavas]]) köyhtyneeseen aatelisperheeseen. Hän kävi koulua [[Vilna]]ssa ja opiskeli lääketiedettä [[Harkova]]ssa. Vuonna 1886 hänet pidätettiin epäiltynä poliittisesta aktiivisuudesta. Maaliskuussa 1887 hän pidätettiin tekaistujen syytteiden nojalla yrityksestä murhata keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] ja karkotettiin viideksi vuodeksi [[Siperiaan karkottaminen|Siperiaan]]. Hänen vanhempi veljensä [[Bronisław Piłsudski]], [[Lenin]]in veljen [[Aleksandr Uljanov]]in ystävä, sai viisitoista vuotta kovaa pakkotyötä [[katorga]]ssa.
Rivi 6:
Józef Piłsudski vapautettiin 1892, ja hän liittyi puolalaisten sosialistipuolueeseen, jossa hänestä tuli johtava [[agitaatio|agitaattori]]. Hän alkoi julkaista maanalaista sosialistilehteä ''Robotnik'' (''työläinen''). Helmikuussa 1900 hänet vangittiin Varsovan linnoitukseen. Toukokuussa 1901 hän pakeni mielisairaalasta [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]sta näyteltyään mielisairasta.
 
[[Venäjän-JapaninVenäjän–Japanin sota|Venäjän-JapaninVenäjän–Japanin sodan]] puhjetessa 1904 Piłsudski matkusti [[Tokio]]on, jossa hän yritti saada tukea puolalaisten kansannousulle. Hän tarjosi [[Japani]]lle tiedustelutietoja ja puolalaisen legioonan perustamista sotavangeista. [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen]] jälkeen hän oli puolalaisten sosialistipuolueen militanttisiiven johtaja ja järjesti terrorikampanjan [[tsaari]]nvaltaa vastaan.
 
Piłsudskin haave oli perustaa uudelleen Puolan valtio, joka oli jaettu [[Puolan jaot|Puolan jaoissa]] Venäjän, Itävallan ja [[Preussi]]n kesken. Vuonna 1908 hän perusti "ampumaseuran"”ampumaseuran”, joka koulutti puolalaisia upseereita.
 
==Ensimmäinen maailmansota==
{{Pääartikkeli|[[Ensimmäinen maailmansota]]}}
[[Kuva:PL Turek Pilsudski Monument 11.jpg|thumb|250px|Józef Piłsudski patsas, [[Turek]], [[Puola]] ([[Józef Gosławski]], [[1936]])]]
Vuonna 1914 kokouksessa Pariisissa Piłsudski ennusti, että tulevassa sodassa Puola saisi itsenäisyytensä vain, jos [[keskusvallat]] löisivät Venäjän, ja länsivallat puolestaan Saksan ja [[Itävalta-Unkari]]n.
 
Ensimmäisen maailmansodan alusta vuoteen 1917 prikaatikenraali Piłsudskin elokuussa 1914 [[Galitsia]]ssa perustettu 10 000 miehen puolalaislegioona taisteli Itävalta-Unkarin puolella Venäjää vastaan.
 
5. marraskuuta 1916 [[Keskusvallatkeskusvallat]] julistivat Puolan holhoojahallituskuningaskunnan (''Królestwo Regencyjne'') itsenäiseksi siinä toivossa, että puolalaista armeijaa (''Polnische Wehrmacht'') voitaisiin käyttää itärintamalla Venäjää vastaan, ja saksalaisjoukoilla voitaisiin vahvistaa länsirintamaa. Piłsudski toimi väliaikaishallituksen sotaministerinä, mutta vastusti ajatusta, että puolalaiset joukot vannoisivat uskollisuutta Saksan ja Itävalta-Unkarin hallitsijoille. Heinäkuussa 1917 hänet pidätettiin ja vangittiin [[Magdeburg]]issa. Suurin osa puolalaislegioonaa internoitiin.
 
8. marraskuuta 1918 Piłsudski ja hänen toverinsa eversti Kazimierz Sosnkowski vapautettiin ja lähetettiin junalla [[Varsova]]an, aivan kuten Lenin lähetetty ennen heitä Venäjälle. 11. marraskuuta Piłsudski nimitettiin ylipäälliköksi ja väliaikaishallitus luovutti valtansa hänelle. 14. marraskuuta hänestä tuli Puolan valtion päämies (''Naczelnik Panstwa''). Sosialistijuuristaan huolimatta hän ei ryhtynyt yhteiskunnallisiin uudistuksiin.
Rivi 23 ⟶ 24:
Piłsudski haaveili jälleen liittovaltiosta (''Międzymorze''), joka ulottuisi [[Itämeri|Itämereltä]] [[Mustameri|Mustallemerelle]], kuten [[Puola-Liettua]] yli 400 vuotta. Siihen kuuluisivat Puola, [[Liettua]], [[Valko-Venäjä]] ja [[Ukraina]].
 
Huhtikuussa 1920 marsalkaksi ylennetty Piłsudski solmi liiton Ukrainan kansan tasavallan [[Simon Petljura]]n kanssa sodasta [[Neuvosto-Venäjä]]ä vastaan. Puolalaiset hyökkäsivät ukrainalaisten joukkojen tukena [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] aikana itään Ukrainassa. 7. toukokuuta 1920 joukot valtasivat [[Kiova]]n, edettyään lähes vastarinnatta. [[Puna-armeijanarmeija]]n ensimmäinen ratsuväkiarmeija [[Semjon Budjonnyi]]n alaisuudessa kuitenkin karkotti joukot ja puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen Valko-Venäjältä Ukrainaan ja eteni Puolaan kohti Saksaa jatkuvan vallankumouksen hengessä.
 
Piłsudski sai pysäytettyä hyökkäyksen vasta [[Varsovan taistelu]]ssa elokuussa 1920. Hänen suunnitelmassaan puolalaisjoukot vetäytyivät [[Veiksel]]in yli ja puolustivat sillanpääasemia Varsovassa ja Wieprzjoella, kun neljännes divisioonista keskitettiin etelään vastahyökkäystä varten. Kenraali [[Józef Haller]]in kaksi armeijaa ottaisivat vastaan hyökkäyksen [[Varsova]]a kohti idästä, ja samaan aikaan kenraali [[Władysław Sikorski]]n armeija iskisi pohjoisesta saartaen hyökkääjän.
Rivi 29 ⟶ 30:
Tärkein osa suunnitelmaa oli kuitenkin Piłsudskin johtama pieni (20 000 miehen) veteraaneista koottu reserviarmeija, joka iskisi Puna-armeijan läntisen ja kaakkoisrintaman väliin. Piłsudskin ja Sikorskin joukot yhtyisivät [[Itä-Preussi]]n rajalla, saartaen neuvostojoukot. Piłsudskin suunnitelma sai osakseen kritiikkiä, ja ammattisotilaat pitivät sitä amatöörimäisenä. Suunnitelma hyväksyttiin ja pantiin kuitenkin käytäntöön puolalaisjoukkojen epätoivoisen tilanteen vuoksi.
 
Saatu voitto sai nimen "Veikselin”Veikselin ihme"ihme”. [[Riian rauha]]ssa suurin osa Valko-Venäjää ja Ukrainaa jäi bolševikeille, eikä Piłsudskin liittovaltiosuunnitelma toteutunut. Puola sai kuitenkin suuria osia näistä maista ja Liettuasta. [[Vilna]]a Puola piti hallussaan vuoteen [[1939]].
 
==Puolan johtajana==
 
Puolan toisen tasavallan (1918–1939) maaliskuun 1921 perustuslaki rajoitti huomattavasti presidentin valtaa ja Piłsudski kieltäytyi tehtävästä. Joulukuussa 1922 hän antoi valta-asemansa ystävälleen, uudelle presidentti [[Gabriel Narutowicz]]ille. Kaksi päivää myöhemmin Narutowiczin ampui oikeisradikaali antisemiitti taidekriitikko, joka oli aluksi halunnut murhata Piłsudskin. Kun oikeistolainen hallitus tuli valtaan, Piłsudski vetäytyi toukokuussa 1923 pääesikunnasta eläkkeelle Varsovan ulkopuolelle.
 
Kolme vuotta myöhemmin, toukokuussa 1926, hän palasi valtaan [[Toukokuun vallankaappaus 1926|sotilasvallankaappauksessa]], jossa avustivat rautateiden sosialistityöläiset estämällä hallituksen joukkojen kuljetukset. Parlamentti hajotettiin ja Piłsudski nimitti virkoihin omat suojattinsa, kuten [[Józef Beck]]in.
 
Laaja [[Sanacja]]-hallitus hallitsi 1926–1939, tavoitteenaan "palauttaa”palauttaa moraali"moraali”, karsia korruptiota ja inflaatiota. Monipuoluejärjestelmä kuitenkin säilyi ja jonkin verran lehdistönvapautta. Piłsudski ei itse ottanut valtaa, mutta hänellä oli laaja vaikutusvalta. Hallitukset hyväksytettiin epävirallisesti hänellä ennen presidentin hyväksyntää. Hallitus ei kyennyt uudistamaan Puolan taloutta tai armeijaa. Joidenkin arvioiden mukaan Piłsudski ja hänen seuraajiensa viha Neuvostoliittoa kohtaan sokaisi heidät [[Natsinatsi-Saksa]]n kasvavalta vaaralta.
 
Piłsudski itse toimi pääministerinä 1926–1928 ja 1930 ja muutoin pääasiassa puolustusministerinä ja armeijan ylitarkastajana. Vuonna 1930 hän määräsi 80 häntä vastustaneen parlamentin jäsenen pidätyksen ja kidutuksen. 1930-luvulla hallitus muuttui vähitellen juutalaisvastaisemmaksi.
 
Kun [[Adolf Hitler]] tuli valtaan Saksassa tammikuussa 1933, Piłsudski ehdotti Puolan liittolaiselle Ranskalle mahdollisuutta yhteiseen hyökkäykseen [[VersaillesinVersailles’n rauha]]nsopimusta avoimesti rikkonutta Saksaa vastaan. Länsivaltojen heikkoudesta vakuuttuneena Piłsudski solmi Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen tammikuussa 1934. Samanlainen sopimus oli solmittu Neuvostoliiton kanssa 1932. Ulkoministeri Beckin kanssa Puolalle haettiin lisäksi tukea liitosta BritannianYhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan kanssa, sekä ystävällismielisten, mutta heikompien naapureiden Romanian ja Unkarin kanssa. Saksan samoin uhkaaman [[Tšekkoslovakia]]n kanssa liittoa ei kuitenkaan solmittu Puolan aluevaatimusten vuoksi.
 
Uusi Puolan perustuslaki huhtikuulta 1935 valmistui Piłsudskin tukijoiden toimesta häntä varten. Piłsudski itse ehti kuolla toukokuussa 1935 ennen valintaansa presidentin virkaan. Suurin valta Puolassa siirtyi Pilsudskin uskolliselle kannattajalle marsalkka [[Edward Rydz-Śmigły]]lle, vaikka istuva presidentti [[Ignacy Mościcki]] säilytti nimellisesti valtansa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Józef_Piłsudski”