'''Balkanin sodat''' käytiinon yhteisnimitys [[Balkan]]in niemimaalla vuosinailla [[1912]]-–[[1913]].Sotia oli oikeastaan kaksi: ensimmäisessä Balkanin sodassakäydyille [[Bulgaria]],ensimmäinen [[Montenegro]],Balkanin [[Kreikkasota|ensimmäiselle]] ja [[Serbia]] valloittivat alueita [[ottomaanien valtakunta|Ottomaanien valtakunnalta]], toinen Balkanin sota|toiselle syttyi,Balkanin kun voittajavaltiot riitaantuivat saaliinjaossasodalle]].
==Ensimmäinen Balkanin sota==
Ensimmäinen Balkanin sota käytiin [[1912]]–[[1913]] [[Bulgaria]]n, [[Serbia]]n, [[Kreikka|Kreikan]] ja [[Montenegro]]n välisen liittouman sekä [[Ottomaanien valtakunta|Ottomanien valtakunnan]] välillä. Liittouma tarkoitus oli vallata Turkille kuuluvat alueet Balkanilla. Sota alkoi lokakuussa [[1912]], ja liittolaiset saivat vallattua [[Makedonia]]n sekä osia [[Traakia]]sta. Vuonna [[1913]] [[Turkki]] yritti vielä jatkaa sotaa, mutta sen oli antauduttava ja luovuttava melkein kaikisista alueistaan Euroopassa. Vain kapea alue [[Konstantinopoli]]n länsipuolella jäi turkkilaisten hallintaan.
==Toinen Balkanin sota==
Toinen Balkanin sota alkoi kesäkuussa [[1913]], kun voittajat alkoivat riidellä vallattujen alueiden jakamisesta. Kun [[Itävalta-Unkari]] ja [[Italia]] kieltäytyivät antamasta [[Serbia]]lle [[Albania]]a, vaati se korvausta [[Bulgaria]]lle tulevista [[Makedonia]]n osista. Kesäkuussa [[1913]] [[bulgaria]]laiset aloittivat sodan [[serbia]]laisia ja [[kreikka]]laisia vastaan kärsien tappioita. Heinäkuussa [[romania]]laiset, jotka olivat vaatineet [[Bulgaria]]lta aluekorvausta sen laajenemisesta menivät rajan yli, ja ottomaanit valloittivat takaisin [[Edirne]]n.
[[Bukarest]]issa elokuussa [[191]]3 solmitussa rauhassa [[Romania]] sai eteläisen [[Dobrudža]]n, mm. [[Silistria]]n. [[Makedonia]]n jakoivat [[Serbia]] ja [[Kreikka]]. [[Kreikka]] sai tässä jaossa mm. [[Thessaloniki]]n ja [[Kavala]]n. [[Bulgaria]]lle jäi lopulta vain kapea [[Egeanmeri|Egeanmeren]] rantaan johtava kaistale, ja [[Montenegro]]a laajennettiin etupäässä koillisrajallaan. [[Konstantinopoli]]ssa tehdyssä rauhassa samana vuonna ottomaanit saivat pitää Edirnen; raja vedettiin nyt pitkin Maritsa-jokea.